ENR main
The Eurasian Politician - Issue 4 (August 2001)
BALTIA
Latvia tuomitsi kolme venäläistä bolshevikkipuolueen jäsentä vankilaan terrorismista. Tästä hyvästä venäläiset ovat ammuskelleet ja vandalisoineet Latvian suurlähetystöä Moskovassa useaan otteeseen. (RFE, 2.5., 7.5.)
Moskovassa vangittiin etninen virolainen FSB:n virkailija Valeri Ojamäe syytettynä vakoilusta Britannian ja Viron tiedustelupalveluille. (RFE Security Watch, 30.4., Eesti Päevaleht.)
ITÄINEN KESKI-EUROOPPA
Puolalaista äärioikeistolaista ja EU-vastaista "radikaalia maalaisten itsepuolustuspuoluetta" johtava Andrzej Lepper tuomittiin 16 kuukaudeksi vankilaan Aleksander Kwasniewskin ja muiden poliitikkojen toistuvasta herjauksesta. (RFE, 2.5.)
ROMANIA ja MOLDOVA
Alkushokkien jälkeen Moldovan kommunistipresidentti Vladimir Voronin on alkanut jonkinasteisen liennytyksen. Bukarest ja Chisinau sopivat "pragmaattisista suhteista", joissa ilmeiset poliittiset ja ideologiset erot voitaisiin jättää taka-alalle ja keskittyä käytännön kysymyksiin. Voronin lupasi romanialaiselle yksityiselle televisioasema Pro-TV:lle, että venäjästä ei tule Moldovan virallista kieltä, vaan "toinen kommunikointikieli". Voronin myös sovitteli sanomalla, ettei aie liittyä Venäjän ja Valko-Venäjän liittoon välttämättä tarkoita etääntymistä Romaniasta ja lännestä, vaan että liiton tarkoitus on "parantaa Moldovan taloutta". (RFE, 2.5.)
Eugen Tomiuc kirjoitti RFE:ssä (4.5.) Romanian uusista laeista, jotka sallivat nyt vähemmistökielten käytön hallinnossa. Romanian kahden miljoonan (8 %) unkarilaisvähemmistö on osoittanut tyytyväisyyttä uudistuksiin. Äärioikeistolaiset suurromanialaiset sen sijaan kihisevät kiukusta. Eniten unkarilaisia on Harghitan ja Covasnan lääneissä (70-80 % väestöstä) ja unkarilaisilla on selvä enemmistö paikallisesti, vaikka koko Transsilvaniassa he ovat nykyisin vähemmistönä romanialaisiin nähden. Harghitassa ja Covasnassa myös hallinto on nykyisin unkarilaisten käsissä. Covasnan pääkaupungin Sepsiszentgyörgyn (Sfantu Gheorghen) pormestari Almos Albert sanoo kaikilta hallinnon työntekijöiltä nykyisin vaadittavan unkarin kielen osaamista.
EU:n itälaajentumiskomissaari Günter Verheugen kehui Romanian viimeaikaisia uudistuksia, erityisesti vähemmistöpolitiikassa, mutta vaati samalla lisää aluehallinnon ja desentralisaation kehittämistä. Suurromanialaisen puolueen PRM:n (Partidul România Mare, Corneliu Vadim Tudorin ja Gheorghe Funarin puolue) edustaja Sever Mescu valitti, että pian vaaditaan kaikilta unkarin kielen osaamista ja Romaniasta tehdään kaksikielinen maa "perustuslain vastaisesti". Todellisuudessa kuitenkin romaniankin kielitaitoa vaaditaan edelleen myös Transsilvaniassa, mistä puolestaan unkarilaisten nationalistipuolueet valittavat. (RFE 4.5.)
Romanialaiset, erityisesti Transsilvanian ja Moldovan romanialaiset, ovat katkeria, että samall kun Romania edistää unkarilaisten ja mustalaisten oikeuksia, romanialaisille Ukrainassa, Unkarissa ja Jugoslaviassa ei anneta edelleenkään mitään oikeuksia. Ukrainan ja Jugoslavian kohdalla he ovat oikeassa, mutta Unkarin n. 10’000-30’000 hengen romanialaisvähemmistön oikeudet ovat näiden edustajan Traian Crestan mukaan kohtuullisessa kunnossa, vaikka parlamentissa ei olekaan edustusta. Unkari antaa romanialaiskylille paikallisautonomiaa ja esim. Gyulan (Ghiulan) kaupungissa, jonka asukkaista 20 % on romanialaisia, on katukyltit myös romaniaksi. (RFE, 4.5.)
BALKAN
Makedoniassa ja Etelä-Serbiassa on albaaniväestöön kohdistunut useita pogromeja. Vappuna riehuvat kommunistit ja slaaviaktivistit hyökkäsivät albaanien omistamiin kauppoihin ja albaanien koteihin, Bitolassa lisäksi moskeijaan. Kymmeniä albaanien omistamia kauppoja ja koteja poltettiin ja kivitettiin eri puolilla Makedoniaa. Albanian Skopjen-lähetystöä tulitettiin. (RFE, 2.5.)
Serbialainen ihmisoikeusaktivisti Natasha Kandic kertoi, että Slobodan Milosevicin regiimi tuhosi järjestelmällisesti todistusaineistoa Kosovan kansanmurhasta. 17.5.1999 avattiin 87 albaanihautaa Djakovicassa ja ruumiit hävitettiin, jotta todisteita joukkomurhista ei jäisi. (RFE, 2.5.)
Kroatia avasi konsulaatin Banja Lukassa, Bosnian serbitasavallassa. (Jutarnji list, 2.5.)
Patrick Moore kirjoitti 1.5. kansainvälisen yhteisön epäkonstruktiivisesta fobiasta Länsi-Balkanilla meneillään olevaa Titon jälkeistä dekolonisaatiota vastaan. Hän referoi kolmea hiljattaista vetoomusta, joissa kritisoidaan tätä fobiaa ja vaaditaan sen sijaan demokratiaa, balkanilaisten oman tahdon kunnioittamista. Mooren mukaan länsi pelkää "ketjureaktiota", jossa Montenegron itsenäisyyden tunnustaminen johtaisi Kosovan itsenäisyyteen, se puolestaan Makedonian hajoamiseen ja se puolestaan Bosnian jakautumiseen. Seuraavaksi syntyisi "Suur-Albania" ja Bulgaria, Kreikka ja Turkki joutuisivat vedetyiksi mukaan Balkanin konflikteihin. Moore pitää näitä pelkoja perusteettomina. Monilla Balkanin johtajilla on syynsä pitää status quo vaikka väkisin, ja tämän vuoksi he pelottelevat länttä ketjureaktiouhkakuvilla, jotta karttaa ei vaan tarvitsisi muuttaa. Mooren mukaan juuri tämä status quo -ajattelu uhkaa suistaa alueen uusiin jännitteisiin, koska se jättää huomiotta ihmisten tahdon ja pyrkimukset demokratiaan. (RFE, Balkan Report, 1.5.)
Kosovan maltillisen presidentin Ibrahim Rugovan neuvonantaja Alush Gashi kirjoitti Reutersille, että Kosovan itsenäisyys on loppujen lopuksi ainoa tavoite ja vaihtoehto, vaikka kosovalaiset yrittävätkin olla hyviä naapureita demokratisoituvalle Belgradille. Gashi korostaa erityisesti demokraattista prosessia Kosovan itsenäisyyden saavuttamisessa ja on erittäin yllättynyt siitä, etteivät demokraattiset maat ole valmiita kunnioittamaan Kosovan ja yleensä Balkanin ihmisten demokraattisesti ilmaistua tahtoa. (RFE Balkan Report, 1.5.)
Financial Times julkaisi ICG:n (International Crisis Group) tutkimuksen, jonka mukaan "yritykset jäädyttää status quo uhkaavat provosoida lisää jännitteitä, sillä ne jättävät huomiotta paikalliset olot". ICG:n puheenjohtajan, Australian ulkoministerin, mukaan "väite, että Balkanilla on jo liikaa valtioita, ei ole mikään kunnollinen vastaus Kosovan ja Montenegron tilanteeseen". ICG:n mukaan "toiveet, että Jugoslavia voitaisiin elvyttää federaationa tai konfederaationa ... ovat osoittautuneet tuskallisen etäisiksi poliittisesta todellisuudesta." ICG:n mukaan myös ketjureaktiopelot ovat väärin suuntautuneita ja ehdottoman liioiteltuja. Tärkein epävakauden syy on sen sijaan kieltäymys päättää Kosovan tulevaisuudesta. ICG:n tutkimus ehdottaa Kosovalle autonomiaa ja liukumista "ehdolliseen itsenäisyyteen" YK:n valvonnassa. Tänä aikana kosovalaiset myös oppisivat hallintoa ja demokratiaa. (RFE Balkan Report, 1.5.)
The Guardian -lehden Jonathan Steele ennusti, että Jugoslavian hajoamisprosessi tulee jatkumaan ja yritykset pysäyttää tämä kehitys ovat turhia. Länsi on väärässä pelätessään ketjureaktion seuraavan status quon muutoksista ja ehdottaa lännelle neutraalia asennetta Montenegron itsenäisyyden suhteen. (RFE Balkan Report, 1.5.)
Tunnettu kosovalainen toimittaja Shkelzen Maliqi ennusti "Kohe Ditoressa", että status quo Montenegrossa ja Kosovassa tulee jatkumaan, mutta pitkällä tähtäimellä Montenegroa ja Kosovaa ei kuitenkaan voida estää saavuttamasta itsenäisyyttä. Maliqi varoittaa länttä niistä vaaroista, jotka sisältyvät legalistiseen sitoutumiseen joihinkin henkilöihin ja johtajiin. Hänen mukaansa vaarana on, että länsi pelkää nyt "menettävänsä" suosimansa serbijohtajan Vojislav Kostunican mikäli Jugoslavia hajoaa kolmeen osaan. Kostunica voi puolestaan yrittää Slobodan Milosevicin legalistisellä perinnöllä luoda nukkehallinnon, joka ei nauti äänestäjäin luottamusta. Esimerkiksi hän mainitsee Sejdo Bajramovicin, joka on edustavinaan Kosovaa Jugoslaviassa. (Fabian Schmidt, RFE Balkan Report, 1.5.)
Maliqi arvioi, että Montenegron presidentti Milo Djukanovic tulee vaatimaan Kostunican eroa. Hänen sijaansa Serbian legitiimi ja Kostunicaa parempi johtaja olisi pääministeri Zoran Djindjic. Kostunicahan edustaa Jugoslaviaa, jota ei de facto enää ole olemassa. (RFE Balkan Report, 1.5.)
Serbian apulaispääministeri Nebojsa Covic on kritisoinut maansa viranomaisia albaaneihin kohdistuvasta vainosta: "Albaanien kodit Lucanessa ja Presevossa ovat hirveässä kunnossa. Poliisin pitäisi suojella kaikkia asukkaita vandalismilta, eikä osallistua itse sellaiseen." (AP, 27.4. > RFE Balkan Report, 4.5.)
Makedoniassa albaanisissit tappoivat kahdeksan sotilasta. Pääministeri Ljubco Georgievski uhkasi julistaa sodan albaaneja vastaan, mutta luopui viime hetkellä suunnitelmistaan. Loppujen lopuksi saatiin aikaan laajapohjainen hallitus, jossa myös albaanipuolueet ovat mukana. Aika näyttää, riittääkö tämä rauhoittamaan levottomuudet, jotka ovat jo ehtineet jatkua liian kauan, että Makedoniassa voitaisiin yksinkertaisesti palata aiempaan epäkonstruktiiviseen politiikkaan.
KARJALAN TASAVALTA
Karjalassakin jahdataan jo "äärimuslimeja". Tasavallan sisäministeri Igor Junash on huolestunut siitä, että muslimiyhteisö on alkanut näkyä julkisuudessa ja hän on ilmaissut huolensa kirjeitse tasavallan presidentille Sergei Katanandoville. Junashin mukaan muslimit, joita inspiroivat "arabimaahanmuuttajat", ovat "jopa ehdottaneet moskeijan rakentamista melkein Petrozavodskin keskustaan". Junashin mukaan muslimeja kiihottaa libyalainen (omasta mielestään palestiinalainen) arabi nimeltä Visam Ali Bardvil. Petroskoissa on noin 6’000 muslimia, muttei yhtäkään moskeijaa. (RFE, 2.5.)
UKRAINA
"Venäjän globalisaatioinstituuttia" edustava Mihail Deljagin sanoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun olevan Ukrainan levottomuuksien takana ja haluavan Leonid Kutshman syrjäyttämistä. "Moskovan täytyy tehdä kaikkensa, jotta ‘Jugoslavian skenaario’ voitaisiin estää." (Rossiiskaja Gazeta, 28.4.) Jugoslavian skenaariolla viitataan siihen, että toinen Moskovan tukema autoritäärinen johtaja, Slobodan Milosevic, syrjäytettiin lopulta vaaleissa kansan noustua kaduille mieltään osoittamaan. Samaa on uumoiltu Kutshman osaksi.
Kommunistien pelätään Moldovan jälkeen nousevan valtaan myös Ukrainassa. Kuten Moldovan edellinen presidentti Petru Lucinschi, myös Kutshma on tasoittanut kommunisteille tietä mm. erottamalla lännen suosiossa olleen liberaalin pääministerin Viktor Jushtshenkon. Kommunistijohtaja Petro Symonenko vaatii nyt hallitusvastuun siirtämistä kommunisteille. Jushtshenkon hallitusta hän syytti "amerikkalaismieliseksi" ja "slaavivastaiseksi". Sosialistipuolueen johtaja Oleksandr Moroz sen sijaan vaati kansanäänestystä Kutshman erottamiseksi. (RFE, 2.5.)
VALKO-VENÄJÄ
Edes työläiset eivät saa enää marssia vappuna Valko-Venäjällä. Diktaattori Aljaksandr Lukashenka kielsi vappumarssit Minskissä. Sen sijaan Hrodnassa, Homelissa, Brestissä ja Mahiljeussa regiimi järjesti ohjattuja kommunistimarsseja. Hrodnassa pidätettiin 20 opposition aktivistia. (RFE, 2.5.)
ETELÄ-KAUKASIA
Azerbaidzan ja Turkki solmivat uuden puolustusyhteistyösopimuksen 28. huhtikuuta. (RFE, 2.5.)
Azerbaidzanin avustava kansallisen turvallisuuden ministeri Tofig Babajev syytti Irania ja "määrittelemättömiä" arabimaita "wahhabismin" tukemisesta ja salaliitosta Azerbaidzanin hallituksen kaatamiseksi. Babajev väitti, että Azerbaidzanissa olisi jo 7’000 "wahhabilaiseksi kääntynyttä". (RFE, 2.5.) Wahhabilaisuus on todellisuudessa Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien virallinen tiukan sunnalainen islamin suuntaus. Iran on shiialainen maa, jota wahhabilaiset pitävät epäislamilaisena ja vihollisenaan. Lisäksi Iran on Kaukasian kontekstissä ollut Venäjän liittolainen ja tukenut Azerbaidzanin vihollista Armeniaa, vaikka Azerbaidzan on Iranin tavoin pääasiallisesti shiialainen (mutta Iranista poiketen sekulaari). Iranilla ei ole mitään tekemistä "wahhabilaisten" kanssa, ja itse asiassa koko "wahhabilaisuus" onkin vain entisen Neuvostoliiton retoriikassa käytetty propagandistinen uhkakuva, jolla viitataan mihin tahansa islamilaiseen oppositioliikkeeseen.
Jean-Christophe Peuch kirjoitti, että Abhasiassa ei ole edelleenkään toiveita rauhasta. Rikollisuus kukoistaa Venäjän miehittämässä mutta lain mukaan Georgiaan kuuluvassa tasavallassa. Venäjä estää rauhan saavuttamisen Abhasiassa samoin kuin myös Etelä-Ossetiassa eli Samadzablossa. Vaikka Venäjä onkin sitoutunut vetämään joukkonsa Georgian maaperältä Vazianin ja Gudautan tukikohdista, jäljellä on edelleen kaksi tukikohtaa Batumissa (Adzariassa) ja Ahalkalakissa (Dzavahetissä). Peuchin mukaan Venäjän teot ovat räikeässä ristiriidassa sen lupauksiin kunnioittaa Georgian itsenäisyyttä. Venäjä on toimeenpannut viisumipakon georgialaisille, mutta Abhasian ja Samadzablon asukkaat saavat vapaasti liikkua sekä Venäjälle että Georgiaan. Venäjä kiristää Georgiaa ja sen presidenttiä Eduard Shevardnadzea lukemattomin tavoin. (RFE, 4.5.)
Georgialainen poliittinen analyytikko Ghia Nodia sanoi, että Venäjä on jo de facto liittänyt Abhasian ja Samadzablon itseensä. Georgian pääneuvottelija Abhasian rauhanneuvotteluissa, Malhaz Kakabadze, kertoi, että Venäjä on tahallaan jarruttanut rauhanneuvotteluja. (RFE, 4.5.)
Georgian ihmisoikeusliitto organisoi tshetsheenejä puolustavia mielenosoituksia. Georgialaiset protestoivat sankoin joukoin Venäjän suurlähetystöä vastaan Tbilisissä ja vaativat kansanmurhan pysäyttämistä. (Kavkaz.org) Protesteja oli myös Varsovassa. (Glasnost, 11.5.)
POHJOIS-KAUKASIA
Tshetshenian presidentin Aslan Maskhadovin ultimatum esitettiin tshetsheeniksi ja venäjäksi noin tunnin ajan Groznyissä valtiollisen television 1. kanavalla. Maskhadov vaati venäläisjoukkoja poistumaan Itshkerian maaperältä kahden kuukauden sisällä. Jos joukot eivät poistu, tshetsheenit aloittavat suuroperaation heidän pois pyyhkäisemisekseen. Samalla Maskhadov lupasi, että Dagestanin provokaation kesällä 1999 organisoineet islamistit saatettaisiin Tshetsheniassa oikeuteen sodan provosoimisesta. (Glasnost, 27.4.)
Gudermesissa tshetsheenijoukot tuhosivat miehittäjähallinnon poliisiaseman 25. huhtikuuta. Kaksikerroksinen rakennus tuhoutui iskussa täysin. (Glasnost, 27.4.)
Ingushiassa kokoontui "sorrettujen kansojen kongressi", johon osallistuivat mm. inguushit, balkaarit, tshetsheenit, krimintataarit, Venäjän saksalaiset ja muutaman muun kansakunnan edustajat. Karatshai-Tsherkessian asukkailta oli estetty osallistuminen ja tämän tasavallan edustajat kongressiin pidätettiin tasavallan autoritäärisen hallinnon toimesta. Ingushian presidentti Ruslan Aushev totesi kongressin yhteydessä, että jos tshetsheeneille olisi kunnolla hyvitetty Stalinin ajan teot, ei Tshetshenian sota olisi syttynyt. (Glasnost, 28.4.)
Tshekissä on myönnetty tshetsheenipakolaisille turvattu asema eikä heidän tarvitse anoa turvapaikkaa. (The Prague Post, 2.5.) Sen sijaan Kirgistanissa tshetsheenipakolaiset ovat kohdanneet vaikeuksia, mm. tshetsheenivastaista propagandaa ja vihamielisyyttä viranomaisten taholta. Toimittaja Sultan Dzhumagulovin mukaan kansa kyllä ymmärtää tshetsheenejä, mutta viranomaiset ovat venäläismielisiä. (IWPR > RCA, No. 50, 4.5.)
Venäläismielistä nukkehallintoa Ahmed Kadyrovin oikeana kätenä johtava entinen islamisti ja ammattirikollinen Bislan Gantamirov siteerasi Ekho Moskvyssä Venäjän entisen sisäministerin Vladimir Rushailon salaisia ohjeita tshetsheenien varalle: Ohjeiden mukaan ensin on luotava Venäjän federaation alueella asuville tshetsheeneille sietämättömät oltavat, rajoitettava heidän liikkumisensa maan sisällä ainoastaan asuinpaikkaansa, estettävä tshetsheenejä saamasta passeja ja viisumeja ja lisäksi kohdistettava heihin pidätyksiä, tarkastuksia sekä taustojen ja liiketoimien tarkkaa seulontaa. (Glasnost, 11.5.)
VENÄJÄ
Uusnatsiongelma on kasvussa Venäjällä. (Vek, nro. 17.) Ekho Moskvyn mukaan (30.4.) kuitenkin Moskovan juutalaisjohtaja rabbi Adolf Shajevitsh ilmoitti jo kertaalleen tuhoiskun kohteeksi joutuneen Arhipov-kadun synagogan uudelleen avaamisesta - nyt tosin vartioituna. (RFE, 2.5.)
Venäjällä on edelleen kansalaisliikkeitä, jotka vaativat muutosta Kremlin imperialistiseen politiikkaan. FSB pidätti ja kuulusteli venäläisen Tshetshenian itsemääräysoikeutta kannattavan liikkeen jäseniä ja "Separatist" -lehden toimituskuntaa Moskovassa. (Glasnost, 28.4.)
Vakoojahysteria Venäjällä jatkuu ja laajenee. Pjatigorskin FSB syytti YK:n työntekijöitä vakoojiksi ja "tshetsheenimielisiksi kollaboraattoreiksi". FSB väitti yksin Ingushiassa toimivista YK:n työntekijöistä 14 olevan vakoojia. (Glasnost, 28.4.)
Vladimir Putin ja samanaikaisesti Bagdadissa vierailulla ollut Vladimir Zhirinovski vaativat Irakin-vastaisten pakotteiden lakkauttamista ja osoittivat tukeaan Saddam Husseinille. (RFE, 2.5.) Ilmeisesti Saddam edustaa sellaista islamia, jota Moskova toivoisi tshetsheenien, turkkilaisten ja muidenkin "wahhabiittien" edustavan...
FSB ennustaa seuraavaksi levottomuuksia Keski-Aasiaan. Putinin heinäkuussa 2000 perustaman IVY:n "antiterrorismikeskuksen" johtaja, kenraalimajuri Boris Mylnikov, ilmoitti, että Venäjä valmistautuu operatiivisiin toimiin Keski-Aasian "islamistiryhmiä" vastaan lähikuukausina. (Rossiiskije Vesti, no. 14.) Tämän voi tulkita vain uhkaukseksi levittää sotatoimia Turkestanin tasavaltoihin. FSB:n mukaan yli 25’000 "ei-afgaanilaista kansainvälistä terroristia" saa koulutusta Afganistanissa, useimmat näistä uzbekkeja. (RFE, Security Watch, 30.4.) [On huomattava, että uzbekit ovat Afganistaninkin kolmanneksi tai neljänneksi suurin etninen ryhmä.]
FSB:n kenraaliluutnantti Sergei Diakov on ilmoittanut, että jatkossa tutkijoita ja journalisteja voidaan entistä helpommin syyttää vakoilusta. Vakoilusta voidaan syyttää, vaikkei näiden julkistama tieto olisi edes salaista, jos se "uhkaa Venäjän turvallisuutta" tai "osoittautuu myöhemmin salaiseksi". (Security Watch, 30.4.) Tämä on jälleen uusi osoitus FSB:n mielivallasta Venäjällä: kuka tahansa voidaan tuomita vakoilusta, jos FSB jälkeenpäin julistaa julkistetun tiedon "salaiseksi" tai "uhaksi Venäjälle". Tämä merkitsee salaisen palvelun täydellistä sensuurioikeutta sekä journalismiin että tutkimukseen Venäjällä.
Venäjällä on jo pantu toimeen toimittajien vangitsemisia "salaisuuksien julkistamisesta". Esimerkiksi Novaja Gazetan toimittaja Valeri Shirajev on pidätetty. (Security Watch, 30.4.)
Venäjän ulkomaantiedustelu SVR on tyytymätön ulkoministeri Igor Ivanoviin, koska tämä on tiedustelupalvelun mukaan ollut liian "optimistinen" arvioissaan: Venäjän suosikkien menestykseen uskonut Ivanov oletti, että Slobodan Milosevic voittaisi vaalit Jugoslaviassa ja että George W. Bushilla ei olisi mahdollisuuksia voittaa Al Gorea. (Security Watch, 30.4.)
Itar-Tassin mukaan (15.5.) lasten mielisairaudet ovat lisääntyneet Venäjällä 20 prosentilla.
Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkaatti vaatii "kansallista hengellistä turvallisuutta" ja vaatii vastatoimia "vieraita" lahkoja, mm. länsimaisia lähetystyöntekijöitä, vastaan, sillä se pitää näitä "totalitäärisinä" ja sanoo niiden haluavan järjestelmällisellä salaliitolla tuhota ortodoksisen kirkon. Ortodoksinen kirkko ryhtyy vastaiskuun "täyttämällä internetin sisällöllä, joka tarttuu (grips) ihmissieluihin". (Interfax, 15.5. > Johnson’s Russia List)
Venäläisen "Politiikantutkimuksen instituutin" johtaja Sergei Markov väittää, että "demokraattisesti Ukrainaan voidaan valita vain venäläismielinen presidentti". Hänen mukaansa tämä on myös mahdollista, sillä länsi on vain tukevinaan Ukrainan itsenäisyyttä, mutta todellisuudessa jättää ukrainalaiset oman onnensa nojaan. Länsi sysää Ukrainan Venäjän käsiin eikä tule Ukrainan vuoksi Venäjää vastustelemaan. Markov huomauttaa lisäksi, että eurooppalaiset itse asiassa näyttävät haluavat Ukrainan integroitumista Venäjään, vaikka Venäjä haluaisi pitää Ukrainan itsenäisenä eurooppalaisena valtiona! Vain Yhdysvallat on häijysti Venäjää vastaan ja on pitänyt Leonid Kutshman Ukrainaa "vasallivaltionaan". Nyt Ukrainaan pitää saada "vapaa" venäläismielinen presidentti. (Ilmeisesti Lukashenkan ja Voroninin tapaan.) Markovin mukaan Ukrainan liberaali entinen pääministeri Viktor Jushtshenko "ei ole mikään länsimielinen poliitikko, vaan ultranationalisti ja fascisti". Markov myös on vakuuttunut, että ukrainalaisten absoluuttinen enemmistö haluaa liittyä Venäjään. (Strana.ru, 15.5.)
Venäjän duuma hyväksyi poikkeustilalain, jonka nojalla presidentti saa julistaa maahan poikkeustilan ja toimeenpanna diktatuurin. (Reuters, 16.5.)
Financial Times julkisti tutkimuksen, joka kertoo venäläisten asenteiden muuttumisesta antiliberaaleiksi ja autoritäärisiksi vuodesta 1998 lähtien. Optimismi on nyt ohi ja enemmistö (76 %) venäläisistä pitää Neuvostoliiton lakkauttamista huonona asiana. Tilalle ovat nousseet imperialismin ja vahvan johtajan kannatus. 56 % venäläisistä pitää NATO:a "vihamielisenä, hyökkäävänä blokkina", halveksii demokratiaa ja markkinataloutta ja sen sijaan kannattaa "neotraditionalismia" ja "etnosentrismiä" (kansallismielisyyttä). Asennemuutoksen katalysaattoreina ovat tutkimuksen mukaan toimineet vuoden 1998 talouskriisi sekä vuoden 1999 Jugoslavian sota ja Moskovan pommit. (Financial Times, 16.5.)
IWPR:n Erik Batujevin mukaan ihmisoikeusaktivistit ovat nyt kovilla Venäjällä. Heidät vaiennetaan mm. syyttämällä vakoilusta yms. mikäli he kritisoivat Venäjän ihmisoikeusrikoksia. (Johnson’s Russia List, 16.5.)