Eurasian News Report
next - enr main
- previous
The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)
Erityisesti kiitellään Nazarbajevin panosta Kazakstanin ja Venäjän suhteiden tiivistämisessä sekä venäjän kielen aseman parantamisessa oman kielen kazakin kustannuksella. Nazarbajev on myös esittänyt humanitääristä yhteistyötä Kazakstanin ja Venäjän välillä, mikä sisältäisi yksinkertaistetun proseduurin kansalaisuuden saamiseksi, kiinalaismallisesti nimetyn ohjelman "Kymmenen Askelta Kohti Tavallista Kansaa" sekä venäjän kielen korkean aseman "pyhittämisen" Kazakstanin perustuslaissa. Kazakstanin "korkein opinahjo" Euraasia-yliopisto on nimetty venäläisen kiihkokansallisen eurasianistin Lev Gumiljovin mukaan. Lopuksi vielä tahattoman tragikoominen lainaus Nazarbajevin Moskovan-vierailulta: "Useimpien kazakkien asennetta yhtä Euroopan suurimmista kansakunnista [Venäjää] kohtaan määrää ennalta se syvä kulttuurinen jälki, jonka venäläinen humanitäärinen traditio on jättänyt kansalliseen tietoisuuteemme." (Moscow News, 20.-26.12.2000.)
Ukrainan parlamentin avustajana toimiva sotahistorian professori Ivan Bilas saattaisi olla venäläisestä humanitäärisestä traditiosta Kazakstanissa eri mieltä. Venäjän valtionarkistoja tutkiessaan hän löysi dokumentteja, joiden perusteella KGB myrkytti tahallisesti humanitäärisiä ruokapakkauksia, joita Stalinin aikana lähetettiin Pohjois-Kazakstaniin karkotetuille ryhmille, erityisesti tshetsheeneille, näiden eliminoimiseksi siten, että epäilyttävän korkean kuolleisuuden luultaisiin johtuvan nälästä, taudeista ja uupumuksesta. Vehnäjauhoihin ja suolaan sekoitettiin valkoista arsenikkia, voihin ja öljyihin heksogeeniä. Dokumenteissa myrkkyjä kutsutaan vieläpä humoristisesti "ravitseviksi yllätyksiksi". (Prof. Ivan Bilas Puolassa pidetyssä neuvostoajan vainoja koskevassa konferenssissa.)
Seuraava The Economistin artikkeli (4.1.2001) kuvaa Kazakstanin "paluumuuttoa", jota Nazarbajev on yrittänyt edistää. Kazakstanin huoli siitä, että kazakit muodostavat vain puolet maan väestöstä, ei juuri istu yksiin Nazarbajevin Venäjälle suunnattujen puheiden kanssa. Ilmiö on tuttu muidenkin IVY-maiden autoritääristen johtajien kaksoispelistä, jossa toisaalta valtaa pönkitetään Moskovassa ja toisaalta kotona ajetaan näennäisesti nationalistista politiikkaa:
So far, there has not been a great rush to accept the president's
invitation, now several years old. About 182,000 Kazakhs have returned.
Many bureaucrats have not been welcoming, illegally charging for forms
that the newcomers have to complete to obtain citizenship. That racket
has now ended and the forms are distributed free. But it was a bad start
to the homecoming.
Then there have been the simple problems of resettlement. Rakhim Aiypuly came to Nurly, a village 100km (63 miles) east of Almaty, the former capital, from western China with his family seven years ago. The Kazakhs in China preserved their culture in its purest form, he says, whereas those in Kazakhstan even forgot their own language during the Soviet decades. "We are the last real nomads among the Kazakhs worldwide," he says.
Mr Aiypuly's ancestors moved to China in the 1850s to escape tsarist oppression. In China's Xinjiang province, Kazakhs had their own schools, where to this day students learn to write Kazakh using Arabic characters. In Kazakhstan, Russia's Cyrillic alphabet is standard. Mr Aiypuly decided to leave China when it became clear that the Kazakh schools were doomed and that the Chinese aimed to assimilate the Kazakh people. At least in Kazakhstan he and his children can keep their Kazakh identity, even though some things there have changed not entirely to his liking.
Dina Bulesheva and her husband also thought of their children when they moved from the Karakalpakstan region in Uzbekistan to Almaty four years ago. Hunger had driven their parents from Kazakhstan in the 1930s. The drying up of the Aral Sea, the ill health associated with the region and the preference given to Uzbeks for jobs were factors that made them decide to return to their homeland. Like Mr Aiypuly, Mrs Bulesheva has found her new community strange. Her Kazakh includes Uzbek words. She says that people in Almaty sometimes have difficulties understanding her.
But in other ways she finds that the people of Central Asia have similar ideas. Intermarriage and divorce are acceptable. Mr Aiypuly, though, says that among the Kazakhs in China divorce is rare. In Nurly their daughters are wary of marrying local lads, fearing that they may eventually be divorced. Kazakhs from China, says Mr Aiypuly, are more attentive to Islamic teaching. He is appalled that some Muslims eat pork.
But these are minor problems for the government's "come home" movement. By law, returning Kazakhs are supposed to be entitled to certain benefits, including housing and financial assistance. In practice, the government does not have enough money to honour its promises, so there is a waiting-list for benefits. Even so, between 1993 and 1999, the annual number of families gaining benefits went down from 10,000 to 500. Considering the outflow of 1.5m people from Kazakhstan over the past ten years-mostly Russians and Germans also returning to their homelands-the government has a long way to go if it is ever to see its empty steppes fill up.
Sangen mielenkiintoinen käänne Kaspian öljypolitiikassa on tapahtunut Kazakstanin lähestyttyä Georgiaa ja Azerbaidzania, Venäjän ja Turkmenistanin sivuuttaen.
Kazakstan, joka on aiemmin pysynyt yhtenä Venäjän uskollisimmista vasalleista IVY-alueella, on ottamassa kurssia lähentyäkseen Venäjään itsenäisyysmielisemmin suhtautuviin Kaukasuksen valtioihin Georgiaan ja Azerbaidzaniin. Astana on ulkoministerinsä Erlan Idrisovin suulla asettunut Azerbaidzanin tueksi Bakun-Ceyhanin öljyputkisuunnitelman taakse. Kazakstan toivoo, että kanava Kaspian öljyn viemiseksi Bakun, Georgian ja Turkin kautta länteen tarvitsematta käyttää tähän Venäjän tai Venäjälle uskollisten Turkmenistanin ja Iranin alueita, voisi laajentua Transkaspian öljyputken myötä Kazakstanin Kaspianmeren-satamaan Aktauhun. (TransCaucasus Chronology, tammi 2001)
Kazakstanin asukkaista noin 30 prosenttia on etnisiä venäläisiä. Useat venäläispuolueet ja ryhmittymät ovat nyt perustamassa "Venäläispuoluetta", jonka tavoitteisiin kuuluu mm. tehdä Kazakstanista kazakkien ja venäläisten konfederaatio tulevaisuudessa sekä taata etnisille venäläisille vähintään 30 % kaikista hallinnon viroista. He aikovat myös nostaa oman ehdokkaan Kazakstanin presidentiksi. Puolueen tavoitteista kertoi sen johtokuntaan noussut Gennadi Beljakov. Mukana puolueessa on mm. Russkaja Obshtshina -järjestö, Lad, Venäläisyhteisö sekä Semiretshijen kasakat. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Uuden venäläisrintaman profiili vaikuttaa kiihkokansalliselta ja saattaa herättää uusia pelkoja separatismista ja pinta-alaltaan valtavan Keski-Aasian maan destabilisaatiosta, jolla Venäjä voisi sitoa Kazakstanin tiukemmin valtaansa. Kazakstan on kuin kilpi, joka suojaa muut Turkestania geopoliittisesti Venäjältä - niinpä jos Venäjä menettää otteensa Kazakstaniin, eteläisemmät Turkestanin maat ovat paljon vapaampia liikkumaan pois Moskovan ohjauksesta.
Suinkaan kaikki Kazakstanin venäläiset eivät kuitenkaan tue uutta puoluetta. Toinen Kazakstanin venäläisjohtaja Juri Bunakov kertoi monien muiden slaavijärjestöjen olevan huolissaan Beljakovin julistuksista. Venäläispuolueen perustaminen voisi Bunakovin mukaan aiheuttaa etnisten ryhmien välisiä ongelmia Kazakstanissa, jossa on ollut tähän asti rauhallista. Uusi puolue voisi myös kiristää jännitteitä eri venäläisjärjestöjen välillä. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Aqtöbessä ilmestyvä kazakkilehti Altyn Orda, joka juhlisti vuosipäiväänsä 26. tammikuuta, on lähes ainoa kazakinkielinen yksityinen sanomalehti, joka painetaan Aqtöben syrjäisellä alueella ja se on tullut suosituksi koko Kazakstanissa. Altyn Orda ei avoimesti vastusta presidentti Nursultan Nazarbajevin hallintoa. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.) [Aqtöbe on venäjäksi Aktjubinsk.] Sen sijaan toinen lehti, Kazakstanin tärkeimmässä kaupungissa ja entisessä pääkaupungissa Almatyssä [Alma-Ata, Nazarbajev vaihtoi pääkaupungin pohjoiseen Aqmolaan, joka sittemmin nimettiin vielä uudelleen Astanaksi] ilmestyvä lehti XXI Vek ('21. vuosisata') on lakkautusuhan alaisena syytettynä "väärän materiaalin julkaisemisesta, mikä vahingoittaa Sakharnij Tsentr -yhtiön mainetta". XXI Vek on myös tästä tuomittu 5 miljoonan tengen (n. 35'000 USD) sakkoihin. Sakharnij Tsentr -sokerijättiä kontrolloi presidentti Nazarbajevin vävypoika Rahat Alijev. XXI Vekin päätoimittaja Bigeldy Gabdullin valitti, että oikeus oli tahallaan ilmoittanut tuomiosta niin myöhään, ettei lehti selviä sakon maksamisesta määräpäivään mennessä ja tulee siksi lakkautetuksi. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Nazarbajev on esittänyt että kaikkien Kazakstanin yksityisten yliopistojen tulisi antaa 10 prosentille oppilaistaan oikeus opiskella ilmaiseksi. Almatyssä sijaitsevan yksityisen "Kansainvälisten eksperttien yliopiston" rehtori Faizalla Orazay torjui presidentin esityksen, koska yliopistolla on jo tarkemmin määrittelemätön määrä orpoja, paluumuuttajien lapsia ja vammaisia, jotka opiskelevat yliopistossa ilmaiseksi. Orazay huomautti, että valtion pitäisi olla puuttumatta yksityisten yliopistojen toimintaan, ellei se ole valmis myös tukemaan niiden toimintaa. Kazakstanin opetus- ja tiedeministeri Nuraly Bekturghanov sanoi, että Kazakstanissa on "liikaa" yksityisiä yliopistoja ja kouluja, että ne toimivat laittomasti ja että niiden "järjestykseen palauttamiseen" tultaisiin soveltamaan "erityismenetelmiä" lähiaikoina. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Kazakstanin pohjoisosissa Aqmolan, Karagandan, Pohjois-Kazakstanin, Itä-Kazakstanin ja Pavlodarin maakunnissa voimassa ollut hätätila lakkasi tammikuun loppupuolella. Ainakin viisi ihmistä kuoli pakkasiin myös Kazakstanissa, kun epätavallisen kovat pakkaset iskivät Pohjois-Aasiaan. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.) Vielä pahemmin kärsivät täysin toimimattoman sähköntoimituksen ym. vuoksi Venäjän Siperia ja Kaukoitä. Pakkanen tappoi myös Mongoliassa ja Mantshuriassa. (Ks. EAU 2/2001.)
Kazakstanissa on setvitty mystisiä asekauppoja ja niiden jälkiseuraamuksia. Viime vuoden keväällä ammuttiin kotinsa edustalle Kazakstanin valtion asevientiyhtiön johtaja, kenraali Talghat Ibrajev. Hänen autonkuljettajansa ja apulaisensa, venäläinen eversti Anatoli Adamov, pidätettiin, mutta vapautettiin myöhemmin. Adamov pidätettiin uudelleen laittomasta aseiden hallussapidosta. Sittemmin pääsyytetyksi Ibrajevin murhassa nousi hänen seuraajakseen nimetty Erza Qoshqarbajev, kun taas ampujaksi on määritelty Amangeldy Amangalijev, jonka poliisit ampuivat ravintolassa myöhemmin. Sanotaan, että Ibrajevin murha olisi liittynyt tapaukseen, jossa 40 kpl. MiG-21-sotilaskoneita toimitettiin laittomasti Kazakstanista Pohjois-Koreaan viime vuonna. Vaikka nimiä ei olekaan mainittu ääneen, huipputason virkailijoiden on oletettu olleen osallisina afääriin - ilmeisesti Kazakstanistakaan ei voi noin vain varastaa 40 hävittäjää… (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Umit Bosmanova, veteraanivapaustaistelijatar Almatyn protesteista joulukuussa 1986 ja nyt Zheltoqsan-järjestön ('joulukuu') jäsen suunnittelee sytyttävänsä itsensä tuleen Almatyn keskusaukiolla, jos Nazarbajev allekirjoittaa uuden maalain. Alash-puolueen varapuheenjohtaja Seittay Adenov sanoi, että Bosmanovan päätös on "kazakkipatrioottien" viimeinen yritys estää "kazakkien pyhimmän omaisuuden, maan, myyminen pois". (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
Kazakstanin pääsotilassyyttäjä Amirzhan Estajev, korkeimman sotaoikeuden puheenjohtaja Zhunisbek Qadyrkhanov ja pääesikunnan apulaisjohtaja Bolat Alimkhanov ilmoittivat, että 1066 rikoksiin syyllistynyttä sotilasta armahdettaisiin. Tämän, ja eräiden lisäinvestointien, uskottiin vähentävän sotilaskarkuruutta ja asevelvollisuuden välttelyä Kazakstanin armeijassa. (RFE/RL, Kazakh Report, 2.2.)
next - enr main - previous