Paikalla on kaksi maalausaluetta n. 10 m:n etäisyydellä toisistaan. Näistä pohjoisemman - maalausalue 1:n - löysi kalliomaalaustutkija Pekka Kivikäs etsiessään seudulla sukulaistensa kanssa kalliomaalauksia kesällä 1992.

Kävin tarkastamassa ja vaaitsemassa maalausalue 1:n Kivikkään ja Seppo Kinoksen kanssa 6.9.1996. Tällä käynnillä syntyi epäilys maalausalueesta 2, joka oli paksun jäkäläkerroksen alla ja josta oli havaittavissa vain hyvin epävarmoja haalean punaisia piirtoja. Tämä alue tarkastettiin uudelleen 4.3.1997, jolloin jäkälät harjattiin varovaisesti maalausalueen päältä ja kohde varmistui kalliomaalaukseksi. Tällä käynnillä mukana olivat Kinos, Kivikäs, Sepänmaa sekä hollolalainen arkeologian harrastaja Eero Siljander. Maalaus tarkastettiin uudelleen paremmassa valaistuksessa 1.4.-97, jolloin mukana olivat Kinos, Kivikäs, Sepänmaa sekä Tuuli Kontio Keski-Suomen museolta.

Paikka on itäkaakkoon, Päijänteen Judinsalonselälle katsovalla kallioseinämällä. Maalauskohdat sijaitsevat noin 9 - 12 m Päijänteen pinnan yläpuolella. Maalauskohtien edustalla on muutaman kymmenen neliömetrin kokoinen kalliotasanne noin 6 - 7 metriä Päijänteen pinnan yläpuolella.
 

Maalauskohta sijaitsee tasanteen länsilaidalla, muutaman metrin korkuisessa pystysuorassa kallioseinämässä. Maalauskohdan edustalla on tasanne sekä noin puolen metrin korkuinen terävälakinen kivi. Maalauksen ylimmät punavärijäljet on periaatteessa juuri ja juuri voitu tehdä kiven laella seisten ja kurkottaen. Todennäköisempää kuitenkin on, että vedenpinta on maalausajankohtana ulottunut maalauksen juurelle.

Maalauksesta näkyy selvimmin kaksi pystysuuntaista ruosteenpunaista läikkää (a ja b), joista oikeanpuoleinen (b) on korkeudeltaan n. 60 cm ja leveydeltään n. 15 cm ja vasemmanpuoleinen (a) rajoiltaan hyvin epäselvä värialue korkeudeltaan n. 100 cm ja leveimmillään alaosassa n. 38 cm. Vasemmanpuoleisessa punavärialueessa (a) on etenkin sen vasemmalla reunalla hahmotettavissa kaarimaisia piirtoja, samantapaisia kuin esiintyy tikku-ukkojen päissä ja raajoissa.

Värialueiden a ja b välissä on myös punaväriläikkiä. Ylempi alue (c ) muodostuu kahdesta epämääräisestä väriläikästä. Näistä vasemmanpuoleinen on korkeudeltaan n. 20 cm, oikeanpuoleinen hieman matalampi. Varsinkin oikeanpuoleisessa on lilaan vivahtavaa sävyä ja siinä lienee hahmotettavissa heikkoja piirtojälkiä.

Alemmassa alueessa (d) on lilaan vivahtavalla punavärillä maalattuja kuvioita. Tässä saattaa olla esitettynä kaksi tikku-ukkohahmoa, joista oikeanpuoleinen on n. 20 cm korkea ja vasen n. 15 cm. Kyseessä saattaa tietenkin olla jotakin muutakin kuin ihmishahmot, sillä kuviot ovat varsin epäselviä. Heti näiden alapuolella on lohkeama, joka saattaa olla maalauksia nuorempi ja lohkeaman alapuolella taas punaväriä.

Kaiken kaikkiaan tämä maalausalue on sikäli tuhoutunut, että varmoja kuvioita siitä ei voi erottaa. Punavärijälkiä on kuitenkin pidettävä tuhoutuneena kalliomaalauksena. Kalliossa on tällä kohtaa myös jonkin verran luonnollista punaväriä.
 

Maalauskohta on tasanteen eteläosassa, sen länsiseinällä, noin 10 m etelään maalausalueesta 1. Maalauksen alimmat osat ovat yli 2 metriä laajemman tasanteen yläpuolella. Maalausalueen edustalla on pieni, viisto tasanne, jolla ei voi seistä ilman köysiä tms. tukia. Maalausalueen keskeiset osat on kuvattu liitteissä III ja VII (käsitelty kuten muiden liitteiden mv-kuvat) (ko. kuva on otettu oikealta alaviistosta). Maalaus on hyvin vaalea ja heikosti erottuva. Liitteen III värikuva antaa melko hyvän kuvan siitä, miltä maalaus kohtalaisen hyvissä olosuhteissa aamupäivällä näyttää. Kuviot ovat kuitenkin melko selvärajaisia eli värin leviämistä on tapahtunut varsin vähän. Maalauksen eri osien värisävyt ovat melko lähellä toisiaan.

Allaolevassa kuvassa on maalauksen keskeiset osat jaettu alempana selostettaviin alueisiin.

A: Oikealle (NNE) katsova hirvi, pituus turvan kärjestä perään 53 cm. Pään päällä on sarvina esitetty (?) venekuvio, pituudeltaan 61 cm. Kuviossa on ylöskaartuva "keula" poislukien 12 ylöspäin osoittavaa piikkiä. Sarvi- eli venekuvion ylöspäin kaartuva pää (="keula") on vasemmalle, jossa se kohtaa toisen, samassa tasossa olevan veneen keulan. Jälkimmäinen vene on keskivaiheilta vasemmalle tuhoutunut. Tämän venekuvion yläpuolella on epämääräinen kuvio, jossa neljä sormimaista viivaa osoittaa alaspäin. Tämän kuvion molemmin puolin on epämääräisiä värialueita - tuhoutuneita kuvioita. Ensiksi mainitun venekuvion päällä on toinen venekuvio, jonka ylöspäin kaartuva osa ("keula") on vasemmalle. Tämän kuvion pituus on 47 cm. "Keula" poislukien ylöspäin osoittavia piikkejä on 9 kappaletta. Näissä kahdessa säilyneessä venekuviossa on toisessa (oikeassa) päässä alas koukkumaisesti kaartuva viiva (peräsin tai sarven tyvi?). Ylimmän venekuvion oikealla yläpuolella on epämääräisiä väriläikkiä. Hirven takajalan kohdalle on maalattu ihmishahmo, jonka ruumis, etenkin vatsanseutu on kuvattu pyöreänä. Ihmishahmon korkeus on 30 cm. Lähikuva kuva-alueesta A on liitteinä IV ja VIII (kuva on otettu vasemmalta alaviistosta, käsitelty kuten muiden liitteiden mv-kuvat).

B: Ihmishahmo, jonka vasemmalla puolella (oikeassa kädessä?) on pään tasalla kaarimainen kuvio. Hahmolla on jalat harallaan. Suuri osa vartaloa ja pää lähes kokonaan jäkälien peitossa. Hahmoa ympäröi leveät piirrot kahdelta puolelta. Kuva-alueesta saa sen vaikutelman, että keskellä oleva hahmo ja ympäröivät värialueet ovat kerralla maalattuja (mm. väri on hyvin samanlainen) ja siten muodostanevat oman kokonaisuutensa. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että ihmishahmoa ympäröivät värialueet eivät ole tuhoutuneita, levinneitä, kuvioita. Ihmishahmon korkeus noin 35 cm.

C: Tikku-ukkomainen hahmo, korkeus noin 21 cm. Pää on avoin rengas (jonka keskikohta läheltä katsoen saattaa kuitenkin olla avoin - ei siis ole täysin poissuljettua, että kyseessä on ylösalaisin olevan hahmon jalat). Vasemman puoleinen käsi on kääntynyt ylöspäin ja oikean puoleinen alaspäin, jatkuen ilmeisesti lanteelle. Jalat ovat epäsymmetrisessä asennossa. Kaiken kaikkiaan hahmosta ja sen asennosta voi tehdä useita tulkintoja. Hahmon vasemmalla puolella on heikkoja piirtoja sik-sak-muodossa. Mahdollisesti nämä ovat jäännöksiä toisesta tikku-ukko- tai muusta hahmosta.

D: Punavärialue erillisessä kalliolohjelmassa. Korkeus noin 40-50 cm. Värialue oli jäkälän poiston jälkeen lian peitossa, joten mitään kuvioita siitä ei voinut hahmottaa. Selviä kuvioita tällä kohdalla ei liene.

---

Edelläkuvatusta kuva-alueesta vasemmalle yläviistoon, maalausseinämän vasemmassa yläkulmassa on hyvin heikosti erottuva vinoristimäinen kuvio (liite V). Rastin sakarat ovat pituudeltaan noin 50 cm.

Suoraan kuva-alueen yläpuolella olevaa seinämää ei saatu harjattua puhtaaksi. Alhaalta katsoen jäkälän alta erottuu kuitenkin heikkoja punavärialueita, joten tällä alueella lienee lisää maalauksia.

---

Lähiympäristöstä ei löytynyt lisää maalauksia tai edes niiden kannalta lupaavia kohtia. Seutu on karua kallioaluetta. Aluskasvillisuutena jäkälää, sammalta ja varpuja, puusto on pääasiassa mäntyä. Kauempana maalauksilta, kallioalueiden ulkopuolella on rehevämpääkin kasvillisuutta, mm. lehmusta sekä harvinaisena pähkinäpensasta. Maalauksesta n. 700 m lounaaseen sijaitsee peruskarttaan merkitty "Hiijenkiuas"- niminen muinaisjäännös (SKL Kuhmoinen 9). Kyseessä on halkaisijaltaan noin 2 metrin ja korkeudeltaan alle puolen metrin kivikasa. Se sijaitsee paikalla aiemmin olleen erillisen tontin kulmauksessa, nykyisin aivan tien laidalla. Kivikasan ulkoisen rakenteen ja ympäristön perusteella kasaa ei mielestäni ole syytä pitää muuna kuin ajoittamattomana raivausröykkiönä. Päijänteelle viettäviltä kallioilta tosin voinee löytyä myös lapinraunio-tyyppisiä röykkiöitä, mitä sekä perimätieto, paikannimi ("Pyhä-") että maaston topografia lupaavat.