The
Eurasian Politician
Eurasian News Report
next - enr main - previous


The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

KASHMIR

Intian miehittämässä osassa Kashmiria on ollut levotonta. Yhteenottoja kashmirilaisten ja Intian joukkojen välillä on sattunut taajaan, pommit ja kranaatit ovat räjähdelleet. (International Herald Tribune, 22.1.) Väkivaltaisuudet kiihtyivät uudelleen Intian yritettyä hajottaa kashmirilaisten rivejä (päinvastaisella tuloksella) ja äärihindulaisen Atal Bihari Vajpayeen hallituksen torjuttua absoluuttisesti esitykset laajennetun autonomian myöntämisestä Kashmirille. Samalla Intian hallitus on vakavasti romuttanut loputkin Kashmirin intialaismielisen hallinnon pääministerin Farooq Abdullahin nauttimasta arvovallasta kashmirilaisten keskuudessa.

Kashmir on 15 miljoonan asukkaan maa, jolla on historiallinen tausta ja joka on pyrkinyt itsenäiseksi aina Intian ja Pakistanin itsenäistymisestä lähtien. Nykyisellään Intia miehittää noin 2/3 Kashmirin pinta-alasta (Jammun ja Kashmirin osavaltio, pääkaupunki Srinagar, talvipääkaupunki Jammu), Pakistan puolestaan pitää eräänlaisena protektoraattina muodollisesti itsenäiseksi julistamaansa Azad Kashmiria (pääkaupunki Muzaffarabad) ja pitää suoraan hallussaan Gilgit-Baltistanin pohjoista laajaa mutta harvaanasuttua provinssia. Kiina on lisäksi miehittänyt Intialta Itä-Ladakhin (tunnetaan myös nimellä Aksai Chin) sekä osan itäistä Gilgit-Baltistania. Valtaosa väestöstä on etnisesti kashmirilaisia muslimeja ja selvä enemmistö (intialaistenkin lähteiden mukaan 75-80 %) Kashmirin väestöstä kannattaa itsenäisyyttä sekä Intiasta että Pakistanista, nähden kuitenkin Pakistanin uskonnollisista syistä pienempänä pahana, mikäli näiden väliltä joutuisi valitsemaan. Vain pieni osa separatisteista on nk. islamisteja - aseellisilla siivillä on toki taipumusta radikalisoitua. Kashmirin buddhalaiset asuvat pääosin Ladakhissa (pääkaupunki Leh), hindut ja sikhit puolestaan etelässä Jammun provinssissa sekä pääkaupunki Srinagarissa. Todennäköisesti arvovaltaisinta separatistipuoluetta JKLF:ää (Jammu & Kashmir Liberation Front) johtaa Pakistanista käsin Amanullah Khan, joka on vaatinut Kashmirin itsenäisyyden lisäksi maan jakamista autonomisiin kantoneihin, jotta uskonnollisten ryhmien edut taattaisiin. Intia on kuitenkin kategorisesti kieltäytynyt kaikesta autonomian lisäämisestä, eikä koskaan järjestänyt luvattua kansanäänestystä. Vastikään kahden tärkeimmän "separatistisen" kashmirilaispuolueen lähestyminen toisiinsa vahvistui lähes symboliseksi nousseella avioliitolla, kun Hurriyat-konferenssin johtajan Abdul Gani Lonen poika Sajjad ja Jammun & Kashmirin vapautusrintaman (JKLF) johtajan Amanullah Khanin tytär Asma vihittiin marraskuussa Rawalpindissä. Onnellinen nuoripari asettuu Islamabadiin, mutta häävieraista osa palaa Intiaan. Häät nimittäin yhdistivät kashmirilaisia aseleporajan ja puoluerajan molemmin puolin. Isännät moittivat Intian viranomaisia passien myöntämisen vitkastelusta ja Pakistanin viranomaisia viisumien myöntämättä jättämisestä. (UNI 19.11.2000)

Stratfor-instituutti ennakoi Venäjän pyrkivän sabotoimaan mahdolliset rauhannäkymät Kashmirissa sekaantuakseen Afganistanin sotaan: "Moskova voi pyytää New Delhiä kiristämään jännitteitä Kashmirissa jälleen kerran, näin sitoen Pakistanin joukkoja. Islamabad pyrkisi tällöin kuitenkin kiihdyttämään Kashmiria koskevia neuvotteluja, pyrkien siten pitämään joukkonsa vapaina muita hätätilanteita varten. Tämän nähdessään Intia ei ehkä olisikaan niin myötämielinen Venäjän toiveille vahingoittaa rauhanneuvotteluja, sillä myös New Delhi haluaisi lopettaa pitkään jatkuneen konfliktin Kashmirissa." (Stratfor's Global Intelligence Update, 23.1.)

Kashmirilaiset militanttijärjestöt (Kashmirin Pakistaniin liittämistä vaativia, islamistisia, eivät JKLF:n ja Hurriyat-konferenssin tavoin aja Kashmirin itsenäisyyttä ja ovat selvästi uskonnollisesti motivoituneita) Hizbul Mujahideen ja Lashkar-e-Taiba (LET) torjuivat esitykset tulitauosta, jollaisia Intiakin on viime aikoina ollut taipuvainen tekemään. (Qatar News Agency, 24.1.) Levottomuudet räjähtivät kuitenkin alkujaan uudelleen seurauksena Intian ehdottomasta asenteesta autonomiapyyteisiin (Farooq Abdullah voitti aikoinaan vaalit lupaamalla saada Kashmiriin edes autonomian) ja yrittämällä kashmirilaiset suuren kannatuksen separatistipuolueet (JKLF, Hurriyat) ohittavaa sopimusta juuri islamistisen Hizbulin kanssa.

Stratfor on kirjoittanut Intian sisäministeri Lal Krishna Advanin, joka edustaa hindunationalistista Bharatiya Janata -puoluetta (BJP), kaavailleen uutta "terrorismin ja kapinan vastaista" strategiaa Intiaan. Useimmissa Intian osavaltioista esiintyy avointa separatismia. Merkitykseltään tärkeimpiä ovat Kashmir ja Punjab luoteessa, Tamil Nadu ja Andhra Pradesh etelässä, Bihar, Sikkim sekä Bangladeshin koillispuolelle jäävän osan kaikki seitsemän koillisosavaltiota, mm. Nagamaa, Assam, Tripura ja Mizoram. (Stratfor, 13.3.)

Mitään yhtenäistä strategiaa Intian on kuitenkin vaikea omaksua, koska eri kansojen separatismi on saanut täysin eri muotoja. Vakaimmalla pohjalla separatismi on Kashmirissa, jossa ylivoimainen enemmistö osavaltion asukkaista vastustaa Intian miehitystä, vaikka jakautuukin itsenäisyyden kannattajiin ja Pakistaniin liittymistä kannattaviin. Kashmirin tilanne heijastuu naapuriosavaltio Punjabiin, jossa niinikään monet haluaisivat liittyä Pakistaniin kuuluvaan Länsi-Punjabiin. Kaakkoisten (tamilit ja Andhran vuoristoheimot) sekä koillisten alueiden separatismi on luonteeltaan täysin erilaista ja myös aseellinen taistelu on saanut etenkin Intiasta erillään Bangladeshin, Kiinan ja Burman välisessä kolmiossa sijaitsevat koillisosavaltioissa täysin erilaisia muotoja. Koillisen separatistiliikkeet ovat usein kommunistisia ja Kiinan tukemia ja aseistamia.

Advanikin näyttää ymmärtäneen, ettei Intian tähän asti harjoittama väkivaltainen vastareaktio ole kuin pahentanut asiaa, ja yrittää uudessa strategiassa pureutua "kapina-alueiden" taloudellisiin ja kehitysongelmiin. Tämä saattaisi hyvin purra koillisessa ja kaakossa, jossa sissijoukkiot eivät ole samalla tavoin järjestäytyneitä eivätkä usko yhtä vakaasti omaan valtioon kuin Intian kehittyneimpiin osiin ennen sotia kuuluneessa Kashmirissa. Advani kannattaa myös "Aasian läpäisevän" valtatien rakentamista aina Kashmirin tienoolta Burmaan saakka sekä Burmasta Intiaan kulkevan öljyputken rakentamista. (Stratfor, 13.3.) Tällaiset projektit ovat klassista geopoliittista strategiaa yrityksissä integroida imperiumeja, mutta saattavatkin kohdata odottamattomia ongelmia.

Stratfor arvioi myös, että Intia yrittäisi taas kerran Pakistanin-vastaisella propagandallaan painostaa kansainvälistä yhteisöä "tunnustamaan Pakistanin terrorismia sponsoroivaksi valtioksi", koska Pakistan tukee kashmirilaisten sissitoimintaa intialaismiehitystä vastaan. Onneksi on kuitenkin epätodennäköistä, että länsimaat tekisivät näinä kriittisinä aikoina moista virhettä, joka lietsoisi entisestään islamismia Pakistanin, Afganistanin ja Iranin tulenarassa kolmiossa.


next - enr main - previous