The
Eurasian Politician
Eurasian News Report
next - enr main - previous


The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

ARMENIA

Yhdysvaltain voimakas miljoonaa amerikanarmenialaista edustava lobby on onnistunut tekemään Armeniasta Israelin jälkeen suurimman USA:n avunsaajamaan väkilukuun suhteutettuna. Armenian miehittämässä osassa Azerbaidzania (Karabagh sekä sen ja varsinaisen Armenian väliin jäävä Latshinin käytävä; yhteensä n. 20 % Azerbaidzanin pinta-alasta) rakennetaan kylä kylältä uudelleen armenialaisasutusta Yhdysvaltain verovaroilla. (The Washington Post, 24.1.) Sinänsä armenialaisten avustaminen saattaisi olla hyväkin investointi, jos siihen liittyisi aktiivinen Armenian poliittisten asenteiden muokkaus. Samaan aikaan Yhdysvalloille strategisesti paljon tärkeämmät Georgia ja Azerbaidzan (Armenia on Venäjän ja Iranin liittolainen) ovat kuitenkin jääneet laiminlyödyiksi, mikä ei voi olla pidemmällä tähtäimellä hyväksi läntisille intresseille Kaukasuksen ja Kaspian alueella.

Sekä Armenia että Azerbaidzan hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseniksi (TOL, 26.1.) huolimatta jatkuvasti vakavista ihmisoikeusrikkomuksista ja epärehellisistä vaaleista molemmissa maissa. Toisaalta Euroopan neuvosto päätti palauttaa täydet oikeudet myös kylmän sodan jälkeisen Euroopan pahimpiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneelle Venäjälle, huolimatta edelleen jatkuvasta kansanmurhasta ja sodasta Tshetsheniassa, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen järjestelmällisestä vainosta kaikkialla maassa, täysin väärennetyistä vaalituloksista, hallinnon siirtämisestä salaisen poliisin käsiin, lehdistön- ja uskonnonvapauden lakkauttamisesta ja muista pikku asioista, jotka nähtävästi Euroopan neuvoston mielestä ovat "demokratisoituvalle" valtiolle soveliasta kehitystä.

Turkki ja Armenia ystävineen ja tukijoukkoineen ovat taas kilvan jatkaneet riitelyään vuosisadan alun "armenialaisten kansanmurhan" vatvomisessa. Ranskan parlamentin päätettyä "tunnustaa" kansanmurhan tapahtuneen (nykyiseen demokratiaan nähtävästi kuuluu, että historiallisista tosiasioista päätetään äänestämällä) Turkki veti protestiksi pois suurlähettiläänsä Ranskasta. Armenia ja erityisesti ulkoarmenialainen lobby (joka on vahvin Yhdysvalloissa ja Ranskassa) ovat jatkaneet kansanmurhasta muistuttamista, kun taas turkkilaiset samoin kuin monet aikakautta tutkimaan vaivautuneet historioitsijat ovat pyrkineet muistuttamaan, että samaan aikaan (Osmanivaltakunnan loppuaikoina) "kansanmurhattiin" myös turkkilaisia, kurdeja ja erityisesti Venäjän toimesta kaukasialaisia ja turkkilaisia kansoja. Miksi näitä kansanmurhia ei tunnusteta ja miksi Venäjä ei joudu tekemään tiliä edes paljon uudemmista teoistaan? Miksi samaiset ranskalaiset, armenialaiset jne. poliitikot ja toimittajat puoltavat avoimesti tänä päivänä meneillään olevaa tshetsheenien kansanmurhaa mutta samaan aikaan hyökkäävät Turkkia ja Israelia vastaan ja kieltäytyvät tunnustamasta albaanien kansanmurhaa Kosovossa? Historiallisten rikosten tunnustamisen velvollisuus ei näytä koskevan kaikkia kansoja - ei edes niitä kansanmurhakäskyn antaneita tai kansanmurhia puolustaneita, jotka ovat edelleen elossa ja hallitusvastuussa.

Armenia toimittaa nyt sähköä Georgiaan n. 14 miljoonalla markalla kuussa. Tämä on tärkeä tulonlähde Venäjän, USA:n ja Iranin avun varassa olevalle Armenialle, jonka välit ovat poikki naapurimaiden Turkin ja Azerbaidzanin kanssa Armenian miehittämän Karabaghin (armeeneille Artasakhin tasavalta) tilanteen vuoksi. Georgialle puolestaan energian saanti edes Armeniasta on tärkeää, koska Venäjä terrorisoi ja painostaa maata kaiken aikaa sähköntoimitusten katkaisemisella. Toisaalta Armenia on tunnetusti Iranin ja Ossetian ohella Venäjän liittolainen Kaukasuksella, minkä vuoksi Georgian tulisi pyrkiä lisäämään energian saantia Azerbaidzanista ja Turkista. Armenia suunnittelee myös sähkön toimittamista suoraan Georgiassa sijaitsevalle mutta suuren armenialaisväestön omaavalle Dzavahetin alueelle. (TransCaucasus Chronology, tammikuu 2001)

Poliisi pidätti 9. joulukuuta puolustusministeriön palveluksessa olleen eversti Avag Hatshatrianin, joka pyöritti armeijan varastoista varastettujen aseiden myyntiä. Hänellä oli pidätettäessä hallussaan yli 700'000 mk. (TransCaucasus Chronology, tammikuu 2001.)

KARABAGH

Artasakhin tasavallassa eli itsenäiseksi julistautuneessa ja armenialaisjoukkojen miehittämässä Vuoristo-Karabaghissa on pidätettynä pahamaineinen sotapäällikkö, sittemmin Karabaghin "puolustusministeri" Samvel Babajan ja hänen veljensä Garen Babajan, entinen Stepanakertin pormestari, syytettynä mm. presidentti Arkadi Ghukassianin murhayrityksestä, laittomien aseiden hallussapidosta, korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Armenialaisen oppositiopoliitikko Paruir Hairikianin johtama ihmisoikeusdelegaatio kävi Karabaghissa toteamassa, että Babajanin veljekset voivat vankilassa hyvin, saavat riittävästi ruokaa ja postikin kulkee. (TransCaucasus Chronology, tammi 2001) Karabaghin entinen presidentti Robert Kotsharian valittiin Levon Ter-Petrosianin jälkeen Armenian presidentiksi, mikä lienee hyvä osoitus siitä, etteivät Karabagh ja emävaltio Armenia ole kovin erillisiä...

Karabagh on käytännössä Armenian nukkevaltio, jonka itsenäisyyden vain Armenia on tunnustanut. Sitä voidaan jossain määrin verrata Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan. Armenia on miehittänyt myös Karabaghin ympäriltä azerien aiemmin asuttamia alueita (yhteensä n. 20 % Azerbaidzanin pinta-alasta, Karabagh mukaan laskien, on Armenian miehittämänä) siten, että Karabaghilla on nyt maayhteys myös Armeniaan ja Iraniin. Amerikanarmenialaiset jälleenrakentavat Karabaghia innolla - tosin paikalliset ovat valittaneet, että haluaisivat mieluummin kouluja ja taloja kuin yhä uusia ja toinen toistaan suurempia kirkkoja (armenialaiset ovat monofysiittikristittyjä). Kaikki alueen azerit on ajettu pakolaisina Azerbaidzaniin. Karabaghissa mainitaan olevan armenialaisten lisäksi vain 5 % muita kansallisuuksia - kreikkalaisia, assyrialaisia ja kurdeja (sattumaltako tällainen etninen kompositio!). (TransCaucasus Chronology, tammi 2001) Muut kuin jesidikurdit ovat azerien tavoin joutuneet pakenemaan Armenian miehittämiltä alueilta, mm. aiemmin "punaiseksi Kurdistaniksi" kutsutulta alueelta Latshinista. Tilalle on haalittu mm. PKK:n terroristeja.


next - enr main - previous