Eurasian News Report
next - enr main - previous

The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

VALKO-VENÄJÄ

Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka kertoi tahattoman huvittavasti "riippumattomuudestaan" seuraavaa kontrolloimansa Valko-Venäjän TV:n lähetyksessä 6. tammikuuta: "Ajatellaanpa skenaariota, että täällä olisi [Valko-Venäjän vuoden 2001 presidentinvaaleissa] riippumaton ehdokas. Teidän näkökulmastanne, kuka olisi kaikkein riippumattomin ehdokas, olettaen, että hän myös voittaa vaalit? Lukashenka. Miksi? Koska ensinnäkin minä tulin alun perinkin [vuonna 1994] presidentiksi sattumalta. Olen noina menneinä vuosina osoittanut, että en ollut riippuvainen kenestäkään. Todellakaan monet eivät pidä minusta Venäjällä, koska en ole sallinut yksityistää maatani. Monet eivät pidä minusta. On kuitenkin Venäjän presidentti, jonka kanssa minulla on erinomaiset välit. Niin, jotkut saattavat vihata minua, mutta minulla on erinomaiset suhteet uuden kollegani kanssa Kremlissä. Me tuemme toisiamme kuten kollegat, kuin ystävät, kuin todelliset veljet… Niinpä olisikin naurettavaa, jos Kreml yrittäisi korvata minut jollain toisella. Kuunnelkaa minua, tämä on absurdia." (RFE/RL Poland, Belarus & Ukraine Report, 16.1.)

Vaikka kommunistien pitäisi olla ateisteja ja Lukashenka on kommunisti, hän matkusti Moskovaan vastaanottamaan Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkalta kunniamerkin. Lukashenkan suhteet Venäjälle ovat viilentyneet yksipuolisesti Venäjän taholta - ehkäpä siksi, ettei Lukashenkan laatima ja avuliaasti isännilleen Moskovaan Venäjän talouskriisin "ratkaisuksi" tarjoama valkovenäläisten "asiantuntijoiden" laatima "suunnitelma" mitä ilmeisimmin pelastanutkaan Venäjän taloutta. Koska Valko-Venäjän tulevien presidentinvaalien tulos näyttää jostain oudosta syystä riippuvan Putinista, Lukashenka on huolten painamana matkannut Moskovan ja Minskin väliä sangen taajaan viime viikkoina. (RFE/RL, Poland, Belarus & Ukraine Report, 23.1.)

Tshekissä toimiva entistä itäblokkia Keski-Euroopasta Mongoliaan seuraava Transition Online muistuttaa, että vaikka Valko-Venäjä on ollut lännelle strategisesti ja taloudellisesti liian vähämerkityksinen tullakseen muistetuksi "neuvostoajan teemapuistona, jossa ajelu ei koskaan pääty", tänä vuonna olisi erityistä syytä kiinnittää huomiota Valko-Venäjän lähes hyväksytyksi tulleeseen diktatuuriin. On nimittäin vaalivuosi ja se merkitsee, että "tiedotuksen vastainen tulta syöksevä lohikäärme" tulee tänä vuonna riehumaan maassa valtoimenaan. On kulunut viisi vuotta siitä, kun Aljaksandr Lukashenka vuonna 1996 runnoi läpi kansanäänestyksellä perustuslain muutoksen, jolla hän käytännössä muutti itsensä demokraattisesti valitusta presidentistä diktaattoriksi. Valko-Venäjän oppositio, Yhdysvallat sekä useat Euroopan Unionin jäsenvaltiot ovat edelleen kieltäytyneet tunnustamasta ko. kansanäänestystä ja sen tuloksia legitiimeiksi. Nyt Lukashenka pyrkii varmistamaan tulevansa valituksi toiselle kaudelle diktaattorin valtaoikeuksin, keinoja kaihtamatta. Vaaleista odotetaan perinteisesti täydellisesti vilpillistä farssia, jonka yhteydessä samalla opposition äänet vaiennetaan tehokkaalla tiedotusvälineiden vainolla. (TOL, 22.-28.1.)

Varmistaakseen, etteivät kriittiset äänet tule häiritsemään näytösvaaleja, Lukashenka on tehnyt lakiesityksen, jonka tullessa voimaan perustettaisiin tiedotusvälineitä kontrolloimaan "kansallisen tiedotusturvallisuuden elin", joka koostuisi valtion turvallisuusneuvostosta ja KGB:stä (joka kulkee Valko-Venäjällä edelleen vanhalla hyvällä nimellään). Lisäksi omat edustajansa saisivat vieläpä säännölliset "kansalaisinformantit" eli ilmiantajat. Kaiken kruunaa se, että lakiesityksessä "haitallisen tiedon" määrittely jätetään täydellisesti presidentille. Lakiesitys mennee läpihuutoasiana läpi huhtikuussa järjestettävässä näytösluonteisessa äänestyksessä. TOL huomauttaa vielä, että vaikka Valko-Venäjällä vapaan tiedonvälityksen alasajo tapahtuu mitä räikeimmin, kehitys naapurin isoveli Venäjällä on ollut käytännössä samansuuntainen. (TOL, 22.-28.1.)

Lukashenkan alati paisuva ego ja röyhkeys, Putinin esimerkin rohkaisemana, saattaa kuitenkin kääntyä diktaattoria itseään vastaan - Valko-Venäjä kun ei ole Euroopan kritiikin ulottumattomissa, kuten Venäjä näyttää olevan. Valko-Venäjän oppositio toivookin, että Lukashenkan räikeä bolshevismi "galvanoisi" yhteen maan oppositiovoimat ja että "Jugoslavian skenaario" toistuisi Valko-Venäjällä, siis että muu Eurooppa yhtyisi Valko-Venäjän opposition vaatimuksiin ja vaalit päättyisivät Lukashenkan vallan murenemiseen ja demokraattiseen verettömään vallanvaihdokseen. (TOL, 22.-28.1.)

TOL:n optimismi saattaa kuitenkin olla ennenaikaista, sillä Lukashenka on sitonut Valko-Venäjän naapurimaa Venäjään paljon tiukemmin kuin Slobodan Milosevicin Serbia muodollisesti oli Venäjään sidoksissa. Länsimailla ei ole samanlaista läsnäoloa Valko-Venäjällä kuin entisessä Jugoslaviassa eikä voimakkaita taloudellisia tai turvallisuusintressejä - ehkä länsinaapuri Puolaa lukuun ottamatta. Lisäksi Valko-Venäjältä puuttuu Jugoslaviaan nähden se "etu", että lännen ei tarvinne Valko-Venäjän tapauksessa pelätä välitöntä aseelliseksi muuttuvaa konfliktia eikä Valko-Venäjän hajoamista useaksi valtioksi. Venäjän kehityssuunta on järjestäen päinvastainen kuin valkovenäläisten demokraattien toivoma totalitarismin lopullinen kukistuminen. Näin ollen Valko-Venäjän opposition lienee edelleenkin turha toivoa voimakasta tukea maan ulkopuolelta. Tämä merkitsee myös sitä, että vaalivuoden tuottaessa pettymyksen, opposition epätoivo maassa kasvaa entisestään ja paineet maastamuuttoon kasvavat.

Lukashenka syytti valtiontelevisiossaan oppositiota sekä jäljellä olevia oppositiomielisiä artikkeleita julkaisseita tiedotusvälineitä "vakoilusta lännen hyväksi" sekä "mielisairaudesta". Pitkässä haastattelussa Lukashenka viittasi maassa pidätettyihin "läntisten valtioiden edustajiin, jotka ovat tunnustaneet vakoilleensa", ja vastasi lopulta myös Jugoslavian tapahtumien toistumista Valko-Venäjällä haikaileville: "Niinpä minä reagoin kovalla kädellä, kun kaikki nämä oireet [läntisten vakoilijoiden soluttautuminen, presidentin solvaaminen ja muut Jugoslaviassa ilmenneet ikävät seikat] alkoivat: eilen Jugoslavia, huomenna Valko-Venäjä. Ei, täällä ei tule olemaan mitään uutta Jugoslaviaa. Niin kauan kuin minä olen presidentti, sitä ei tapahdu!" (RFE/RL, Poland, Belarus & Ukraine Report, 30.1.)

Maaliskuun 25. päivänä Valko-Venäjällä kokoontui noin 3'000 henkeä Minskiin osoittamaan mieltään Valko-Venäjän itsenäisyyden ja Euroopan puolesta nykyistä diktatuuria ja Venäjää vastaan, vaatien rehellisiä vaaleja. Valko-Venäjän joukot hajottivat mielenosoituksen. Kymmeniä oppositiojohtajia pidätettiin. Mielenosoittajat kantoivat itsenäisen Valko-Venäjän punavalkeita lippuja (nykyinen Lukashenkan hallinto käyttää taas vanhaa neuvostoaikaista lippua) ja Euroopan Unionin lippuja ja polttivat Venäjän lippuja. Mielenosoitukset ajoittuivat muistopäivään: sunnuntaina 25.3.1918 julistettiin ensi kerran Valko-Venäjän kansantasavalta, jonka bolshevikit kuitenkin tuhosivat muutamassa kuukaudessa. (HS, 26.3.) Myöhemmän arvion mukaan mielenosoituksen yhteydessä 20 pidätettiin ja ainakin viisi hakattiin. (HS, 28.3.)

Turun Sanomat kirjoitti 28. maaliskuuta valkovenäläisten toisinajattelijoiden vierailusta Amnestyn vieraina Helsingissä. (HS:n artikkeli aiheesta oli suppeampi.) Valko-Venäjällä on tänä vuonna vaalit, eikä niiden epärehellisyys ja ennalta tiedetty lopputulos, diktaattori Aljaksandr Lukashenkan uudelleen valinta, ole epäselvää kenellekään. Lukashenkan arvostelijat on vaiennettu mm. kieltämällä lehtiä ja vangitsemalla opposition edustajia. Nimekkäiden vaikuttajien katoamiset huolestuttavat maailmaa. Kadonneihin lukeutuvat jo mm. entinen sisäministeri Juri Zaharenko, oppositiojohtaja ja entinen varapääministeri Viktor Gontshar, liikemies Anatoli Krasovski sekä venäläisen NTV:n toimittaja Dmitri Zavadski, joka selvitteli katoamisia. (TS ja HS, 28.3.) Lukashenkan salaisen poliisin KGB:n tai muiden presidentin kätyrien arvellaan kidnapanneen ja todennäköisesti myös surmanneen "kadonneet". Vaalien alla ulkomaisten avustusten vastaanotto vaalityöhön on kriminalisoitu ja tämä kieltää myös vaalitarkkailijoiden kouluttamisen länsiavun turvin. (HS, 28.3.)

Valko-Venäjän parlamenttiin on tulossa käsiteltäväksi uusi lakiehdotus, jonka tarkoituksena on "suojella" kansalaisia "väärältä tiedolta". Voimaan astuessaan laki rajoittaisi entisestään jo muutenkin ahtaalla olevan opposition toimintamahdollisuuksia. Amnestyn vieraina Helsingissä olivat kirjailija Vladzimir Nikalajeu, toimittaja Jakub Lapatka sekä opiskelija Alina Belskaja. Kaikki ovat paenneet Valko-Venäjältä Suomeen. Nikalajeun mukaan länsimaat eivät oikeasti edes painosta Lukashenkaa, joka on uhannut pysyä vallassa 12 vuotta. Lapatka sanoo Valko-Venäjän olevan "Venäjän koekeittiö", jossa kokeillaan kaiken vallan keskittämistä yhdelle henkilölle. (TS, 28.3.)

Alina Belskaja sanoo lähteneensä Valko-Venäjältä sen jälkeen, kun kaksi hänen ystäväänsä, 16- ja 18-vuotiaat pojat, pidätettiin. Kolmikko oli kuulunut Nuori Rintama -nimiseen oppositioliikkeeseen. Kun Belskaja oli kutsuttu todistamaan tovereitaan vastaan, hän oli piiloutunut Minskiin ja jatkanut sitten Moskovan kautta Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Toverit tuomittiin 1,5 vuodeksi vankilaan hallituksen vastaisten graffitien teosta ja laittoman kirjallisuuden hallussapidosta. Belskaja sanoo nuorison tilanteen Valko-Venäjällä olevan sellainen, että "neljä viidestä haluaa lähteä maasta, koska siellä ei ole tulevaisuutta". (TS, 28.3.)

Nikalajeu kertoo pelon ilmapiiristä Valko-Venäjällä. Asioista ei voi enää puhua yksityisestikään, vaan ihmiset vaihtavat keskenään pieniä lappuja, jotka sitten tuhotaan. Neuvostoliiton ilmapiiri on palannut. Nikalajeun mukaan kuitenkin Valko-Venäjän eurooppalaistuminen olisi hyödyksi myös diktatuuria nyt tukevalle Venäjälle: "Jos Valko-Venäjästä tulee vain yksi Venäjän vasalli, sillä ei ole Venäjälle arvoa. Sen sijaan Valko-Venäjästä voisi tulla Venäjälle ystävällismielinen valtio lännessä, ja se voisi toimia välittäjänä idän ja lännen dialogissa, hieman samaan tapaan kuin Puola ennen kuin se liittyi NATO:on". (TS, 28.3.)

Valko-Venäjän KGB:n johtaja Leonid Jerin on ilmoittanut, että diplomaattien ja kansalaisten valvontaa tehostetaan Valko-Venäjällä. Nikalajeukin sanoo HS:n mukaan, että "Valko-Venäjä on valtiojohtoisuuden palauttamisen laboratorio, jota isoveli Venäjä seuraa kiinnostuneena. - Valko-Venäjä ja Ukraina ovat ideologista rakennustyömaata, joilla valmistellaan imperiumin palauttamista." (HS, 28.3.)

next - enr main - previous