The Eurasian Politician
Eurasian News Report
next - enr main - previous

The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

Pohjois-Kaukasia kuuluu muodollisesti Venäjän federaatioon (ja Abhasian osalta Georgiaan), ja muodostuu seuraavista alueista, idästä länteen lukien:

Usein Pohjois-Kaukasiaan katsotaan kuuluvaksi myös venäläiset Stavropolin ja Krasnodarin venäläisenemmistöiset oblastit. Tässä käsitellään kuitenkin vain nimenomaan etnisesti ei-venäläisiä alueita. Perustietoja näistä tasavalloista tarjoaa Antero Leitzingerin toimittama teos "Entinen Neuvostoliitto", Painosampo, Helsinki, 1992.

* * *

INGUSHIA

A-studion toimittaja Martti Hosia oli käynyt Ingushiassa tutustumassa tshetsheenipakolaisten elämään Karambulakin pakolaisleirillä Nazranin lähellä. Leirillä on tällä hetkellä edelleen 160'000-180'000 tshetsheenipakolaista eikä toivoa paluusta Tshetsheniaan ole nähtävissä. Venäjä ei avusta leirien huollossa, vaan ruoka-avun maksaa pääosin EU. [Laajasti venäläisten provokaatioksi epäillyn ja Andrei Babitskin tapausta epäilyttävässä määrin muistuttavan Kenneth Gluckin kidnappauksen jälkeen EU on ilmoittanut lopettavansa kaiken humanitäärisen toimintansa Tshetsheniassa, joten odotettavissa on entistäkin pahempia oloja.] Haastatellut pakolaiset sekä inguushit syyttävät Vladimir Putinia sodan pitkittymisestä, sillä Venäjä kieltäytyy kategorisesti neuvotteluista Tshetshenian vaaleilla valitun presidentin Aslan Maskhadovin kanssa. Venäjän armeijan kerrotaan myös pyörittävän ihmiskauppaa ja kidnappauksia, joista Venäjä puolestaan on toistuvasti todisteitta syyttänyt tshetsheenejä. (A-studion Atlas, 14.1.2001.)

Haastatellut inguushivanhimmat toteavat, ettei sota lopu, ennen kuin Venäjä suostuu neuvotteluihin ja joukkojensa vetämiseen Tshetsheniasta. Hosian mukaan "Venäjä ei kaipaa todistajia" sodan tapahtumille ja ainoa asia, jossa Venäjä näyttääkin onnistuneen, on se, että Tshetshenia on pidetty tehokkaasti poissa uutisotsikoista huolimatta siitä, että sota jatkuu ja jatkuu. Venäläiset kontrolloivat lähinnä vain tiesulkujaan. Tshetsheenit tekevät iskuja venäläisjoukkoja vastaan ympäri tasavaltaa ja venäläiset kostavat nämä lähimmille kylille (eli siviileille) raskain pommituksin. Inguushien häissä haastatellut ymmärtävät tshetsheenien vapaustaistelua, mutta haluavat toisaalta pysytellä erossa aseellisesta konfliktista. Käytännössä inguushit ja tshetsheenit ovat samaa kansaa. (A-studion Atlas, 14.1.2001.)

Ingushialainen ihmisoikeusaktivisti Imran Ezhijev, joka katosi Ingushiassa aiemmin matkalla Karambulakin kaupungista Jandaren pakolaisleirille, vakuutti 14.1. olevansa nyt turvassa. Hän johtaa "Venäläis-tshetshenialaisen ystävyyden järjestöä", joka on pyrkinyt ajamaan rauhaa Venäjän ja Tshetshenian välille. Ezhijevin järjestö tunnustaa presidentti Aslan Maskhadovin hallituksen Tshetshenian ainoaksi legitiimiksi hallitukseksi. Ezhijev pidätettiin syyskuussa 2000 ja on siitä lähtien ollut etsintäkuulutettu, vaikka Ingushian sisäministeriö on ilmoittanut venäläisille, että hänen nimensä on etsittyjen listalla erehdyksestä. Ezhijev sanoo piilotelleensa Ingushiassa pidätysuhan vuoksi. Sen sijaan yksi venäläis-tshetshenialaisen tapaamisen järjestäjistä, Vaha Istamulov, pidätettiin 5.1. venäläispoliisien toimesta ja vapautettiin kahta päivää myöhemmin, kun hänen sukulaisensa olivat maksaneet 300 USD lunnaina venäläisille. (Glasnost, Caucasus Daily Service, 16.1.2001)

Jopa Venäjän virallinen uutistoimisto Itar-Tass raportoi yhä pahenevasta pakolaisongelmasta Ingushiassa (Itar-Tass, 15.1.): 28 perhettä (135 henkeä) oli paennut (venäläisten valvomilta alueilta) Tshetsheniasta Ingushiaan 24 tunnin sisällä, kertoi Aishat Tarkojeva, "Venäjän liittovaltion ja etnisen politiikan ministeriön" Ingushian haaran edustaja kertoi Tassille 15.1. Syinä pakoon ovat jatkuva ammuskelu ja kaasun, veden ja sähkön puuttuminen. Yksi pakolainen kommentoi: "Ihmiset Tshetsheniassa voivat säilyä hengissä ainoastaan ulkomaisten humanitääristen järjestöjen avun turvin. Jos humanitääriset toimitukset lakkaavat, kaikki muuttavat Ingushiaan."

Glasnost-keskuskin vetosi humanitäärisiin järjestöihin 15.1.: "The main goal of whoever kidnapped Kenneth Gluck is to scare you and all those who treat the Chechen tragedy as their own, a personal one, and who risk their lives rendering help to the Chechen people. We are convinced that the masterminds of this kidnapping are seeking the termination of the work of foreign representatives there in order to completely isolate Chechnya from the world community and bring down an iron curtain behind which they can perpetrate their heinous crimes. If you suspend your work now, you will be doing exactly what they planned."

Tshetshenian venäläismielisten lähettiläs Kremlissä, Shamil Beno, mainitsee seuraavanlaisia lukuja pakolaisten määriksi: yli 200'000 tshetsheeniä on joutunut jättämään kotinsa paeten Tshetshenian sisällä, kun taas Ingushiaan olisi paennut 280'000-300'000 tshetsheeniä. (AFP, 15.1.) Useat muut lähteet puhuvat "vain" noin 170'000 tshetsheenipakolaisesta Ingushian leireillä. Shamil Beno toimi aikaisemmin ensimmäisen sodan aikoihin jonkin aikaa Tshetshenian ulkoministerinä, mutta vaihtoi puolta ja nykyisin tshetsheenit pitävät häntä nukkehallintoa johtavan Ahmed Kadyrovin ja pahamaineisen Bislan Gantemirovin tavoin "petturina" ja opportunistina.

Kaksi ingushialaista poliisia, poliisieversti Amirkhan Dudarov ja hänen autonkuljettajansa, kidnapattiin 16.1. Goragorskin alueella Länsi-Tshetsheniassa. Ingushian presidentti Ruslan Aushev ilmoitti AFP:lle, että hänellä oli suoria todisteita, jotka osoittivat kidnappaajien olevan venäläisiä turvallisuuspalvelun upseereja ja toimivan Ahmed Kadyrovin laskuun. (AFP, 17.1.) Myöhemmin venäläinen uutistoimisto RIA ilmoitti inguushipoliisit vapautetuiksi tarkemmin kuvailemattomassa "operaatiossa" Tshetshenian puolella rajaa. Tässä poliisien nimiksi mainittiin Amirkhan Dudajev (!) ja Ahmed Kusijev. RIA viittasi Ingushian apulaissisäministeriin Isa Tamaskhanoviin. (AFP, 20.1.)

Tshetshenian sota on levinnyt Ingushiaan - ei vain pakolaisvirtoina, vaan myös aseellisena toimintana. Neljä venäläisten turvallisuuspalvelujen edustajaa (kolme sotilasta, yksi poliisi) surmattiin inguushilähteiden mukaan Sleptsovskissa Ingushiassa, Tshetshenian rajan tuntumassa, aamuvarhain 23.1. tapahtuneessa sissien hyökkäyksessä venäläistä sotilaspäämajaa vastaan. Venäläisviranomaiset ilmoittivat välittömästi tappaneensa viisi tshetsheeniä Tshetshenian puolella ja pidättäneensä 40. (AFP, 24.1.)

Georgiassa toimiva tshetsheenien ylläpitämä uutispalvelu tarjoaa nopeaa sotatietoa:
http://web.sanet.ge/chechenpress/
(On selvää, että tähän, kuten muihinkin, on suhtauduttava normaalilla lähdekriittisyydellä. Molempien sotien kuluessa on kuitenkin käynyt ilmi, että tshetsheenilähteet vääristelevät esim. tappiolukujaan ja vastaavasti tuhottujen vastapuolen sotilaiden lukuja vähemmän kuin venäläisviranomaiset, joiden ilmoitukset heittelevät usein sadoilla tai tuhansilla ja vaikuttavat täysin tuulesta temmatuilta. Osasyynä lienee se, että tshetsheenijoukkojen kuri ja tiedotusyhteydet oman puolen viranomaisiin toimivat huomattavasti paremmin kuin venäläisten - mikä on suoranainen ihme ajatellen Tshetshenian tuhottua infrastruktuuria mutta ei yllätys kenelle tahansa, joka on havainnoinut venäläisjoukkojen "tehokkuutta" ja yleistä kurittomuutta alueella.)

Taitavana diplomaattina ja neuvottelijana tunnettu Ingushian presidentti Ruslan Aushev on vuosien mittaan yrittänyt takoa järkeä niin venäläisten kuin tshetsheenienkin päähän. Hän on arvostellut kovin sanoin mutta taitavasti puolueettomin äänenpainoin Venäjän katastrofaalista politiikkaa Tshetsheniassa ja ilmaissut inhonsa Tshetshenian nukkehallitsijan, tshetsheeni Ahmed Kadyrovin ja muiden Venäjän miehitystä hyväkseen käyttävien tshetsheenijohtajien "bandiittihallintoa" kohtaan. Aushev on myös toiminut välittäjänä monissa delikaateissa vankienvaihto-operaatioissa tshetsheenien ja venäläisten välillä. Itar-Tassille Aushev sanoi jälleen kerran, että "tshetsheeniongelmaa on mahdotonta ratkaista voimankäytöllä". Hän huomautti, että 80-90 prosenttia tshetsheeneistä ei ole vannoutuneita islamisteja, vaan heillä on ollut muita syitä tarttua aseisiin. Dialogia Tshetsheniassa on kuitenkin käytävä niiden ihmisten kanssa, jotka edustavat todellista voimaa, hän huomautti - mitä ilmeisimmin piikkinä Kadyroville. (Itar-Tass, 26.1.)

Tshetshenian sota uhkaa vetää väkivallan kierteeseen naapuritasavaltoja Ingushiaa, Dagestania, Pohjois-Ossetiaa, Kabardi-Balkariaa ja Karatshai-Tsherkessiaa ja Venäjän propaganda vain lietsoo provokaatioita, väittäen koko Pohjois-Kaukasuksen vilisevän "wahhabilaisia", jotka Venäjän on murskattava. Ennakoiko tämä vielä paljon nykyistä laajemman kansanmurha-aallon alkua? Venäjän virallinen uutistoimisto RIA raportoi 9. helmikuuta Ingushian ja Pohjois-Ossetian rajalla Ali-Jurtin ja Sunzhan kylien lähellä tapahtuneesta välikohtauksesta inguushien ja venäläisjoukkojen välillä. Uutisen mukaan kolme inguushia surmattiin, kaksi venäläistä haavoittui. (RIA > BBC Monitoring, 9.2.)

DAGESTAN

Pohjois-Kaukasuksella rehottavasta kidnappausilmiöstä antaa hyvän kuvan seuraava uutinen: Dagestanin ja Tshetshenian rajamailla on pidätetty varusmiesten kidnappauksia suorittanut jengi, jota syytetään yhteensä 22 varusmiehen kidnappauksesta ja lunnasvaatimuksista. Kidnappaajat vaativat sotamiehistä 3'000 USD:n ja upseereista 6'000 USD:n lunnaita. Kidnapatut sotilaat olivat lähteneet Tshetshenian rajalle siinä toivossa, että saisivat rahaa tekemällä töitä tshetsheenien kasvimailla, koska Venäjän armeija ei tunnetusti maksa palkkojaan. "Työnantajat" kuitenkin vangitsivat urheat soturit ja vaativat heistä lunnaita. Pidätetyistä neljästätoista "jengiläisestä" 10 on dagestanilaisia, 3 tshetsheenejä ja yksi venäläinen armeijan kersantti. (The Moscow Times, 8.2. s. 5)

KABARDI-BALKARIA

Kabardi-Balkarian pääkaupungissa Naltshikissa on jatkunut oikeudenkäyntiprosessi entistä tshetshenialaista "sotapäällikköä" Salauddin Temirbulatovia vastaan, jota on syytetty mm. turkkilaisten liikemiesten kidnappauksesta.

Kabardi-Balkarian kommunistihallinto, jota johtaa Valeri Kokov, on jälleen suorittanut lisää uskonnonvapautta loukkaavia toimia tasavallassa. Hallinto määräsi sulkemaan yhteensä 38 uskonnollista järjestöä, joille ei myönnetty rekisteröitymistä 31. joulukuuta mennessä Moskovan säätämän uuden uskonnonvapautta radikaalisti rajoittavan lain nojalla. Suljetuista uskonnollisista yhteisöistä 37 oli islamilaisia. Lisäksi lakkautettiin Jehovan todistajien toiminta. Ei ole vielä varmaa, järjestetäänkö 37 muslimiyhteisön tapauksessa mitään kuulusteluja. Sulkemisen jälkeen Venäjän laki pitää näitä uskonnollisia yhteisöjä "uskonnollisina ryhminä", joilta on kielletty mm. julkaisutoiminta, hyväntekeväisyys, liiketoiminta, kirjallisuuden levittäminen, kutsukirjeiden lähettäminen ulkomaalaisille sekä tilojen vuokraaminen. (Glasnost, Caucasus Daily News Service, 2.2.)

Pitkin viime vuotta Kabardi-Balkariaa ravisteli venäläisten valtiontiedotusvälineiden lietsoma hysteria "wahhabilaisia" vastaan, joiden todellisesti aktiviteetista ei kuitenkaan ilmennyt mitään näyttöä. Samalla Kokovin hallinto käytti tilaisuutta hyväkseen sulkemalla yksityisiä oppilaitoksia, mm. "Islam-instituutin" ja murskaamalla kabardien ja balkaarien kansallismielistä liikehdintää. Tämä luo pinnan alle yhä pahemmin kytevää vihaa venäläismielistä hallintoa kohtaan ja lisää paineita kaksijakoisessa tasavallassa.

YLEISTÄ

Putin aikoo vähentää alueiden määrää Venäjällä. Mielenkiintoisen yksityiskohdan tarjoaa Saratovin kuvernööri Dmitri Ajatskovin periaatteessa Putinia kannattava kannanotto autonomisten alueiden vähentämisestä nykyisistä 89:stä johonkin 30:n ja 50:n väliin. Ajatskov ehdotti, että Pohjois-Kaukasuksen "etniset tasavallat" (ei-venäläiset) voitaisiin liittää yhteen yhdeksi alueeksi, kun taas suuremmat alueet kuten Tatarstan ja Bashkortostan tulisi pitää "itsenäisinä". (RFE/RL, Russian Federation Report, 17.1.) Monet merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Kremlin hankkeen takana on pikemminkin autonomian riistäminen alueilta ja samalla etnisten tasavaltojen ja oblastien likvidointi liittämällä ne venäläisenemmistöisiin alueisiin, kuin neuvostoaikana piirrettyjen rajojen ja pilkottujen maiden rationaalinen uudelleenjärjestely aluehallinnossa.

next - enr main - previous