Eurasian News Report
next - enr main - previous

The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

IRAK

Yhdysvaltain apulaisulkoministeriksi ehdolla oleva Paul Wolfowitz, joka tunnetaan vahvasta Euraasian asiantuntemuksesta, on ilmaissut kannattavansa suoja-alueen perustamista Etelä-Irakin shiialaisille. (HS, 23.1.) Colin Powell, joka aikoinaan pysäytti George Bush I:n sodan Saddam Husseinin Irakia vastaan, on nytkin sitä mieltä, että Saddam on parempi pitää vallassa kuin antaa Irakin jakautua sunnalaisten arabien johtamaan Keski-Irakiin, shiialaiseen Etelä-Irakiin ja pohjoiseen Kurdistaniin. Käytännössä Irakin Kurdistan on ollut de facto itsenäinen jo vuosia. Irakin hajoaminen ei välttämättä johtaisi "täyteen kaaokseen" - ainakaan suurempaan sellaiseen kuin mihin nykyinen tilanne on jo johtanut - vaan saattaisi pitkällä tähtäimellä vihdoinkin ratkaista valtiottoman kurdikansan kysymyksen. Irak on normalisoitumassa nykyiseen jaettuun tilaansa - Bagdadiin on avattu jo neljä internet-keskusta ja viides avattiin Basraan (David Nissman, RFE/RL, 19.1.) - ja yritykset palauttaa Irak yhtenäiseksi, vieläpä Saddamin tai hänen klikkinsä johtamaksi, valtioksi voisivat suistaa maan uudelleen tuhoisaan kierteeseen.

Saddamin regiimi ei sen sijaan oirehdi lainkaan muuttumisesta, vaikka arkielämä Irakissa olisikin palautumassa normaalimpaan suuntaan. Saddamin Baath-puoluetta tukevat bagdadilaiset kurdit anoivat lupaa perustaa hallitukselle myönteinen kurdipuolue, mutta regiimi vastasi tähän tekemällä välittömät iskut perustajajäsenten asuntoihin ja pidättämällä kaikki mukana olleet. Irakin viranomaisten sanotaan pitäneen pyyntöä petoksena. (RFE/RL, Iraq Report, 19.1.)

KDP:n keskuskomitean kokouksessa vastikään kierrokselta arabimaiden pääkaupungeissa palannut Masud Barzani tuomitsi jyrkästi Irakin harjoittaman arabialaistamisen, mutta halusi KDP:n kannattajien rakentavan läheisempiä siteitä arabimaailmaan. Irakin kurdit eivät vieläkään, de facto olemassa olevasta itsenäisyydestä huolimatta, vaadi tunnustusta itsenäisenä valtiona, vaan Barzanikin ilmoittaa kurdien voivan elää yhtenäisessä Irakissa, kunhan se olisi demokraattinen. Barzanin huhuttu vierailu Ankaraan on kuitenkin peruuntunut. Safin Diza, KDP:n edustaja Ankarassa on ilmoittanut, että "vaikka PUK taisteleekin PKK:ta vastaan, se ei tarkoita, että KDP:n pitäisi yhtyä tähän taisteluun", raportoi Turkissa ilmestyvä PKK-mielinen lehti Özgür Politika. (RFE/RL, Iraq Report, 19.1.)

Turkish Daily News kertoi 15. tammikuuta, että PUK:n johtaja Dzalal Talabani briiffasi Iranin edustajia puheistaan Ankarassa, jotta nämä saisivat selkeämmän kuvan siitä, millainen on tilanne Pohjois-Irakissa. Turkin kanssa yhteistyöhön ryhtynyt PUK rikkoo aiempia liittosuhteita - PUK on riippuvainen Iranista taloudellisesti ja sotilaallisestikin, kun taas KDP on aiemmin tehnyt yhteistyötä Turkin kanssa maolaista terroristijärjestöä PKK:ta vastaan. Kurdish Observer kirjoitti 13. tammikuuta, että Itä-Kurdistanin (Iranin Kurdistanin) poliitikot ja intellektuellit ovat reagoineet voimakkaasti sitä vastaan, että Talabani toimii nyt yhteistyössä Turkin kanssa PKK:ta vastaan. Iranin parlamentin kurdiryhmän jäsen Dzalal Dzalalizade vaati tuomitsemaan kaikki sellaiset kurdijohtajat, jotka ovat yhteistyössä Turkin kanssa. Kurdien kansalliskongressin (KNK) hallintoneuvosto laati julkilausuman, jonka mukaan "Ankara yrittää aikaansaada kurdien salaliiton. Ankaran, Pariisin, Dublinin ja Washingtonin prosesseista ei ollut meille mitään hyötyä. Jättäkäämme ulkomaalaisten prosessit ja aloittakaamme Kurdistanin prosessi". (RFE/RL Iraq Report, 19.1.)

PUK on taloudellisesti riippuvainen Iranin kanssa rajan yli käytävästä kaupasta, kun taas KDP on hyötynyt kaupasta rajan yli Turkkiin. Geopoliittista tilannetta hankaloittaa entisestään, että PKK:n on raportoitu julistaneen Raniyan ja Rawandizin alueella [Arbilin ja Sulaymaniyah'n maakuntien rajaseudulla] oman paikallishallintonsa. Alue on lähellä Talabanin kontrolloimaa osaa Irakin Kurdistanista, Iranin rajan tuntumassa. (RFE/RL, IR, 19.1.)

Bush varoitteli Saddamia jatkamasta Irakin jälleenaseistamista. (International Herald Tribune) Irakin vastainen saarto kuitenkin on murtumassa joka suunnalta. Bushilla ei ole juuri toivoa menestyä Irakin politiikassaan, mikäli hän jatkaa Powellin linjoilla. Wolfowitzin esitys saattaisi osoittautua strategisesti paljon kestävämmäksi. Nyt myös Egyptin ja Turkin edustajat ovat alkaneet puhua suhteiden lämmittämisestä Irakiin uudelleen. Turkin ulkoministeri Ismail Cem perusteli tätä sillä, että Persianlahden sotakin on jo vuosikymmenen vanha juttu. (RFE/RL Iraq Report, 19.1.) Venäjää lähellä olevat valtiot ovat edenneet jo paljon pidemmälle Irakin tukemisessa. Venäjän, Syyrian ja Ranskan ohella Intian pääministeri Atal Bihari Vajpayee on tarjonnut suurta jälleenrakennusapua Irakille. Intian ja Irakin välisen bilateraalikaupan arvioidaan vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla nousevan yli miljardiin dollariin. Algerian pääministeri Ali Benflis ylisti Algerian ja Irakin veljellisiä välejä ja Algerian tukea Irakille "koettelemuksissa, jotka Irakia ovat kohdanneet". (RFE/RL Iraq Report, 19.1.)

Irak on löytänyt yllättäviäkin kumppaneita: Tatarstanin pääministeri Rustam Minnihanov vieraili Bagdadissa vieden mukanaan myös kirjeen presidentti Mintimer Shaimijeviltä. Irakin varapresidentti Taha Yasin Ramadan otti vastaan viestin, jossa Shaimijev painotti Tatarstanin halua kehittää bilateraalisuhteita Tatarstanin ja Irakin välille monilla alueilla. (Tatarstanilla on hyvin laaja autonomia ja se on toistaiseksi onnistunut pitämään kiinni itsenäisistä ulkosuhteistaan.) Minnihanov lisäsi, että Kazan vastustaa epäreiluna pitämäänsä Irakin-vastaista saartoa ja ylisti Irakin kansan saavutuksia vastoinkäymisten edessä. Sattumoisin samoihin aikoihin myös Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov kutsui Taha Yasin Ramadanin Moskovaan. (RFE/RL Iraq Report, 19.1.)

Saddamin vanhempi poika Udai Hussein vaati kansallisneuvostoa poistamaan vaakunassaan olevasta kartasta Kuwaitin. Udai perustelee ehdotustaan sanomalla, että "Irakin kartta, joka toimii myös kansallisneuvoston symbolina, ei ilmennä Irakin kokonaisia rajoja siten, kuin Irakin kansan eri ryhmät, kerrostumat ja kansallisuudet asian ymmärtävät". 16. tammikuuta kuwaitilainen kansanedustaja Muhammad Al-Saqir vastasi Udain Kuwaitissa huolta herättäneisiin puheisiin huomauttamalla, että Irakin regiimi on kaoottisella politiikallaan aiheuttanut "monia katastrofeja, jotka ovat kohdanneet sekä Irakin kansaa että koko aluetta". (RFE/RL Iraq Report, 19.1.)

Irakin-politiikan ikivanha geopoliittinen ydin, Mosulin kysymys ja siihen liittyvät salaliittoteoriat, on jälleen palannut kuvioihin: PKK-mielisen Özgür Politikan toimittaja Sores Resi on nostanut 10. tammikuuta esiin salaliittoteorian, jonka mukaan Yhdysvallat ja Turkki suunnittelevat "Turkmeenitasavallan" perustamista Pohjois-Irakiin. (RFE/RL, IR, 19.1.) Irakin "turkmeenit" eli paremmin turkomaanit eivät ole sama asia kuin Keski-Aasiassa Turkmenistanissa ja Pohjois-Iranissa elävät turkmeenit, vaan Irakin turkkilaisia, jotka ovat suhteellisen merkittävä mutta tiedotusvälineissä ja politiikassa kurdien varjoon jäänyt vähemmistökansa, joka jakaa Pohjois-Irakia kurdien kanssa ja jota arabien hallitsema Irak on sortanut samoin kuin kurdeja. PKK:n huoli siitä, että Pohjois-Irakin de facto itsenäinen kurdivaltio saisi näin rikkaammaksi seurakseen turkkilaismielisen tasavallan, lienee kuitenkin epäuskottavaa, kun Yhdysvaltain Irakin-politiikka näyttää pikemminkin "powellilaistuvan".

Turkomaanien tasavalta käsittäisi myös strategisesti erittäin tärkeät öljyrikkaat Kirkukin ja Mosulin provinssit, jotka ovat tällä hetkellä Irakin valvonnassa ja joissa on pitkin viime vuotta esiintynyt turkomaanien ja kurdien vainoamista ja arabialaistamispolitiikkaa Irakin hallituksen joukkojen taholta. PKK:n lehti väittää diiliin kuuluneen myös PKK:n johtajan, tunnetun terroristin Abdullah Öcalanin, pidätys sekä tietysti Yhdysvaltain tuki Turkin EU-jäsenyydelle. Resi väittää PUK:in "epävirallisten edustajien" yrittäneen kovasti saada Kurdien kansalliskongressia (KNK) hyväksymään "Turkomaanien liittopuolue" (TUP) kongressin jäseneksi. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut, mikä kertoo kurdien ja muiden Lähi-idän valtioiden vähemmistöjen yhteistyökyvyn puutteen tradition jatkuvan. KDP:n kontrolloimassa osassa Kurdistania turkomaanit pitivät oman kongressinsa Arbilissa ja Resin mukaan "kokoukseen osallistui ihmisiä Turkista". Turkin entinen naispääministeri Tansu Ciller, Turkin asevoimien siviiliedustajana, "puhui kolmen miljoonan turkomaanin läsnäolosta etelässä". Resi valittaa, että tällaisen uuden valtioyksikön muodostaminen hyödyttäisi sekä Turkkia että Yhdysvaltoja "patoamalla [PKK:n mielen mukaisen] kurdivaltion perustamisen sillä, että Kirkukin ja Mosulin öljyresurssit riistettäisiin Bagdadin hallinnasta"! (RFE/RL, Iraq Report, 19.1.) Voiko tästä päätellä, että PKK:n ajaman "kurdivaltion" takuumies olisi Saddam Hussein, joka kaasutti kuoliaaksi satoja tuhansia kurdeja ennen Persianlahden sotaa?

Irakin eristys alkaa olla historiaa ja tilanne normalisoitumassa, kun yhteydet ulos Irakista avautuvat. Rautatieyhteys Kaakkois-Turkin Mardinin maakunnan Nusaybinista Syyrian kautta Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin avattiin sekä tavara- että henkilöliikenteelle. Syyria katkaisi rautatieyhteyden Irakin ja Iranin välisen sodan aikana. Lisäksi jo toinen arabiemiirikuntalainen laivayhteys alkaa liikennöidä Rashidin (Dubain satama Arabiemiraateissa) ja Umm Qasrin (Irakissa) välillä. Arabiemiraattien laivayhtiöt ovat luvanneet vielä kahta laivaa lisää liikennöimään Emiraattien ja Irakin välille. (RFE/RL, Iraq Report, 26.1.)

Saddam Hussein ylisti Irakin ja Vietnamin ystävyyttä. Irakin kristitty apulaispääministeri (ja käytännössä kakkosmies Saddamin jälkeen) Tariq Aziz puolestaan solmi vapaakauppasopimuksen Syyrian kanssa. Samanlainen sopimus Egyptin kanssa odottaa ratifiointiaan. "Irakin demokraattista kansanliittoa" edustava oppositiopoliitikko Sami Muhammed on vaatinut oppositiota Irakissa yhdistämään voimiaan kansanrintamaksi ikuisten kahnausten asemesta. (RFE/RL, Iraq Report, 26.1.)

Irakilaisen kurdilähteen mukaan Bagdad suunnittelee vanhan irakilaisen valuutan vetämistä pois - tällä hetkellä näitä kolikoita käytetään virallisena maksuvälineenä Irakin Kurdistanissa. Lontoossa ilmestyvä "Al-Sharq Al-Awsat" sanoi 23. tammikuuta, että Irakin hallituksen kollaboraattoreita on määrätty avaamaan tätä tarkoitusta varten toimistoja kurdialueeseen rajoittuvilla alueilla. Bagdad on yrittänyt vetää pois käytöstä ulkomaisia valuuttoja, etenkin Yhdysvaltain dollareita, jo seitsemän vuotta. (RFE/RL, Iraq Report, 26.1.)

PUK ja KDP ovat viimeinkin päässeet sopimukseen, että ne karkottaisivat PKK:n koko hallitsemastaan Irakin Kurdistanista. Sekä PUK:n että KDP:n edustajat ilmoittivat avaavansa uuden aikakauden näiden kahden kurdijärjestön suhteissa. PUK:n edustaja Feridun Abdulkadir sanoi, että Washingtonin rauhanprosessi oli epäonnistunut, mutta Ankaran prosessi voitaisiin elvyttää. Hänen näkökantojaan toisti myös KDP:n edustaja Hoshyar Zebari, joka sanoi, ettei KDP:n suhtautumisessa PKK:hon ollut ollutkaan mitään muutosta. PUK:n johtaja Dzalal Talabani on nimittänyt uuden pääministerin PUK:n valvomaan osaan Kurdistania. Pääministeriksi tuli Barham Salih. Salih korvaa virassa Kusrat Rasulin, jota on luonnehdittu Turkin-vastaiseksi ja joka on kritisoinut Talabanin Turkin kanssa elvyttämää maolaisen terroristijärjestö PKK:n vastaista yhteistyötä. Salihin nimityksenkin arvellaan parantavan KDP:n ja PUK:in suhteita. (RFE/RL, Iraq Report, 26.1.)

Irak ja Syyria ovat yhdessä syytelleet Turkkia Eufratin ja Tigrisin vesivarojen "monopolisoinnista" samalla kun ovat ylistäneet Irakin ja Syyrian kasvavaa yhteistyötä. (RFE/RL, Iraq Report, 2.2.)

Irakissa puhutaan jo vapaakaupan aloittamisesta Syyrian ja Egyptin kanssa viimeisenä niittinä Irakin-vastaisille pakotteille. Samaan aikaan erityisesti Venäjä on lisännyt strategisia liiketoimiaan Irakissakin. Energiaministeri Aleksandr Gavrin vieraili Bagdadissa venäläisten suuryritysten Lukoilin, Zarubezhneftin ja Mashinoimportin edustajien kanssa. Lukoil on solminut sopimuksen Irakin öljykenttien kehittämisestä Länsi-Qurnassa. Irak on Venäjälle velkaa 8 miljardia dollaria Venäjän toimittamasta massiivisesta aseistuksesta ja haluaisi nyt maksaa takaisin kauppasuhteina. (RFE/RL, Iraq Report, 2.2.)

"Kurdish Observer" kirjoitti, että Irakin Kurdistanin vuorten voimakkaat lumisateet ovat vaikeuttaneet ihmisten elämää Kurdistanissa, mutta tuovat samalla helpotusta Irakin vesiongelmiin. (RFE/RL, IR, 2.2.)

Egyptin koptilaisten (vanhaa kirkkokuntaa edustavien ortodoksikristittyjen) "paavi" Shenouda III on vieraillut Bagdadissa Irakin hallituksen kutsusta ja koptit ovat osoittaneet monin tavoin "solidaarisuuttaan Irakin kansan kärsimyksiä kohtaan". (RFE/RL, IR, 2.2.) Afrikan koptilaisten kristittyjen poliittiset lojaliteetit ovat pitkään vaikuttaneet oudoilta, mutta heillä tiedetään olevan voimakkaita yhteyksiä armenialaisiin, joilla on hyvät yhteydet mm. Iranin ja Irakin hallituksiin sekä Venäjään.

Irakin apulaispääministeri Tariq Aziz (joka on kristitty ja Saddamin perheen jälkeen luultavasti vaikutusvaltaisin irakilaispoliitikko) on sanonut Neuvostoliiton hajoamisen olleen huono asia ja vahingoittaneen arabeja. (RFE/RL, IR, 2.2.) Mitähän tähän sanoisivat kaikki ne huntingtonilaiset analyytikot, jotka Venäjän kantaa myötäillen puhuvat "islamilaisesta hyökyaallosta", joka hajottaa Neuvostoliiton, Venäjän, Kiinan ja Intian siirtomaavaltaa Sisä-Aasiassa?

Kirkukin etnisistä puhdistuksista on ilmaantunut 26. tammikuuta julkituotu Irak-säätiön raportti. Kirkukissa jopa satatuhatta kurdilaista ja turkkilaista (turkmeenit eli turkomaanit ovat Irakin turkkilaisia) perhettä joutui Irakin joukkojen etnisen puhdistuksen kohteeksi ja ajettiin kodeistaan. Raportin mukaan "tyypillisesti kurdi- ja turkmeeniperheet eroteltiin virallisissa tilastoissa, määrättiin karkotettaviksi ja heiltä riistettiin heidän kiinteistönsä, omaisuutensa ja henkilöllisyyspaperinsa. Jotkut karkotettiin Kurdistaniin kurdien valvomille alueille; toiset karkotettiin Irakin hallituksen valvomille alueille kohtaamaan vaarallinen tulevaisuus." (RFE/RL, IR, 2.2.)

Bagdad sanoo Kurdistanin "kuhisevan vakoojia", jotka edustavat erilaisia ulkovaltain tahoja. Nämä tapaavat irakilaisen Al-Iraq-lehden mukaan myös kurdijohtajia. Mm. PUK:n johtajan Dzalal Talabanin mainitaan tavanneen italialaisen solidaarisuusjärjestön jäseniä, jotka ovat Bagdadin mukaan "yhteyksissä ulkomaisiin tiedustelupalveluihin". Al-Iraq kritisoi myös Iranin edustajien ja kurdiedustajien tapaamista Bandar-e Khanissa väittäen myös tavattujen iranilaisvirkailijoiden olevan agentteja. (RFE/RL, IR, 2.2.)

Toiveikkaana KDP:n ja PUK:in lämmenneistä suhteista Britannia on kutsunut Talabanin vierailulle Lontooseen. (RFE/RL, IR, 2.2.) KDP:n ja PUK:in suhteista ks. EAU 3/2001.

Yhdysvaltain ja Iso-Britannian ilmavoimat pommittivat jälleen Irakia perjantaina 16. tammikuuta. Maailmalla tämä herätti ristiriitaisia tunteita: Yhdysvaltain ja Britannian puolustellessa ilmaiskujen oikeutusta Israel valitti, että nämä maat ovat ainoita, jotka nykyisin edes yrittävät pysäyttää Saddamin uuden vahvistumisen. Venäjä, Syyria, Ranska, Kuuba, Kiina, Intia ja Iran tuomitsivat ilmaiskut jyrkästi, Turkki, Algeria, Egypti ja Jordania kritisoivat niitä. (HS, 17.2. ja 18.2.) NATO-maista Puola ja Kanada ovat asettuneet tukemaan Yhdysvaltain ja Britannian iskuja Irakia vastaan. (HS, 20.2.)

Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell on vaatinut Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden saarron. (HS, 26.2.) Kuitenkin Middle East International pitää Powellin yleistä sanomaa kylmänä suihkuna arabeille. Powell vieraili kuudessa arabipääkaupungissa Lähi-idän kiertueellaan. Ainoastaan Kuwaitissa hän sai sydämellisen vastaanoton - olihan Powell johtamassa Kuwaitin vapauttamista Irakin miehityksestä. Muut arabimaat ovat kritisoineet rankasti Yhdysvaltain ja Britannian viimeisintä pommitusiskua Bagdadiin. Jopa Yhdysvaltain pitkäaikainen liittolainen Saudi-Arabia tuomitsi iskut - saudien ulkoministeri Saud al-Faisal esitti hallituksensa tyytymättömyyden yhteisessä lausunnossa Syyrian ulkoministerin Faruq al-Sharan kanssa. Arabimaiden huippukokous aikoo "käsitellä Irakin kysymystä tavalla, joka säilyttää alueellisen turvallisuuden sekä myös Irakin suvereenisuuden ja alueellisen loukkaamattomuuden". Arabit aikovat myös saada Irakin kauppasaarron lakkautetuksi. (MEI, 9.3.)

Powell puolusti Yhdysvaltain kantaa toteamalla, että ongelma ei suinkaan ole Israel eikä Yhdysvallat vaan Bagdad, jossa Saddam Hussein kieltäytyy lopettamasta jälleenaseistautumistaan. Powellin mukaan Saddam ei ole niinkään uhka Yhdysvalloille kuin Lähi-idän alueelle - "hän uhkaa Egyptin, Saudi-Arabian ja Kuwaitin lapsia". Egyptin ulkoministeri Amr Musa väitti itsepintaisesti vastaan, sanoen, ettei näe mitään uhkaa Irakissa kun taas Palestiinan ja Israelin välinen konflikti on akuutti uhka. (MEI, 9.3.)

Syyriassa Powell etsi presidentti Bashar al-Assadin rakentavampaa asennetta irakilaisen öljyn tuonnissa Kirkukin alueen öljykentiltä vasta uudelleen avattua öljyputkea pitkin Syyrian Välimeren-satamaan Banyasiin, mitä vastaan USA luonnollisesti on. Syyria ei avoimesti myönnä, että öljyputki on jälleen käytössä ja että rahat menevät yksityisille Irakin hallinnon tileille. Assad ihmetteli, miksi vain Syyria joutuu Yhdysvaltain syytösten kohteeksi, kun valtava irakilaisen öljyn salakuljetus jatkuu samaan aikaan Turkin, Iranin ja Persianlahden maiden kautta, ja kun erityisjärjestelyn kautta öljyä myydään Jordaniaan. (MEI, 9.3.)

Powell on esittänyt uudeksi Irakin-strategiaksi "älykkäitä sanktioita", jotka kohdistettaisiin "oikein", mutta republikaanitkin ovat alkaneet kritisoida Powellin strategian järkiperäisyyttä. Irakin diktatuurin kumoamista suoraan kannattanut apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz ilmaisi, etteivät sanktiot ole mitään Irakin-politiikkaa vaan ainoastaan mahdollinen osa sitä. Puolustusministeri Donald Rumsfeld puolestaan on kutsunut Irakin sanktioita vaarallisen riittämättömiksi ja sanonut Saddamin vallasta syöksemisen olevan ainoa hyväksyttävä strategia ja Irakin-politiikan johdonmukainen tavoite. (Samer Badawi, MEI, 9.3., s. 6-7)

Arabimaiden huippukokous antoi tukea Irakille. Ammanissa havaittiin kuitenkin, että arabimaat ovat edelleen jakautuneita. Egyptiläinen journalisti ja entinen ministeri Muhammed Heikal kirjoitti, että Persianlahden maat nojaavat Yhdysvaltain suojeluun, läntisen Pohjois-Afrikan Maghreb-maat puolestaan Euroopan Unioniin. Egypti riitelee suhtautumisestaan Israeliin Syyrian ja Irakin edustaman vastakkaisen näkökulman kanssa. (HS, 27.3.)

next - enr main - previous