Eurasian News Report
next - enr main - previous

The Eurasian Politician - Issue 3 (February 2001)

Eurasian News Report

AFGANISTAN

Taliban on luvannut taata naisillekin koulutuksen, mutta vasta kun on saanut koko maan hallintaansa. (AFP, 9.1.) Liekö tämä sitten kiristystä, jonka nojalla maailman odotetaan tukevan Taliban-hallitusta. Jos lupaus pitää, Afganistanin naisten lienee turha haaveilla perustasoa korkeammasta koulutuksesta vielä kauan. (Asiantuntijalähteestä saadun tiedon mukaan peruskouluja tytöille Afganistanissa toimii edelleen Talibanin valvomilla alueillakin.)

Taliban on ilmoittanut erottavansa kaikki arabit hallitusviroista. (Aimal Khan, Frontier Post, 9.1.)

Taliban on väittänyt vallanneensa strategisesti merkittävän Yakawlangin alueen Keski-Afganistanissa sijaitsevassa Bamyanin maakunnassa. Massoudin johtama "Pohjoinen liittouma" puolestaan on kiistänyt väitteet. Toiset raportit kertovat edelleen taisteluista mainitulla alueella. (Afghanistan News, 9.1.) Myös Takharin maakunnassa on taisteltu raskaasti. Taliban väitti vallanneensa Dasht-e-Qalan kaupungin, jossa kuitenkin Pohjoinen liittouma ilmoitta myöhemmin torjuneensa Talibanin hyökkäykset ja vallanneensa takaisin Kawajagharin strategisen lentotukikohdan Takharissa. (Frontier Post > Afghanistan News 15.1.) Myös vain 50 km Kabulin pohjoispuolella Taliban ja Pohjoinen liittouma ovat ottaneet yhteen. (Reuters 17.1.)

Osama bin Laden jatkaa suosiotaan tiedotusvälineiden lemmikkinä. Häneen viittaamalla voi aina pelotella "islamismin" peikolla. Jemeniläiset viranomaiset ovat väittäneet Osama bin Ladenin olleen U.S.S. Colen pommin takana. (Reuters 9.1.) Bin Ladenin on myös väitetty haluavan poistua Afganistanista mullah Omarin luvalla ja mahdollisesti siirtävän "operationaalisen päämajansa" Jemeniin. (The News Int. Pakistan, 9.1.)

Persianlahden arabimaat ovat käännyttäneet 96 afgaania puuttuvien paperien vuoksi takaisin Pakistaniin, jossa näitä uhkaa luovutus Talibanin viranomaisille. (Dawn Bureau Report, 11.1. > Afghanistan News 12.1.)

Sota Afganistanissa jatkuu ja analyytikot arvuuttelevat, kuka loppujen lopuksi tukee ketäkin. Nawaz Sharifin aikana Pakistan tuki Talibania, kun taas Uzbekistanin on arveltu tukevan Ahmad Shah Massoudin "Pohjoista liittoumaa". Venäjä on tapansa mukaan tukenut yhtäällä näytösluonteisesti Uzbekistanin kautta "Pohjoista liittoumaa", toisaalla taas Talibania sekä suoraan että Turkmenistanin ja Tadzikistanin kommunistihallitusten kautta. Talibanin johdossa on paljon entisen Moskovan-mielisen hallinnon edustajia. Iranilla on Afganistanissa omat shiialaiset kannattajansa. Pakistanin tuen väitetään usein Pervez Musharrafin aikana jatkuvan, mutta tämä ei välttämättä ole asiain laita, onhan Musharrafin Pakistan ottanut selvästi etäisyyttä islamisteihin ja keskittynyt Sharifin korruptoituneen hallinnon jälkeensä jättämän maan olojen järjestämiseen. Myös ihmisoikeustilanteen on Musharrafin sotilashallinnon myötä havaittu parantuneen.

Venäjän strategia on perinteisesti ollut "hajota ja hallitse", myös Afganistanissa. Tämä strategia alkaakin tuottaa tulosta ja amerikkalainen Stratfor-tutkimuslaitos ennustaa Afganistanin sodan molempien pääosapuolten heikentymisen houkuttelevan Venäjää ja Intiaa sekaantumaan tilanteeseen yhä voimakkaammin: "Afganistanin Talibanin ja Pohjoisen liittouman joukot kävivät 23. tammikuuta tykistötaistelua noin 30 mailia Kabulista pohjoiseen, uutistoimisto AFP:n mukaan. Taistelu seuraa hyökkäysten ja vastahyökkäysten sarjaa, joka on jatkunut koko talven. Taliban pyrkii hyödyntämään poikkeuksellisen leutoa talvisäätä jatkaakseen hyökkäysoperaatioita ja sijoittaakseen joukkojaan parempiin asemiin odotettavissa olevaa suurta keväthyökkäystä varten. Jatkuva sotiminen kuitenkin koettelee vakavasti sekä Talibanin että Pohjoisen liittouman resursseja." (Stratfor, Global Intelligence Update, 23.1.)

Stratfor uskoo Venäjän tässä tilanteessa olevan houkuteltu suoraan sekaantumaan Afganistanin tilanteeseen joko ilmapommituksin tai sitten pyytämällä Intiaa järjestämään "rähinöitä" Kashmirissa, mikä sitoisi lähintä vahvaa Venäjän vastustajaa, Pakistania. Venäjän geopolitiikka on perinteisesti pyrkinyt laajentamaan imperiumia etelään päin, jossa puolestaan perinteisesti pohjoiskaukasialaiset lännessä ja afgaanit idässä ovat pysäyttäneet Venäjän sotilaallisen ekspansion. Yhtä perinteisesti eteläisen Euraasian neljästä suuresta imperiumista kaksi, Iran ja Intia, ovat olleet Venäjän liittolaisia tai vasalleja, kun taas näiden väleihin sijoittuvat kaksi, Turkki ja Pakistan, ovat ainoina olleet potentiaalisia lyömään Venäjän sotilaallisesti.

Ilmapommituksia Moskova tulee epäilemättä tukemaan väitteillä "tshetsheeniterroristien" koulutuksesta Afganistanissa, mikä tietenkin on tavanomaista disinformaatiota, koska tshetsheenit eivät erityisesti tarvitse koulutusta sotataitoihin Afganistanissa sen enempää kuin muuallakaan oman tasavaltansa ulkopuolella ja tuskin Tshetsheniassa on varaa lähettää miehiä johonkin keskiseen Aasiaan. Samoin Afganistanin islamisteilla on uskonnollisesti kovin vähän yhteistä Tshetshenian maltillisten ja paikallisia mystisiä vaikutteita islamiinsa omaksuneiden sufien kanssa. Vaikka Tshetsheniassa toimisi nykyisin (Venäjän sponsoroimina ja jatkuvan sotatilan fanatisoimina) oikeitakin fundamentalisteja, heidän osuus Venäjää vastaan taistelevista sisseistä on kaikkien luotettavien raporttien mukaan vähäinen ja heidänkin uskontonsa (luonnehdittiin sitä sitten salafiittiseksi tai wahhabiittiseksi) poikkeaa radikaalisti Talibanin harjoittamasta uskonnollisesta totalitarismista. Todellisuudessa vallitsevat islamin muodot Keski-Aasiassa ovat hanafilaisia, Kaukasuksella puolestaan sufistisia. Venäläisessä ja intialaisessa propagandassa islam pyritään esittämään yhtenäisenä "ekspansiivisena vaarana" niin kristikunnalle kuin hinduillekin (Intiaa itseään johtaa fundamentalistinen Bharatiya Janata -puolue). Valitettavan suuri osa länsimaisesta lehdistöstä toistaa tätä käsitystä. Moskovan todellinen intressi sodan ylläpitämiseksi Afganistanissa on tietenkin se, että Venäjä pyrkii hallitsemaan sotilaallisesti öljy- ja resurssirikasta Keski-Aasiaa ja sulkemaan muut ulos Keski-Aasian politiikasta. Sodat alueen ympärillä ovat tehokas eristys, joka pitää länsimaat, Turkin, Pakistanin, Iranin, Intian ja Kiinan poissa kaikissa rakentavissa merkityksissä (sotiin ne tietenkin voivat kontributoida Venäjän rinnalla).

Venäjän ja sen tukemien Keski-Aasian diktaattorien intresseihin on kuitenkin sopinut luoda myyttejä ja disinformaatiota, jotka yhdistävät toisiinsa kaikki ne Kaukasuksen ja Keski-Aasian voimat, jotka kamppailevat Venäjän siirtomaavaltaa ja siirtomaiden omaa autoritääristä hallintoa vastaan. Pelottelu- ja mustamaalausmielessä lähinnä länttä ajatellen nämä on järjestelmällisesti disinformaatiossa liitetty Talibaniin ja Osama bin Ladeniin - vaikka todisteiden häivääkään. Kiinalle ja Intialle on puolestaan sopinut erinomaisesti, että kuvio on ulotettu koskemaan myös uiguurien ja kashmirilaisten pyrkimyksiä. Niinpä Venäjä todennäköisesti saisi ilmapommituksille välitöntä tukea Uzbekistanin diktaattorilta Islam Karimovilta, ja Tadzikistanin kommunistipresidentti Imamali Rahmanov jatkaa pyrkimyksiään estää Afganistanin opposition joukkoja, "terroristeja", jotka kuitenkin taistelevat juuri Talibania vastaan, toimimasta Tadzikistanin alueelta käsin. Pohjoisen liittouman tärkeimpänä tukikohtana on vuoristoinen Badakhshanin maakunta ja heidän huoltonsa pelaa pääosin Tadzikistanin kautta. Massoud itse on tadzikki. Massoudin joukot taistelivat aikoinaan Britannian tiedustelun toimittamien Stinger-ilmatorjuntaohjusten avulla menestyksekkäästi venäläisiä vastaan ja ovat siitä lähtien jatkaneet vapaustaistelua Talibania vastaan. Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista venäläisten tukemat afgaanit loikkasivat sankoin joukoin Talibanin riveihin. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivätkö he saisi ratkaisevaa tukea Pohjoista liittoumaa vastaan samasta lähteestä kuin aiemminkin, vaikka Stratfor ja monet muut länsimaiset tarkkailijat hairahtuvatkin uskomaan huntingtonilaiseen yksinkertaistettuun "sivilisaatioiden törmäys" -selitysmalliin, jossa islamilaisten maiden oletetaan tukevan Talibania, Venäjän puolestaan Massoudia. Nyt olisi syytä kysyä, että mikäli Stratforin ennustukset Venäjän aseellisesta sekaantumisesta Afganistaniin pitävät paikkansa, onko tulilinjalla silloin todellakin Taliban, vai auttaako Venäjä pikemminkin Talibania lyömään pohjoiset vastustajansa?

Human Rights Watch on raportoinut hälyttävästä shiialaisten hazarojen vainoamisesta Afganistanissa. Yakawlangin kaupungissa ja sitä ympäröivissä kylissä Taliban on HRW:n mukaan teloittanut 300 siviiliä, jotka olivat etupäässä hazaroja. Tapettujen joukossa oli myös avustustyöntekijöitä. Amnesty Internationalin mukaan teloitukset kuitenkin olisi tehty jo joulukuussa, ennen kuin joulukuun lopussa Ahmad Shah Massoudin joukot valloittivat kaupungin takaisin Talibanilta. Pian tämän jälkeen taistelut kuitenkin jatkuivat ja 7. tammikuuta Taliban hyökkäsi jälleen kaupunkiin ja siviilien tappaminen alkoi. (HS, 20.2.) Taliban syytti sen sijaan "oppositiota" (Pohjoista liittoumaa) Bamyanin joukkomurhista. (HS, 22.2.)

Kuten ennenkin, uutiset Talibanin "voittoisasta" etenemisestä leudon talven vuoksi ovat olleet ennenaikaisia ja Massoudin johtama Pohjoinen liittouma jatkaa sinnikästä vastarintaansa Talibania vastaan. Viime viikolla se onnistui jopa valtaamaan takaisin tärkeän Bamyanin kaupungin, joka sijaitsee Kabulin ja Yakawlangin välissä. (HS, 20.2.) Afganistanin peli on kaikkea muuta kuin pelattu. Onkin epäilty, että tietyt valtiot - ennen kaikkea Venäjä, Uzbekistan ja Iran - pyrkisivät käyttämään jotakin maailmaa järkyttävää tapahtumaa (niitähän ei Talibanin hallitsemasta Afganistanista puutu) legitimoimaan aseellista sekaantumistaan Afganistanin sotaan. Yhdysvallat houkuteltaisiin hyväksymään tämä tai jopa tukemaan hanketta Osama bin Ladeniin vedoten. CIA:n johtaja George Tenet piti hiljattaisessa puheessaan bin Ladenin terroristiverkostoa "pahimpana Yhdysvaltain turvallisuuteen kohdistuvana uhkana" (Secrecy News), mikä kyllä kuulostaa sangen liioitellulta ja poliittiselta korrektiudelta kilpailevia suurvaltoja Venäjää ja Kiinaa kohtaan. Talibanin vaikutusvaltaisimpiin johtajiin lukeutuva Kandaharin kuvernööri Mohammed Hassan kertoi vastikään Osama bin Ladenin saaneen Afganistanin kansalaisuuden. Emiiri mullah Mohammed Omarin mukaan bin Ladenin luovuttaminen pois Afganistanista olisi "islamin vastaista", mitä tämä sitten tarkoittaakin. (HS, 21.2.)

Helsingin Sanomat ja lukemattomat muut tiedotusvälineet käyttävät harhaanjohtavasti Massoudin johtamasta Pohjoisesta liittoumasta (HS:ssä "Yhteisrintama") nimityksiä "oppositio" tai "kapinalliset". Tosiasiassa mm. Suomi ei ole tunnustanut Taliban-hallitusta lailliseksi, vaan pitää Burhanuddin Rabbania edelleen Afganistanin laillisena presidenttinä. Käytännössä Rabbanilla ei ole kuitenkaan valtaa, vaan Talibanin-vastaista taistelua johtaa kiistattomasti Ahmad Shah Massoud, laillisen hallituksen puolustusministeri, jota on romantisoitu monin liikanimin ja kehuttu maailman kokeneimmaksi strategiksi. Massoud johti menestyksekkäästi vapaustaistelua neuvostomiehitystä vastaan ja onnistui läntisten tiedustelupalvelujen Pakistanin kautta toimittamien Stinger-ilmatorjuntaohjusten avulla tekemään sodan Moskovalle niin kalliiksi, että venäläisjoukot vedettiin Afganistanista. Monet entiset kommunistijohtajat siirtyivät Talibanin leiriin, josta löytyy myös aiemmin USA:n tukemia islamisteja (mm. saudisyntyinen bin Laden).

Viime vuoden uutiset, jotka näyttivät viittaavan siihen, että Talibanin taholta shiialaisiin ja erityisesti hazaroihin kohdistuva vaino olisi loppumassa, näyttäisivät taas muuttuneen vanhentuneiksi. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että jokainen hazaramies on talibanilaisten mielestä potentiaalinen Talibanin vastustaja. Hazaroja syytetään myös shiialaisia tukevan Iranin käsikassaroiksi. Talibanin hallitsemissa osissa hazarojen asuttamaa Keski-Afganistanin ylänköaluetta on esiintynyt joukkopidätyksiä ja HS:n mukaan hazaroja on uhattu kuolemalla, jos nämä eivät joko käänny sunnalaisiksi tai lähde maasta. (HS, 20.2.)

YK:n humanitäärisen avun koordinoijan Kenzo Oshiman mukaan ainakin miljoonaa uhkaa Afganistanissa nälänhätä, sillä Etelä-Aasiaa koetellut kuivuus yhdessä sodan kanssa on ajanut maan humanitäärisen katastrofin partaalle. Heratin alueella yli 150 ihmistä (enimmäkseen lapsia) on jäätynyt hengiltä. YK on lähettänyt Heratiin neljä rahtikoneellista avustuksia. Jo 600'000 ihmistä on YK:n mukaan joutunut pakolaisiksi vuosien 2000-2001 kuluessa, ja Hazarajatin alueelta on näistä kymmenesosa, 60'000. Viime kuukausina Pakistaniin on virrannut Afganistanista jo 180'000 pakolaista ja pakolaistulva jatkuu 700 hengen päivävauhtia. Pakistan on hätää kärsimässä pakolaisongelman kanssa. (HS, 21.2.)

Taliban selitti buddhankuvien tuhoamista ylimieliseen tyyliinsä. Samoihin aikoihin Helsingin Sanomat (26.3.) kertoi Bernissä olleesta näyttelystä, joka esitteli protestanttien Euroopassa uskonpuhdistuksen nimissä toimeenpanemista paljon suuremmista kuvien tuhoamisista. On syytä muistaa, että ahdasmielinen uskonnon tulkitsija löytää täsmälleen saman kuvakiellon sekä Koraanista että Raamatusta. Se ei merkitse, että kuvien tuhoaminen väistämättä kuuluisi islamiin sen enempää kuin kristinuskoonkaan.

next - enr main - previous