Futisreissu Englantiin (ja Walesiin) elokuussa 2005

Osa VIII: perjantai 26.8.2005, kotiinpaluu

Kotiinpaluun aika, ankea aika. Kaikkein ankeinta aika kuitenkin oli niille retkueemme vesseleille, jotka eivät olleet edellisenä päivänä menneet ajoissa nukkumaan, vaan olivat harrastaneet perikotimaista turistitoimintaa illalla ja yöllä.

Tuoppi jumalten juomaa (John Smith's), jota ei taas vähään aikaan saa Mitäpä sitä paluusta turhia jorisemaan, lento lähti niin aikaisin, että suhautimme hotellilta taksilla lentokentälle, jossa söimme aamiaisen. Mainittakoon, että ravintolan kassalla ei toiminut Visa-kortin lukulaite, joten ostoksien maksamisessa alkoivat hermot kiristyä ja äänenpaineet kasvaa. Luulisi lentokentällä sen verran ymmärrettävän, että tuosta olisi syytä mainita ennen kuin ruoka höyryää lautasella, sillä harvalla on enää siinä vaiheessa paljoakaan paikallista käteistä hallussaan. Me kyllä kerroimme sen tarjoilijattarelle. Onneksi Jussilla oli vielä puntia taskussaan sen verran ettemme sentään joutuneet tiskaamaan.

Konjakki lentokoneessa oli aivan yhtä kallista kuin menolennollakin. Ruoka oli myös aivan yhtä huonoa. Onneksi sentään ilmakuopat jäivät väliin tällä kertaa.

Mutta mutta. M-a-h-t-a-v-a reissu, tulipahan tehtyä. Suosittelemme vilpittömästi muillekin. Ja aivan varmasti uusimme itse toistekin, olimmehan jo nytkin uusintareissulla. Britanniassa on mukava käydä, mutta en ole lainkaan varma olisiko siellä niin mukava asua. Kotimaahan on kuitenkin aina kiva palata tuolta.


Tästä pääset takaisin pääsivulle.


Päivitetty 20.2.2006, reportterina edelleen Hapa