Hajautettu hypermedia

Airi Salminen

Jyväskylän yliopisto
Tietojenkäsittelytieteiden laitos



Termit ja käsitteet

Dokumentti
Ihmisen aistittavaksi ja ymmärrettäväksi tarkoitettu, tallennettu tietokokonaisuus. Dokumentin sisältö koostuu osista, jotka ovat tekstiä, kuvia tai ääntä. Osa voi sisältää muita osia. Dokumentti on siis osista koostuva hierarkkinen rakenne. Myös dokumentin osaa kutsutaan joskus dokumentiksi.

Dokumentti esitetään ihmiselle jotain mediaa käyttäen, jolloin dokumentin sisältöön liitetään ulkoinen esitysmuoto.

Dokumentti voi olla tallennettuna eri tavoin:

  • sisältö, ulkomuoto ja esitysmedia toisistaan erottamattomana kokonaisuutena (paperidokumentti; kivikirjoitus; veistos)
  • ulkomuoto liitettynä sisältöön, esitysmediaa käytetään vasta käyttötilanteessa (ääninauha, videonauha)
  • sisältö tallennettu, ulkomuoto liitetään sisältöön käyttötilanteessa (SGML-dokumentti, johon on tallennettu vain dokumentin looginen rakenne)
  • tallennettuna on algoritmi tai mekanismi, jota käyttäen sisältö tuotetaan jollakin esitysmedialla esitettäväksi (WWW-sivu, jonka hakuagentti tuottaa).

Digitaalinen dokumentti

Vaihtoehtoisia termejä:

  • elektroninen dokumentti
  • sähköinen dokumentti

Dokumentti, joka tuotetaan ja esitetään tietokoneen avulla. Digitaalisen dokumentin käsittelyyn tarvitaan tuottamisohjelma, jonka avulla dokumentti kirjoitetaan, ja tulostusohjelma, jonka avulla se esitetään ihmisen aistittavissa olevassa muodossa. Tuottamisohjelma ja tulostusohjelma ovat usein yksi ja sama ohjelma (esimerkiksi tekstieditori). Tulostusohjelma muuntaa dokumentin sisäisen esitysmuodon ihmisen tulkittavissa olevaan ulkoiseen esitysmuotoon. Digitaaliselle dokumentille on ominaista se, että sama sisältö on mahdollista esittää erilaisissa muodoissa. Esimerkiksi tämän HTML-dokumentin eri selaajat näyttävät eri muotoisena.

Myöhemmin termi dokumentti tarkoittaa digitaalista dokumenttia, ellei toisin mainita.

Puhuttaessa multimediadokumenteista tarkoitetaan joko dokumentteja, joissa on yhdistetty tekstiä, kuvia ja ääntä, tai sitten erilaisilla sovelluksilla tuotettuja dokumentteja.

Rakenteinen dokumentti
Dokumentti, johon liittyy formaali, tietokoneen tulkittavissa oleva rakennemäärittely. Esimerkiksi SGML-dokumentti on rakenteinen dokumentti, jonka rakennemäärittely on annettu SGML-dokumenttityyppimäärittelyllä.

Virtuaalidokumentti
Dokumentti, joka tuotetaan tilapäisesti jonkun ohjelman avulla. Virtuaalidokumentin sisältöä ei ole tallennettu mihinkään pysyvästi.

Vuorovaikutteinen dokumentti
Dokumentti, jonka osien avulla lukija voi aktivoida toimintoja. Vuorovaikutteinen dokumentti voi olla käyttöliittymä, jonka kautta käytetään erilaisia sovelluksia.

Aktiivinen dokumentti
Vuorovaikutteinen dokumentti tai dokumentti, jonka sisällöstä osa tuotetaan ohjelmallisesti tai haetaan jostain toisesta sovelluksesta.

Hypermedia

Vaihtoehtoisia termejä:

  • hyperteksti
  • hypermediasovellus
  • hypertekstisovellus

Hyvin yleisellä tasolla hypermedia tai hyperteksti voidaan määritellä koostuvaksi joukosta solmuja ja linkkejä siten, että linkit ovat solmujen välisiä yhteyksiä. Tämä määritelmä ei kuitenkaan tuo esille eräitä hypertekstin oleellisia piirteitä:

  • Hypertekstin solmuihin pyritään yleensä kokoamaan osista koostuvia tietokokonaisuuksia, jotka ovat ihmisen ymmärrettävissä.
  • Hypertekstissä on tarvetta yhdistää tietokokonaisuuksien lisäksi toisiinsa myös kokonaisuuksien osia.
  • Hypertekstin lukemiseen tarvitaan ohjelma, joka visualisoi solmuja tavalla tai toisella, ja joka tarjoaa mahdollisuuden lukea solmujen tietokokonaisuuksia ja niiden osia linkkejä pitkin edeten.

Seuraavassa määritelmässä edelliset hypertekstille ominaiset piirteet on otettu huomioon:

Hyperteksti koostuu joukosta linkkien yhdistämiä dokumentteja. Linkillä on alkupää ja loppupää. Alkupää on dokumentti tai dokumentissa oleva paikka. Loppupää on joko dokumentti, dokumentissa oleva paikka, tai joissakin tapauksissa erillinen sovellusohjelma. Paikka tarkoittaa joko dokumentin osaa tai osien väliä. Linkin yhdistämät paikat voivat olla samassa dokumentissa tai eri dokumenteissa.

Dokumentissa olevia linkkien alku- ja loppupäitä olevia osia kutsutaan myös ankkureiksi. Tietojen linkeistä ei kuitenkaan tarvitse olla dokumenttien osina vaan tiedot voivat olla tallennettuina esimerkiksi linkkitietokantaan.

Hypermediaan liittyy aina selaajaohjelma, jolla dokumentteja luetaan. Selaajaohjelman avulla lukija navigoi hypertekstissä: siirtyy linkin alkupään osoittamasta paikasta linkin loppupään osoittamaan paikkaan ja sitten edelleen uuteen paikkaan. Selaajaohjelman käyttöliittymäratkaisusta riippuu se, miten dokumentteja näytetään kuvaruudulla samoin kuin se, miten navigointitekniikka toimii.

Hypermediajärjestelmä

Ohjelmisto ja siihen liittyvät sopimukset ja käytännöt, joiden avulla on mahdollista toteuttaa hypermediasovellus. Järjestelmässä kiinnitetään ainakin järjestelmäarkkitehtuuri ja tietomalli hypermedialle. Käyttöliittymäratkaisut voidaan sopia joko järjestelmässä tai sitten järjestelmän pohjalta tehdyissä sovelluksissa.

Esimerkkejä:

Staattinen hyperteksti
Hyperteksti, jonka linkit kirjoittaja tallentaa staattisina linkkeinä dokumenttien sisällön kanssa yhdessä.

Dynaaminen hyperteksti
Hyperteksti, jonka linkit muodostuvat hypertekstiä luettaessa, esimerkiksi lukijan esittämän kyselyn tuloksena tai lukijan edetessä uudelle sivulle. Näin syntyneet linkit muodostavat dynaamisen linkityksen. Usein hypertekstissä on sekä staattisesti että dynaamisesti muodostettuja linkityksiä.

Avoin hypermedia
Keskeinen ominaisuus avoimessa hypermediassa on
  • mahdollisuus käyttää sen välityksellä erilaisia sovelluksia.
Lisäksi seuraavat ominaisuudet ovat tyypillisiä avoimelle hypermedialle:
  • useita, heterogeenisia käyttäjiä, erilaisin luku- ja kirjoitusoikeuksin
  • jatkuva kasvu sekä koon että yhteyksien puolesta
  • yhdistetään erilaisia hypermediasovelluksia saman mallin pohjalta.

Esimerkkejä avoimista hypermediajärjestelmistä:

Hajautettu hypermedia
Yhteiskäyttöön tarkoitettu hypermediasovellus, jossa tavoitteena on resurssien jakaminen tietoverkossa. Hajautettuun hypermediaan liittyviä resursseja ovat
  • sovelluksen käyttäjät
  • verkkoon kytketyt tietokoneet
  • tietokoneisiin tallennettu tieto (dokumentit, linkit)
  • ohjelmat tiedon hakemiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn

Hajautus merkitsee yhteisten resurssien

  • hajautettua käyttöä
  • hajautettua tuottamista
  • yhteistyössä tapahtuvaa tuottamista.

Tietoverkko voi olla vaikkapa yrityksen omaan käyttöön tarkoitettu paikallinen verkko tai globaali verkko.

Hajautetun hypermediasovelluksen toteuttaminen edellyttää järjestelmää, jonka puitteissa on sovittu ainakin seuraavat asiat:

  • Miten dokumentit, linkit ja muut resurssit tallennetaan?
  • Miten dokumentteihin ja muihin resursseihin osoitetaan?
  • Mitä verkkoprotokollaa käytetään?

Esimerkkejä hajautetuista hypermediajärjestelmistä:

  • KMS (Akscyn et al. 1988)
  • WWW
  • Hyper-G

Updated Oct. 3, 1997 by Airi Salminen airi@cs.jyu.fi