etuvokaalit (predné): i, e, ä |
||||
i | u |
|||
e |
o |
|||
ä |
a | |||
ä voidaan kirjakielessä ääntää a) lähes kuten suomessa tai b) kuten e.
í | ú |
|
|
iu |
|
é |
ó | ie |
ô |
||
á |
ia |
Slovakin diftongit ovat nousevia – tavun sointihuippu on diftongin jälkimmäisellä osalla.
Vertaile esim. suom. piano, kieli, suomi slov. biely, priateľ, tretiu.
Konsonantit d, t, n ja l liudentuvat i-alkuisten diftongien edellä.
HUOM! Diftongeja eivät ole esim. seuraavanlaiset vartalon ja affiksin rajalle syntyvät yhtymät:
naučiť, zaokrúhliť, poukázať
eivätkä yleensä myöskään vierasperäisten sanojen vokaaliyhtymät, joissa eritavuisuuden korostamiseksi siirtymä-äänteenä ääntyy yleensä –j-:
fialka (fijalka), dialóg (dijalóg), štúdium (štúdijum)
Myös konsonantit l ja r voivat toimia vokaalin tehtävissä, ns. soinnilliset tavuamuodostavat likvidat (slabičné l, r). Sonnillisena ääntyy jokainen l ja r, joka on sanan sisässä konsonanttien välissä. Sanan alussa ja lopussa ei soinnillista ääntämystä ole.
Kuten varsinaiset vokaalit, myös soinnilliset l ja r esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä.
l : vlk, plť, vlna, hlt, slnko, blcha, dlhý, žltý
ĺ: vĺča, tĺčik, stĺp, dĺžeň, kĺzať, kĺb, hĺbka
r: zrno, brvno, krt, vrt, trnka, vrch, srna, prst, zmrzlina
ŕ: vŕba, hŕba. sŕňa, mŕtvy, kŕč, fŕkať, kŕmiť, vŕtať