JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIKESKUS - Slovakin verkkokurssi - Basecamp

BASECAMP - Kielioppi

SLOVAKIN KONSONANTIT

Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit

HUOM! Slovakissa on lukuisia konsonanttipareja, joiden jäsenet eroavat toisistaan vain siten, että toinen konsonantti on soinniton ja toinen on soinnillinen (ns. parilliset konsonantit, párové spoluhlásky) .

  soinnilliset (znelé):                                b   v   d   ď  dz   dž   z   ž    g   h
  soinnittomat (neznelé):                         p   f    t    ť   c     č     s   š    k   ch
  parittomat (nepárové):                         m  n  ň   l   ľ  r  j

a) terävät (s, z, c, dz)  ja suhusibilantit ( š, ž, č, dž)  

s-z                 sa – za, slepý – zlepí, sena – zrno

š-ž                 šila – žila, koše – kože, šiali – žiali

c-dz               práca – sadza, cena – medza, peci – medzi

č-dž               večer – džem, čudo – džungľa, čaro – džavot, češe – hádže

b)  h – ch  
h on aina soinnillinen (kuten suom. paha)
ch on aina soinniton

noha, hádam, hora, hlúpy, hrana, hluchý, hlúpy, Boh, hrubý, hra, hrať
chápem, chrápe, chytil, chamtivý, chudobný, chata, ticho, chrobák, chlap, chcem  
 
chodí – hodí    ochrana – hrana    chrápať – hrabať  chlad – hlad   chladný - hladný     

c) sointiassimilaatio
Parilliset konsonantit eivät aina äänny sointinsa puolesta oikeinkirjoituksen osoittamalla tavalla. Ympärövien äänteiden vaikutuksesta tapahtuu sointiassimilaatioita (prispôsobovanie, asimilácia podľa znelosti).

  1. Soinnillinen konsonantti ääntyy soinnittomana seuraavissa tapauksissa:

    • sanan lopussa tauon edellä
    • sanan sisällä, kun seuraa soinniton konsonantti
    • konsonanttiyhtymissä, joita muodostuu kahden sanan rajalle

            dub /dup /                                 rybka /rypka/                            v tomto roku /f tomto roku/
            hrad /hrat/                                 ťažký / ťašký/                            teraz prišiel /teras prišiel/
            loď  /loť/                                    rozkaz /roskaz/                                         
            teraz / teras                               povedzte /povecte/

  2. Soinniton konsonantti soinnillistuu sanan sisällä soinnillisen konsonantin edellä ja lisäksi sanan lopussa, kun seuraava sana alkaa soinnillisella konsonantilla:

  3. prosba / prozba/                      otec a syn /otedz –a-syn/
    liečba  /liedžba/                        koniec básne (koniedz básne/
    vášho   / vážho/                       vlak už odišiel (vlag-už-odišiel/
    skáčme / skádžm/                     ovos rastie /ovoz-rastie/

  4. Prepositioiden   s, z , k ääntyminen
    s, z ja  k assimiloittuvat pääsäännön mukaisesti

    s bratom /z bratom/
    s priateľom / s priateľom
    k stolu /k stolu/
    k rieke / g rieke/

vokaalisoituneet  so, zo ja ku ääntyvät aina soinnillisina (zo, gu)

so sestrou /zo sestrou/
ku vlaku /gu vlaku/
ku chate /gu chate/
                        

HUOM! Poikkeus:  persoonapronominien yhteydessä prepositiot  s(o) ja k(u) eivät soinnillistu:
           so mnou, s ním, s vami. ku mne, k nám