HUOM! Slovakissa on lukuisia konsonanttipareja, joiden jäsenet eroavat toisistaan vain siten, että toinen konsonantti on soinniton ja toinen on soinnillinen (ns. parilliset konsonantit, párové spoluhlásky) .
soinnilliset (znelé): b v d ď dz dž z ž g h
soinnittomat (neznelé): p f t ť c č s š k ch
parittomat (nepárové): m n ň l ľ r j
a) terävät (s, z, c, dz) ja suhusibilantit ( š, ž, č, dž)
s-z sa – za, slepý – zlepí, sena – zrno
š-ž šila – žila, koše – kože, šiali – žiali
c-dz práca – sadza, cena – medza, peci – medzi
č-dž večer – džem, čudo – džungľa, čaro – džavot, češe – hádže
b) h – ch
h on aina soinnillinen (kuten suom. paha)
ch on aina soinniton
noha, hádam, hora, hlúpy, hrana, hluchý, hlúpy, Boh, hrubý, hra, hrať
chápem, chrápe, chytil, chamtivý, chudobný, chata, ticho, chrobák, chlap, chcem
chodí – hodí ochrana – hrana chrápať – hrabať chlad – hlad chladný - hladný
c) sointiassimilaatio
Parilliset konsonantit eivät aina äänny sointinsa puolesta oikeinkirjoituksen osoittamalla tavalla. Ympärövien äänteiden vaikutuksesta tapahtuu sointiassimilaatioita (prispôsobovanie, asimilácia podľa znelosti).
Soinnillinen konsonantti ääntyy soinnittomana seuraavissa tapauksissa:
dub /dup / rybka /rypka/ v tomto roku /f tomto roku/
hrad /hrat/ ťažký / ťašký/ teraz prišiel /teras prišiel/
loď /loť/ rozkaz /roskaz/
teraz / teras povedzte /povecte/
Soinniton konsonantti soinnillistuu sanan sisällä soinnillisen konsonantin edellä ja lisäksi sanan lopussa, kun seuraava sana alkaa soinnillisella konsonantilla:
prosba / prozba/ otec a syn /otedz –a-syn/
liečba /liedžba/ koniec básne (koniedz básne/
vášho / vážho/ vlak už odišiel (vlag-už-odišiel/
skáčme / skádžm/ ovos rastie /ovoz-rastie/
s bratom /z bratom/
s priateľom / s priateľom
k stolu /k stolu/
k rieke / g rieke/
vokaalisoituneet so, zo ja ku ääntyvät aina soinnillisina (zo, gu)
so sestrou /zo sestrou/
ku vlaku /gu vlaku/
ku chate /gu chate/
HUOM! Poikkeus: persoonapronominien yhteydessä prepositiot s(o) ja k(u) eivät soinnillistu:
so mnou, s ním, s vami. ku mne, k nám