Teh­tä­vä:
Mur­to­lau­sek­keet

Ly­hyt Math­Check-oh­je (uu­teen vä­li­leh­teen)

Täs­sä teh­tä­väs­sä ker­ra­taan mur­to­lau­sek­kei­den las­ku­sään­tö­jä.

Mur­to­lau­se­ke on kah­den lau­sek­keen ja­ko­las­ku. Yleen­sä se esi­te­tään vaa­ka­vii­van avul­la si­ten, et­tä vii­van pääl­lä on jaet­ta­va eli osoit­ta­ja ja vii­van al­la on ja­ka­ja eli ni­mit­tä­jä. Mur­to­lau­sek­keen `(2x^2 + 3x - 2)/(x^2 + 5x + 6)` osoit­ta­ja on ja ni­mit­tä­jä on .
tai

Mur­to­lau­sek­kei­den ker­to­las­ku on help­poa: tu­lok­sen osoit­ta­ja saa­daan ker­to­mal­la te­ki­jöi­den osoit­ta­jat kes­ke­nään, ja tu­lok­sen ni­mit­tä­jä saa­daan ker­to­mal­la te­ki­jöi­den ni­mit­tä­jät kes­ke­nään. Esi­mer­kik­si `5/6 * 8/3``=``(5*8)/(6*3)``=``40/18`. Las­ke seu­raa­vat ker­to­las­kut.

`2/3 * 7/5 =` tai

`4/3 * 5/3 =` tai

`(x+2)/(3x-1)*8/3 =` tai

`(z+2)/(z+3)*(2z-1)/(z+2) =`
tai

Mur­to­lau­sek­kees­ta saa pois­taa osoit­ta­jan ja ni­mit­tä­jän yh­tei­set te­ki­jät. Tä­tä kut­su­taan su­pis­ta­mi­sek­si. Esi­mer­kik­si `40/18``=``(2*20)/(2*9)``=``20/9`. Tu­los on pä­te­vä vain kun al­ku­pe­räi­nen ni­mit­tä­jä ei ole nol­la tai lop­pu­tu­lok­sen ni­mit­tä­jä on nol­la. Esi­mer­kik­si väi­te `((x-1)^2)/((x-1)(x+2))``=``(x-1)/(x+2)` on pä­te­vä vain kun `x != 1`, kos­ka va­sen puo­li tuot­taa nol­lal­la jaon jos `x=1` mut­ta oi­kea puo­li ei tuo­ta. Si­joit­ta­mal­la `x=1` saa­tai­siin `0/0 = 0/3` eli `0/0 = 0`, mi­kä on vää­rin. Siis esi­mer­kis­säm­me on tar­peen erik­seen kiel­tää ar­vo `x=1`.

Kun `x=-2`, esi­merk­kim­me tuot­taa `9/0 = (-3)/0`. Siis mo­lem­mat puo­let tuot­ta­vat nol­lal­la jaon. Lu­vut, jot­ka saa­vat mo­lem­mat puo­let tuot­ta­maan mää­rit­te­le­mät­tö­män, aja­tel­laan au­to­maat­ti­ses­ti pois sul­je­tuik­si. Sik­si ei tar­vit­se erik­seen vaa­tia, et­tä `x!=-2`. Lau­sek­kees­ta `(x-1)/(x+2)` nä­kyy, et­tä `x` ei voi ol­la `-2`, jo­ten si­tä ei tar­vit­se sa­noa erik­seen. Sii­tä ei näy, et­tä `x` ei voi ol­la `1`, jo­ten se täy­tyy sa­noa erik­seen. Muil­la ar­voil­la kuin `1` ja `-2` mo­lem­mat puo­let ovat mää­ri­tel­ty­jä ja tuot­ta­vat sa­man tu­lok­sen. Siis on tar­peen erik­seen kiel­tää ar­vo `x=1`, mut­ta mui­ta ar­vo­ja ei tar­vit­se kiel­tää.

Math­Chec­kis­sä täl­lai­sia kiel­to­ja voi il­mais­ta kir­joit­ta­mal­la al­kuun as­su­me eh­to ;

Jos ni­mit­tä­jä muut­tuu yk­kö­sek­si, sen ja ja­ko­vii­van saa jät­tää pois.

Su­pis­ta seu­raa­vat mur­to­lau­sek­keet.

`8/6 =` tai

`24/96 =` tai

`35/5 =` tai


`((x+2)(2x-1))/((x+3)(x+2)) =`
tai


`(a^3-8a^2+7a)/(a^2-a) =`
tai

Ker­to­las­kus­sa voi­daan pois­taa toi­sen osoit­ta­jan ja toi­sen ni­mit­tä­jän yh­tei­nen te­ki­jä sa­man tien, sen si­jaan et­tä se en­sin kir­joi­tet­tai­siin tu­lok­seen ja sit­ten su­pis­tet­tai­siin pois. Tee niin (siis pois­ta he­ti) seu­raa­vis­sa osa­teh­tä­vis­sä. Täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa pi­tää tar­vit­taes­sa sul­kea al­ku­pe­räis­ten ni­mit­tä­jien nol­la­koh­tia pois.

`3/10 * 4/13 =`
tai

`(m-5)/(m^2+1) * 3/(m-5) =`
tai

Mur­to­lau­sek­kei­den ja­ko­las­kun tu­lok­sen osoit­ta­ja saa­daan ker­to­mal­la jaet­ta­van osoit­ta­ja ja­ka­jan ni­mit­tä­jäl­lä, ja tu­lok­sen ni­mit­tä­jä saa­daan ker­to­mal­la jaet­ta­van ni­mit­tä­jä ja­ka­jan osoit­ta­jal­la. Esi­mer­kik­si `(5/6)/(8/3)``=``(5*3)/(6*8)``=``15/48``=``5/16`. Tu­los on sa­ma kuin mi­kä saa­daan vaih­ta­mal­la ja­ka­jan osoit­ta­ja ja ni­mit­tä­jä kes­ke­nään ja sit­ten suo­rit­ta­mal­la ker­to­las­ku. Kos­ka ja­ka­jan ni­mit­tä­jä nou­see tu­lok­sen osoit­ta­jaan, sen nol­la­koh­dat edus­ta­vat nol­lal­la ja­koa al­ku­pe­räi­ses­sä lau­sek­kees­sa mut­ta ei vält­tä­mät­tä lop­pu­tu­lok­ses­sa. Sik­si saat­taa ol­la tar­peen mer­ki­tä nä­ky­viin, et­tä ja­ka­jan ni­mit­tä­jä ei saa ol­la nol­la.

Ja­ko­las­kus­sa voi­daan pois­taa mo­lem­pien osoit­ta­jien yh­tei­nen te­ki­jä sa­man tien, sen si­jaan et­tä se en­sin kir­joi­tet­tai­siin tu­lok­seen ja sit­ten su­pis­tet­tai­siin pois. Sa­ma pä­tee mo­lem­pien ni­mit­tä­jien yh­tei­seen te­ki­jään. Nyt­kin saat­taa ol­la tar­peen mer­ki­tä pois­tet­tu­jen te­ki­jöi­den nol­la­koh­dat kiel­le­tyik­si ar­voik­si.

Mur­to­lau­sek­kei­den ja­ko­las­ku on siis mel­kein yh­tä help­poa kuin mur­to­lau­sek­kei­den ker­to­las­ku. Las­ke seu­raa­vat ja­ko­las­kut.

`(2/3)/(7/5) =` tai

`(4/3)/(5/3) =` tai

`((k+2)/(3k-1))/(8/3) =` tai


`((a+b+2)/(b+3))/((2a-1)/(a+b+2)) =`
tai


`((2u-7)/(3u+15))/((u-4)/(3u+15)) =`
tai

Mur­to­lau­sek­kei­den yh­teen­las­ku edel­lyt­tää, et­tä ni­mit­tä­jät muun­ne­taan sa­man­lai­sik­si. Se ta­pah­tuu la­ven­ta­mal­la eli ker­to­mal­la osoit­ta­ja ja ni­mit­tä­jä sa­mal­la lau­sek­keel­la. Nyt­kin tu­los on pä­te­vä vain sil­tä osin kuin la­ven­ta­ja ei ole nol­la. On­nek­si la­ven­ta­ja on yleen­sä toi­sen yh­teen­las­ket­ta­van ni­mit­tä­jän te­ki­jä, jol­loin se­kä yh­teen­las­ku et­tä sen lop­pu­tu­los ovat mää­rit­te­le­mät­tö­miä la­ven­ta­jan nol­la­koh­dis­sa, jo­ten la­ven­ta­jan nol­la­koh­tia ei tar­vit­se erik­seen mer­ki­tä kiel­le­tyik­si.

La­ven­ta­ja­na voi ai­na käyt­tää toi­sen yh­teen­las­ket­ta­van ni­mit­tä­jää. Jos yh­teen­las­ket­ta­vien ni­mit­tä­jil­lä on yh­tei­siä te­ki­jöi­tä, ne saa jät­tää pois la­ven­ta­jas­ta. Se yleen­sä yk­sin­ker­tais­taa lau­sek­kei­ta. Esi­mer­kik­si las­ket­taes­sa `10/6 + 1/4` kan­nat­taa en­sim­mäi­nen yh­teen­las­ket­ta­va la­ven­taa kak­ko­sel­la ja jäl­kim­mäi­nen kol­mo­sel­la, jol­loin saa­daan `20/12 + 3/12`.

Kun ni­mit­tä­jät on saa­tu sa­moik­si, se ote­taan tu­lok­sen ni­mit­tä­jäk­si. Tu­lok­sen osoit­ta­ja saa­daan las­ke­mal­la yh­teen­las­ket­ta­vien osoit­ta­jat yh­teen. Esi­mer­kik­si `10/6 + 1/4``=``20/12 + 3/12``=``(20+3)/12``=``23/12`.

Vä­hen­nys­las­ku ta­pah­tuu muu­ten ku­ten yh­teen­las­ku, mut­ta vä­hen­tä­jän osoit­ta­jan merk­ki vaih­de­taan en­nen osoit­ta­jien las­ke­mis­ta yh­teen. Esi­mer­kik­si `1/x - 1/(x+1)``=``(x+1)/(x(x+1)) - x/(x(x+1))``=``(x+1-x)/(x(x+ 1))``=``1/(x(x+1))`.

Las­ke seu­raa­vat yh­teen- ja vä­hen­nys­las­kut.

`3/10+5/6 =``=`
tai

`1/8 - 1/7 =`
tai

`1/(e^x+1) + 1/(e^x-1) =`
tai

`(n+3)/(n(n+2)) - (n+2)/(n(n+1)) =`
tai


`1/c + (c+2)/(c+1) - (2c+1)/(c(c+1)) =`
tai

Taas tu­li har­joi­tel­tua! Jos tun­tuu vai­keal­ta muis­taa, mil­loin ni­mit­tä­jän nol­la­koh­dat pi­tää mer­ki­tä kiel­le­tyik­si, niin voit mer­ki­tä ne ai­na kiel­le­tyik­si (ai­na­kin sil­loin kun las­ket ky­näl­lä pa­pe­ril­le et­kä ole täyt­tä­mäs­sä vep­pi­lo­ma­ket­ta, jos­sa on ti­laa vain vält­tä­mät­tö­mil­le kiel­let­tä­vil­le).