The Eurasian Politician
Eurasian News Report
next - enr main - previous

The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

UZBEKISTAN

Uzbekistanin myyttistä islamistista oppositiota (IMU) johtavasta Dzuma Namanganista on kovaa vauhtia tulossa Turkestanin oma Osama bin Laden, jonka seikkailut kilpailevat Venäjän ja sen keskiaasialaisten vasallihallitusten pitämissä "kriisikokouksissa" hyvinkin jo bin Ladenin ja Shamil Basajevin suurten salaliittojen kanssa. Namanganin suuri suunnitelma olisi valloittaa Ferganan laakso ja tehdä siitä islamistinen valtio (Ferganan laakso on jaettu mielivaltaisin rajoin Uzbekistanin, Tadzikistanin ja Kirgistanin kesken). Pakistanista raportoiva toimittaja Ahmed Rashid (Daily Telegraph, 11.1.) väittää Namanganin keränneen "kansainvälisistä terroristeista" koostuvan "300 ekstremistin" joukon "viimeisimpänä yrityksenä levittää islamilaista vallankumousta Keski-Aasiaan". Joukkoon väitetään mahtuvan niin uzbekkeja, tadzikkeja, kirgiisejä, tshetsheenejä, afgaaneja kuin pakistanilaisiakin. Kaikkialle väkeä ehtiikin vajaan miljoonan asukkaan Tshetsheniastakin. Pohjois-Afganistanissa Namanganilla väitetään olevan yli 2000 miestä aseissa. Asiaan kuuluu tietysti, että heidän tukijansa on kukas muukaan kuin Osama bin Laden. "Keskiaasialaiset viranomaiset ja läntiset diplomaattilähteet vahvistavat", että Namangani ylitti syyskuussa Amu-Darjan ja oleilee Tadzikistanissa Tavilderan alueella, lähellä pääkaupunki Dushanbea. [Samainen Ahmed Rashid on kirjoittanut miltei identtisen artikkelin myös The Analystiin 17.1.]

33-vuotias Namangani on toki todellinen hahmo ja epäilemättä islamisti, mutta hänen sissijoukkojensa muodostamaa "uhkaa" käytetään ennen kaikkea perustelemaan Turkestanin diktatoristen tasavaltojen johtajien asemaa, oppositioiden vainoa ja maiden sitomista Venäjään, jonka sotajoukkoja Uzbekistanin Islam Karimov, Tadzikistanin Imamali Rahmanov ja Kirgistanin Askar Akajev käyttävät omaa valtaansa pönkittämään. Venäjän intresseihin islamistiuhalla pelottelu sopii hyvin, sillä se palvelee Venäjän sotilaallista läsnäoloa Keski-Aasiassa sekä Kaukasuksella riehuvaa sotaa palvelevaa muslimivastaista propagandaa. Vaarallista on sen sijaan länsimaiden sinisilmäinen tuki Karimovin ja kumppanien "pyhälle sodalle" islamilaista terroria vastaan, etenkin kun Uzbekistan neuvottelee samalla Talibanin kanssa, ja Talibania vastaan taisteleva afgaanioppositio on joutumassa yhä ahtaammalle.

Uusi "terrorisminvastainen" laki alistaa Uzbekistanissa kaiken "konflikteja koskevan" uutisoinnin täydellisesti hallituksen kontrolliin. Lehdistönvapautta on radikaalisti vähennetty uusilla kontrollitoimilla (IWPR Central Asia Report, 16.1.)

Human Right Watchin Uzbekistan-raportti: http://www.hrw.org/hrw/pubweb/Webcat-107.htm#P1638_205504

Transition Online julkaisi Saidazim Gazijevin artikkelin pakolaisten tilanteesta Uzbekistanissa. Valtaosa Uzbekistanista turvaa etsivistä tuhansista pakolaisista tulee Afganistanista ja pakenee Talibanin tyranniaa. Pakolaisten asema Uzbekistanissa on kuitenkin ankea: he saavat kaiken aikaa pelätä karkotusta. Rahaa ei tule tarpeeksi eikä pakolaisilla ole mahdollisuutta ansaita elantoaan laillisesti. Uzbekistan ei ole ratifioinut YK:n pakolaissopimusta, joka otettiin käyttöön heinäkuussa 1951. Niinpä Uzbekistan kohtelee pakolaisia maassa oleilevina ulkomaalaisina, joilla ei ole mitään erityisoikeuksia. Pakolaiset saavat YK:lta 20 dollarin kuukausiavustuksen, joka ei kuitenkaan Uzbekistanin hintatasossa riitä vuokraan ja elatukseen. Haastatellun perheen 17-vuotias poika joutuu elättämään koko perheen myymällä kenkiä Tashkentin kadulla lukuisien muiden tavoin. Niinpä pakolaiset haikailevatkin nyt siirtoa UNHCR:n kautta muihin maihin. (TOL, 1.2.)

Lokakuun 2000 loppuun mennessä UNHCR:n edustajat ilmoittivat 1'035 pakolaista rekisteröidyn yksin heidän Tashkentin toimistossaan. Näistä 1'031 oli Afganistanista, kolme Azerbaidzanista ja yksi Tadzikistanista. Rekisteröimättömien pakolaisten asema on vielä huonompi kuin rekisteröityjen. UNHCR:n edustaja Charlotte Altenhoner vaatii nyt YK:ta avustamaan pakolaisten lähettämiseksi muualle maailmaan. Lisäksi Altenhoner vaatii Uzbekistania tekemään velvollisuutensa taatakseen edes perusoikeudet pakolaisille - turvallisuuden, laillisen työn mahdollisuuden, sosiaaliapua ja vapaan liikkumisoikeuden maan sisällä. Uzbekistan ei saisi karkottaa pakolaisia alueeltaan, mutta tätäkin kansainvälisen oikeuden velvoitetta Uzbekistan on toistuvasti rikkonut. (TOL, 1.2.)

Tashkentin nihkeä suhtautuminen pakolaisiin juontuu samoista syistä kuin Tadzikistanin viimeaikaiset uhkaukset karkottaa afgaanipakolaiset Talibanin käsiin: Venäjä painostaa Keski-Aasian maita ja niiden autoritääriset johtajat Islam Karimov Uzbekistanissa ja Imamali Rahmanov Tadzikistanissa käyttävät Venäjän luomaa "islamilaisen terrorismin" myyttiä oman valtansa pönkittämiseen. Uzbekistanin turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Ahtam Tursunov ilmaiseekin Uzbekistanin epäluulot afgaaneja kohtaan: "Kuka takaa, ettei pakolaisten joukossa ole terroristeja tai uskonnollisia ekstremistejä?" Uzbekistanissa argumentoidaan myös, että köyhän maan on ensin hoidettava omien kansalaistensa asiat kuntoon, ennen kuin voidaan ryhtyä kantamaan huolta naapurimaiden Afganistanin ja Tadzikistanin pakolaisista. (TOL, 1.2.)

Vuosina 1995-1996 Uzbekistaniin virtasi Tadzikistanin ja Afganistanin kiihtyvien sotien myötä 8'000 pakolaista Afganistanista ja 30'000 pakolaista Tadzikistanista. UNHCR auttoi 5'000 tadzikkipakolaista palaamaan Tadzikistaniin vuosina 1998-1999; vuonna 1999 sijoitettiin uudelleen muihin maihin noin 70 pakolaista ja vuonna 2000 suunnitelmien mukaan 130 henkilöä. Yli 1'000 odottaa edelleen UNHCR:n suomaa pakolaisstatusta ja 1'124 odottelee järjestön mukaan rajan takana pääsyä Uzbekistanin puolelle. (TOL, 1.2.)

next - enr main - previous