The
Eurasian Politician
Eurasian News Report
next - enr main - previous


The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

KAZAKSTAN

Kazakstanin Moskovan-suurlähettiläs Tair Mansurov kirjoittaa neuvostoajan liturgisella tyylillä, kuinka elinikäiseksi presidentiksi julistautuneen Nursultan Nazarbajevin johtamasta Kazakstanista on tullut "läpinäkyvä demokraattinen valtio", joka on vieläpä luopunut ydinasevaltion statuksestaan "ajaakseen moninapaista maailmaa". ["Moninapaisuudella" eli multipolarismilla tarkoitetaan maailmanjärjestystä, jossa Venäjä ja Kiina toimivat Yhdysvaltain rinnalla johtavina suurvaltoina.] Suurlähettilään mukaan Nazarbajev tunnetaan paitsi "maailmanlaajuisesti tunnustettuna ja kunnioitettuna valtiomiehenä, jonka nimi yhdistyy laajakantoisiin dynaamisiin integraatiohankkeisiin koko Euraasian alueella", myös lukuisista aloitteistaan, kuten "Euraasian Unioni", Astanassa lokakuussa 2000 perustettu "Euraasian talousyhteisö" sekä ETYJ-prosessia jäljittelevä "Aasian yhteistyön, ystävyyden ja avunannon konferenssi". (Moscow News, 20.-26.12.2000.)

Erityisesti kiitellään Nazarbajevin panosta Kazakstanin ja Venäjän suhteiden tiivistämisessä sekä venäjän kielen aseman parantamisessa oman kielen kazakin kustannuksella. Nazarbajev on myös esittänyt humanitääristä yhteistyötä Kazakstanin ja Venäjän välillä, mikä sisältäisi yksinkertaistetun proseduurin kansalaisuuden saamiseksi, kiinalaismallisesti nimetyn ohjelman "Kymmenen Askelta Kohti Tavallista Kansaa" sekä venäjän kielen korkean aseman "pyhittämisen" Kazakstanin perustuslaissa. Kazakstanin "korkein opinahjo" Euraasia-yliopisto on nimetty venäläisen kiihkokansallisen eurasianistin Lev Gumiljovin mukaan. Lopuksi vielä tahattoman tragikoominen lainaus Nazarbajevin Moskovan-vierailulta: "Useimpien kazakkien asennetta yhtä Euroopan suurimmista kansakunnista [Venäjää] kohtaan määrää ennalta se syvä kulttuurinen jälki, jonka venäläinen humanitäärinen traditio on jättänyt kansalliseen tietoisuuteemme." (Moscow News, 20.-26.12.2000.)

Ukrainan parlamentin avustajana toimiva sotahistorian professori Ivan Bilas saattaisi olla venäläisestä humanitäärisestä traditiosta Kazakstanissa eri mieltä. Venäjän valtionarkistoja tutkiessaan hän löysi dokumentteja, joiden perusteella KGB myrkytti tahallisesti humanitäärisiä ruokapakkauksia, joita Stalinin aikana lähetettiin Pohjois-Kazakstaniin karkotetuille ryhmille, erityisesti tshetsheeneille, näiden eliminoimiseksi siten, että epäilyttävän korkean kuolleisuuden luultaisiin johtuvan nälästä, taudeista ja uupumuksesta. Vehnäjauhoihin ja suolaan sekoitettiin valkoista arsenikkia, voihin ja öljyihin heksogeeniä. Dokumenteissa myrkkyjä kutsutaan vieläpä humoristisesti "ravitseviksi yllätyksiksi". (Prof. Ivan Bilas Puolassa pidetyssä neuvostoajan vainoja koskevassa konferenssissa.)

Seuraava The Economistin artikkeli (4.1.2001) kuvaa Kazakstanin "paluumuuttoa", jota Nazarbajev on yrittänyt edistää. Kazakstanin huoli siitä, että kazakit muodostavat vain puolet maan väestöstä, ei juuri istu yksiin Nazarbajevin Venäjälle suunnattujen puheiden kanssa. Ilmiö on tuttu muidenkin IVY-maiden autoritääristen johtajien kaksoispelistä, jossa toisaalta valtaa pönkitetään Moskovassa ja toisaalta kotona ajetaan näennäisesti nationalistista politiikkaa:

* * *

Sangen mielenkiintoinen käänne Kaspian öljypolitiikassa on tapahtunut Kazakstanin lähestyttyä Georgiaa ja Azerbaidzania, Venäjän ja Turkmenistanin sivuuttaen.

Kazakstan, joka on aiemmin pysynyt yhtenä Venäjän uskollisimmista vasalleista IVY-alueella, on ottamassa kurssia lähentyäkseen Venäjään itsenäisyysmielisemmin suhtautuviin Kaukasuksen valtioihin Georgiaan ja Azerbaidzaniin. Astana on ulkoministerinsä Erlan Idrisovin suulla asettunut Azerbaidzanin tueksi Bakun-Ceyhanin öljyputkisuunnitelman taakse. Kazakstan toivoo, että kanava Kaspian öljyn viemiseksi Bakun, Georgian ja Turkin kautta länteen tarvitsematta käyttää tähän Venäjän tai Venäjälle uskollisten Turkmenistanin ja Iranin alueita, voisi laajentua Transkaspian öljyputken myötä Kazakstanin Kaspianmeren-satamaan Aktauhun. (TransCaucasus Chronology, tammi 2001)

Kazakstanin asukkaista noin 30 prosenttia on etnisiä venäläisiä. Useat venäläispuolueet ja ryhmittymät ovat nyt perustamassa "Venäläispuoluetta", jonka tavoitteisiin kuuluu mm. tehdä Kazakstanista kazakkien ja venäläisten konfederaatio tulevaisuudessa sekä taata etnisille venäläisille vähintään 30 % kaikista hallinnon viroista. He aikovat myös nostaa oman ehdokkaan Kazakstanin presidentiksi. Puolueen tavoitteista kertoi sen johtokuntaan noussut Gennadi Beljakov. Mukana puolueessa on mm. Russkaja Obshtshina -järjestö, Lad, Venäläisyhteisö sekä Semiretshijen kasakat. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Uuden venäläisrintaman profiili vaikuttaa kiihkokansalliselta ja saattaa herättää uusia pelkoja separatismista ja pinta-alaltaan valtavan Keski-Aasian maan destabilisaatiosta, jolla Venäjä voisi sitoa Kazakstanin tiukemmin valtaansa. Kazakstan on kuin kilpi, joka suojaa muut Turkestania geopoliittisesti Venäjältä - niinpä jos Venäjä menettää otteensa Kazakstaniin, eteläisemmät Turkestanin maat ovat paljon vapaampia liikkumaan pois Moskovan ohjauksesta.

Suinkaan kaikki Kazakstanin venäläiset eivät kuitenkaan tue uutta puoluetta. Toinen Kazakstanin venäläisjohtaja Juri Bunakov kertoi monien muiden slaavijärjestöjen olevan huolissaan Beljakovin julistuksista. Venäläispuolueen perustaminen voisi Bunakovin mukaan aiheuttaa etnisten ryhmien välisiä ongelmia Kazakstanissa, jossa on ollut tähän asti rauhallista. Uusi puolue voisi myös kiristää jännitteitä eri venäläisjärjestöjen välillä. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Aqtöbessä ilmestyvä kazakkilehti Altyn Orda, joka juhlisti vuosipäiväänsä 26. tammikuuta, on lähes ainoa kazakinkielinen yksityinen sanomalehti, joka painetaan Aqtöben syrjäisellä alueella ja se on tullut suosituksi koko Kazakstanissa. Altyn Orda ei avoimesti vastusta presidentti Nursultan Nazarbajevin hallintoa. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.) [Aqtöbe on venäjäksi Aktjubinsk.] Sen sijaan toinen lehti, Kazakstanin tärkeimmässä kaupungissa ja entisessä pääkaupungissa Almatyssä [Alma-Ata, Nazarbajev vaihtoi pääkaupungin pohjoiseen Aqmolaan, joka sittemmin nimettiin vielä uudelleen Astanaksi] ilmestyvä lehti XXI Vek ('21. vuosisata') on lakkautusuhan alaisena syytettynä "väärän materiaalin julkaisemisesta, mikä vahingoittaa Sakharnij Tsentr -yhtiön mainetta". XXI Vek on myös tästä tuomittu 5 miljoonan tengen (n. 35'000 USD) sakkoihin. Sakharnij Tsentr -sokerijättiä kontrolloi presidentti Nazarbajevin vävypoika Rahat Alijev. XXI Vekin päätoimittaja Bigeldy Gabdullin valitti, että oikeus oli tahallaan ilmoittanut tuomiosta niin myöhään, ettei lehti selviä sakon maksamisesta määräpäivään mennessä ja tulee siksi lakkautetuksi. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Nazarbajev on esittänyt että kaikkien Kazakstanin yksityisten yliopistojen tulisi antaa 10 prosentille oppilaistaan oikeus opiskella ilmaiseksi. Almatyssä sijaitsevan yksityisen "Kansainvälisten eksperttien yliopiston" rehtori Faizalla Orazay torjui presidentin esityksen, koska yliopistolla on jo tarkemmin määrittelemätön määrä orpoja, paluumuuttajien lapsia ja vammaisia, jotka opiskelevat yliopistossa ilmaiseksi. Orazay huomautti, että valtion pitäisi olla puuttumatta yksityisten yliopistojen toimintaan, ellei se ole valmis myös tukemaan niiden toimintaa. Kazakstanin opetus- ja tiedeministeri Nuraly Bekturghanov sanoi, että Kazakstanissa on "liikaa" yksityisiä yliopistoja ja kouluja, että ne toimivat laittomasti ja että niiden "järjestykseen palauttamiseen" tultaisiin soveltamaan "erityismenetelmiä" lähiaikoina. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Kazakstanin pohjoisosissa Aqmolan, Karagandan, Pohjois-Kazakstanin, Itä-Kazakstanin ja Pavlodarin maakunnissa voimassa ollut hätätila lakkasi tammikuun loppupuolella. Ainakin viisi ihmistä kuoli pakkasiin myös Kazakstanissa, kun epätavallisen kovat pakkaset iskivät Pohjois-Aasiaan. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.) Vielä pahemmin kärsivät täysin toimimattoman sähköntoimituksen ym. vuoksi Venäjän Siperia ja Kaukoitä. Pakkanen tappoi myös Mongoliassa ja Mantshuriassa. (Ks. EAU 2/2001.)

Kazakstanissa on setvitty mystisiä asekauppoja ja niiden jälkiseuraamuksia. Viime vuoden keväällä ammuttiin kotinsa edustalle Kazakstanin valtion asevientiyhtiön johtaja, kenraali Talghat Ibrajev. Hänen autonkuljettajansa ja apulaisensa, venäläinen eversti Anatoli Adamov, pidätettiin, mutta vapautettiin myöhemmin. Adamov pidätettiin uudelleen laittomasta aseiden hallussapidosta. Sittemmin pääsyytetyksi Ibrajevin murhassa nousi hänen seuraajakseen nimetty Erza Qoshqarbajev, kun taas ampujaksi on määritelty Amangeldy Amangalijev, jonka poliisit ampuivat ravintolassa myöhemmin. Sanotaan, että Ibrajevin murha olisi liittynyt tapaukseen, jossa 40 kpl. MiG-21-sotilaskoneita toimitettiin laittomasti Kazakstanista Pohjois-Koreaan viime vuonna. Vaikka nimiä ei olekaan mainittu ääneen, huipputason virkailijoiden on oletettu olleen osallisina afääriin - ilmeisesti Kazakstanistakaan ei voi noin vain varastaa 40 hävittäjää… (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Umit Bosmanova, veteraanivapaustaistelijatar Almatyn protesteista joulukuussa 1986 ja nyt Zheltoqsan-järjestön ('joulukuu') jäsen suunnittelee sytyttävänsä itsensä tuleen Almatyn keskusaukiolla, jos Nazarbajev allekirjoittaa uuden maalain. Alash-puolueen varapuheenjohtaja Seittay Adenov sanoi, että Bosmanovan päätös on "kazakkipatrioottien" viimeinen yritys estää "kazakkien pyhimmän omaisuuden, maan, myyminen pois". (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)

Kazakstanin pääsotilassyyttäjä Amirzhan Estajev, korkeimman sotaoikeuden puheenjohtaja Zhunisbek Qadyrkhanov ja pääesikunnan apulaisjohtaja Bolat Alimkhanov ilmoittivat, että 1066 rikoksiin syyllistynyttä sotilasta armahdettaisiin. Tämän, ja eräiden lisäinvestointien, uskottiin vähentävän sotilaskarkuruutta ja asevelvollisuuden välttelyä Kazakstanin armeijassa. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)


next - enr main - previous