• Aiheen valinta ja ohjaus
• Tutkimussuunnitelma
• Tutkimusraportti
• Graduseminaari
• Valmistuneita tutkielmia
• Tietojenkäsittelytieteiden tietolähteitä
• Kirjallisuutta tutkimuksen tekemisestä
• Kirjallisuutta tutkimusmenetelmistä
• Lisätietoja

Pro gradu -työn suoritukseen kuuluu tutkielman (TJTS502, 30 op) lisäksi tutkimuksen tekemistä ja tutkielman kirjoittamista tukevat kaksi kurssia: TJTS504 "Tutkimus ja sen menetelmät" (2 op) sekä TJTS505 "Pro gradu -seminaari" (3 op). Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on lisäksi suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte (maturiteetti) tutkielman aiheesta. Pääaineena opiskelijalla voi olla joko tietojärjestelmätiede tai tietojenkäsittelytiede.

Pro gradu -tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös suomen kielen taidon kypsyysnäyte. Tutkielman voi kirjoittaa myös englannin kielellä. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa, että hän pystyy käyttämään oikein tieteellistä kirjallisuutta ja esittämään ajatuksensa kirjallisesti. Tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa.

Tutkielmista osa tehdään yhteistyöprojekteina yritysten tai julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Tutkielma on mahdollista tehdä kahden opiskelijan yhteisgraduna. Lisätietoja yhteisgradujen tekemisestä ja muista tutkielmaan liittyvistä asioista on tiedekunnan opinto-oppaassa.

Aiheen valinta ja ohjaus

Ennen aiheen valintaa ja tutkimustyön aloittamista opiskelijan täytyy varmistua siitä, että hän on suorittanut ne aikaisemmat opinnot, joilla opitaan tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen tekemistä ja tutkimuksen raportointia. Informaatioteknologian tiedekunnassa näihin opintoihin kuuluvat kandidaattitason kurssit TJTA301 "Kandidaattiseminaari" ja TJTA302 "Kandidaatintutkielma" sekä maisteritason kurssi TJTS504 "Tutkimus ja sen menetelmät". Lisäksi opiskelijalla täytyy olla suoritettuna aiheen sisällön kannalta keskeiset kurssit.

Pro gradu -työn aihetta opiskelija voi kehitellä itsenäisesti, mutta lopullinen aiheen valinta tehdään yhdessä ohjaajan kanssa. Opintojakso TJTS505 "pro gradu -seminaari" on tarkoitettu tukemaan gradutyön käynnistämistä, joten aiheen valinta ajoittuu yleensä seminaarin alkuun.

Aiheet opiskelijat löytävät monella eri tavalla. Joissakin tapauksissa kandidaatin tutkielma osoittautuu hyväksi aihepiiriksi laajentaa tai suunnata työ pro gradu -tutkielmaksi. Työelämässä oleva opiskelija saattaa löytää aiheen työympäristöstään. DM-graduja on tehty usein tutkimusprojekteissa. Projekteja on esitelty sivulla http://users.jyu.fi/~airi/docman.html. DM-graduksi sopivia aiheita löytyy usein myös sellaisissa tutkimusprojekteissa, jotka eivät ole DM-professoreiden johtamia. Digitaalisen median professoreilla on aina tarjolla graduaiheita, mutta muillakin DM-opettajilla ja tutkijoilla saattaa olla ehdotuksia aiheiksi.

Professori Airi Salmisen graduaihepiirejä.
Professori Pasi Tyrväisen graduaihepiirejä
Professori Jan Pawlowskin graduaihepiirejä.

Pro gradu -työtä aloittaessaan opiskelijan täytyy varmistua siitä, että työllä on ohjaaja. Ohjaajia voi olla myös enemmän kuin yksi. DM-gradutöitä ohjaavat useimmiten DM-erikoistumissuunnan opettajat ja tutkijat, mutta ohjaajina voi olla muitakin aihepiirin sisältöä tuntevia asiantuntijoita. Opiskelijan täytyy varmistaa ohjaus henkilökohtaisella yhteydenotolla, ei riitä että joku sanoo että joku voisi sopia ohjaajaksi. Silloin, kun ensisijainen sisältöohjaaja ei ole DM-linjan opettaja, on toisena ohjaajana yleensä DM-linjan professori. DM-linjaa edustavana ohjaajana voi olla joku muukin, mutta asiasta täytyy silloin sopia DM-graduseminaarin vetäjän kanssa.

DM-opiskelijat aloittavat gradun tekemisen graduseminaarissa laatimalla yksisivuisen A4-suunnitelman. Siinä esitellään myöskin gradun ohjaaja tai ohjaajat.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelmassa opiskelija motivoi tutkimustaan, muotoilee tutkimusongelmansa, kytkee tutkimuksen aikaisempaan tutkimukseen, esittelee tutkimuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulun, hahmottelee tutkimuksen sisällön ja tutkimusaikataulun sekä luettelee tutkimuksen keskeiset lähteet. Tutkimussuunnitelman tekeminen on välttämätön pro gradu -työn alkuvaiheen osatyö, jonka tarkoituksena on saattaa varsinainen tutkimus liikkeelle. Tutkimussuunnitelma antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskustella omista aikomuksistaan mahdollisimman monien osapuolien kanssa (esim. ohjaajat, muut opiskelijat, yhteistyökumppanit) ja saada arvokkaita ohjeita. Mitä huolellisemmin suunnitelma on laadittu, sitä paremmat mahdollisuudet suunnitelman lukijoilla on kommentoida suunnitelmaa.

Ohjeita tutkimussuunnitelman tekemiseen on esimerkiksi teoksessa Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2009). Tutkimussuunnitelmassa lähdetiedot ja lähdeviittaukset kirjoitetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen raportointiohjeiden mukaisesti.

Tutkimussuunnitelma

1. Tausta
* Aihepiirin kuvaus
* Keskeisten käsitteiden esittely
* Suunnitellun tutkimuksen motiivit, esimerkiksi käytännön
ongelmat
* Aikaisemmin tehty tutkimus: millaista tutkimusta on tehty,
millaisin menetelmin, millaisin tuloksin (viittaukset lähdeluettelon julkaisuihin).
Tämän kohdan täytyy osaoittaa että opiskelija tuntee aikaisempaa tutkimusta ja sen tuloksia
sekä ymmärtää miten oma tutkimus rakentuu aikaisemman tutkimuksen muodostamalle pohjalle.

2. Tavoitteet ja menetelmät
* Aihepiirin rajaus
* Tutkimusongelma ja osaongelmat
* Tutkimusmenetelmät
* Tiedonkeruutavat (myös kirjallisuuskatsauksen osalta: mistä tiedot kootaan, millä menetelmillä)
* Odotetut tulokset ja niiden merkitys
* Tutkimustulosten hyödyntämismahdollisuudet

3. Alustava sisältö
* Lukukohtaiset otsikot ja lyhyet sisältökuvaukset
  (viittaukset tärkeimpiin lähteisiin)

4. Aikataulu 

Lähteet
* Tärkeimmät julkaisut, joihin tutkimus aiotaan perustaa
* Tarvittaessa voidaan erotella suunnitelmassa viitatut lähteet ja
gradussa mahdollisesti käytettävät lähteet

Muistilista tutkimussuunnitelman tekijälle ja tutkimussuunnitelman opponoijalle Word-muodossa: http://users.jyu.fi/~airi/opetus/tutkimussuunnitelmaohje.doc.

Tutkimusraportti

Pro gradu -työn kuluessa kirjoitetaan kaksi tutkimusraporttia: varsinainen pro gradu -tutkielma ja graduseminaarin pienryhmässä esitettävä tutkielma ("minigradu"). Seminaaritutkielma kirjoitetaan jostain pro gradu -työn osa-alueesta. Muodoltaan seminaaritutkielma on pro gradu -tutkielman kaltainen, mutta laajuudeltaan huomattavasti suppeampi (noin 20-25 sivua). Seminaaritutkielmassa kuvataan usein pro gradu -tutkimuksen teoreettista taustaa ja aikaisempaa tutkimusta sekä mahdollisesti esitellään viitekehys, jota sitten käytetään pro gradu -työn konstruktiivisessa tai empiirisessä osuudessa.

Ohjeita tutkimusraportin kirjoittamisesta on esimerkiksi teoksessa Hirsjärvi ym. (2009). Tutkimusraportin muoto ja ulkoasu noudattavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen raportointiohjeita.

• Rakenteellisia puutteita
  • Tiivistelmä puuttuu.
  • Yhteenveto puuttuu.
  • Jonkin luvun otsikko on sama tai suunnilleen sama kuin koko raportin otsikko.
  • Luvussa on vain yksi kohta tai kohdassa vain yksi alakohta.
  • Sisällysluettelossa näkyvä kohta tai alakohta on hyvin lyhyt, koostuen esimerkiksi vain muutamasta virkkeestä.
  • Lähdeluettelo on merkitty numeroiduksi luvuksi.
• Sisältöön liittyviä puutteita
  • Sisältö ei vastaa otsikkoa.
  • Sisältö rönsyilee, tekstissä ei ole punaista lankaa.
  • Tutkimuksen kannalta keskeisten käsitteiden määrittelyt joko puuttuvat tai eivät tule selvästi esille.
  • Raportin käsitteistö on tarpeettoman laaja; esitellään käsitteitä, joilla ei ole varsinaisen tutkimusongelman ratkaisemisen kannalta mitään merkitystä.
  • Tutkimuksen kontribuutio ei tule esille.
  • Asiaa havainnollistavat esimerkit joko puuttuvat tai sitten ne on otettu suoraan jostain lähteestä.
  • Sisältö perustuu liikaa ei-tieteellisiin lähteisiin, esimerkiksi kaupallisiin lehtiin tai www-sivuihin, joiden sisältöä ei kontrolloi mikään tieteellinen taho.
• Esitystapaan ja kirjoitustyyliin liittyviä puutteita
  • Kuvia ei ole numeroitu.
  • Kuviin joko ei viitata lainkaan tekstissä tai niihin ei viitata niiden numeroilla.
  • Kuvia ei selitetä mitenkään.
  • Kuva (tai taulukko) on otettu joko suoraan tai hiukan muokaten jostain lähteestä, vaikka kuvan esittäminen ei ole tutkimuksen sisällön kannalta oleellista eikä tutkimus kohdistu kuvaan.
  • Lähteestä otetun kuvan (tai taulukon) esittämiselle on perusteita, mutta lähdettä ei mainita.
  • Suomenkieliseen raporttiin liitetään kuvia, joissa teksti on englannin kielellä.
  • Tekstissä ei erotu se, milloin esitettävä asia on kirjoittajan oma mielipide, milloin asia on otettu jostain lähteestä.
  • Suomenkielisessä raportissa on "tietotekniikkaslangia": englannin kielestä väännettyjä termejä, joille olisi parempia vastineita.
  • Lähdeluettelo ei ole yhdenmukainen eikä ohjeiden mukaisesti kirjoitettu.
  • Lähteitä puuttuu tai kaikkiin lähdeluettelon lähteisiin ei ole viitattu.
  • Tekstiä ei ole oikoluettu.

Muistilista tutkielman kirjoittajalle ja opponoijalle Word-muodossa: http://users.jyu.fi/~airi/opetus/tutkielmaohje.doc.

Graduseminaari

Graduseminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkimuksen tekemistä ja tutkielman kirjoittamista. Graduseminaarissa harjoitellaan myös tutkimussuunnitelmien ja tutkielmien kriittistä arviointia ja tutkimuksen kirjallista ja suullista esittelyä yleisölle.

Seminaarissa opiskelija esittelee gradun tutkimussuunnitelman, opponoi toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman, esittelee seminaaritutkielman ("minigradun") ja opponoi toisen opiskelijan seminaaritutkielman. Sekä tutkimussuunnitelma että seminaaritutkielma korjataan opponentin, muiden opiskelijoiden ja ohjaajan antamien kommenttien ja ohjeiden pohjalta.

Tutkimussuunnitelman tekeminen aloitetaan ns. A4-suunnitelmasta, missä yhdellä sivulla on seuraavat tiedot:

• tutkielman tekijän nimi;
• tutkielman alustava nimi tai aihepiiri;
• ohjaaja(t);
• aihepiirin lyhyt kuvaus (5 - 10 riviä);
• motiivi (miksi aihepiiriä kannattaa tutkia);
• alustava tutkimusongelma;
• tutkimusmenetelmä, jos siitä on jo jotain käsitystä;
• muutama tieteellinen lähde;
• omat valmiudet (aihepiiriin liittyvät opintokonaisuudet tai kurssit, mahdollinen työkokemus tai muu käytännön kokemus).

Minigradu on gradun aihepiiristä oleva itsenäinen tutkielma, joka kirjoitetaan samojen ohjeiden mukaan kuin varsinainen gradukin. Pituudeltaan minigradu on suunnilleen kandidaatin tutkielman mittainen (varsinainen sisältö noin 20-25 sivua). Minigradussa harjoitellaan tutkielman kirjoittamista gradun aihepiiristä gradua huomattavasti lyhyemmän tekstin puitteissa. Minigradun aiheen täytyy olla erittäin selkeästi rajattu. Empiiristä gradua suunnittelevan opiskelijan minigradussa tarkastellaan yleensä empirian pohjana olevaa teoriaa. Lue huolellisesti yllä olevat kohdan "Tutkimusraportti" ohjeet minigradua aloittaessasi, tekstiä kirjoittaessasi ja vielä ennen minigradun jakeluun lähettämistä.

Älä koskaan lähetä selvästi keskeneräistä tekstiä jakeluun. Mitä valmiimpi ja selkeämpi tutkimussuunnitelmasi tai minigradusi on seminaarikäsittelyssä, sitä hyödyllisempiä kommentteja ja parannusehdotuksia sinulla on mahdollisuus saada.

Opponentin tehtävänä on arvioida toisen opiskelijan työtä kriittisesti huomioiden yksityiskohtaisesti kaikki suunnitelman tai tutkielman kirjoittamisesta annetut ohjeet. Seminaaritilaisuudessa kaikkien seminaariosallistujien edellytetään paneutuneen jaettuun materiaaliin. Osoitteessa http://users.jyu.fi/~airi/opetus/tutkimussuunnitelmaohje.doc on muistilista tutkimussuunitelman tekijälle ja opponentille. Osoitteessa http://users.jyu.fi/~airi/opetus/tutkielmaohje.doc taas on muistilista tutkielman tekijälle ja opponentille. Opponointi tapahtuu näiden muistilistojen mukaisesti.

DM-graduseminaariryhmän vetäjänä toimii kevätlukukaudella 2012 professori Airi Salminen. Seminaari käynnistyy maanantaina 16.1. klo 16.15.

Seminaarin yhteydessä tuotettu materiaali on tärkeää toimittaa myös graduohjaajille. Seminaarin ulkopuoliset ohjaajat eivät ole seminaarilaisten jakelulistalla, joten heille dokumentit täytyy lähettää erikseen. Aikataulussa tutkimussuunnitelmien ja minigradujen käsittely on jaettu kahteen ryhmään.

ma 16.1. klo 16-18 AgC132	Seminaarin käynnistäminen, aikataulun vahvistaminen
ke 1.2.	A4-suunnitelmat jakeluun listalle dmgradusem-k12 at korppi.jyu.fi. Ei liitetiedostoja. Suunnitelman teksti viestin sisällöksi.
ma 6.2. klo 16-18 AgC132	A4-suunnitelmien käsittely
ke 22.2.	Gradujen tutkimussuunnitelmat jakeluun listalle dmgradusem-k12 at korppi.jyu.fi. Ei liitetiedostoja. Listalle lähetettävään viestiin suunnitellun gradun otsikko ja linkki pdf-tiedostoon.
ma 27.2. klo 12-18 AgC132(ryhmä 1) ke 29.2. AgB301 (ryhmä 2)	Tutkimussuunnitelmien esittäminen ja opponointi. Ks. opponointiohjeet. Esittäminen 10 min., opponointi ja keskustelu 15 min.
ke 14.3.	Korjattujen tutkimussuunnitelmien jakelu (seminaarissa käsitelty versio korvataan verkossa uudella), jakeluviestiin minigradun aihe
ti 2.5. (ryhmä 1) ma 7.5. (ryhmä 2)	Minigradut jakeluun listalle dmgradusem-k12 at korppi.jyu.fi. Ei liitetiedostoja. Listalle lähetettävään viestiin minigradun otsikko ja linkki pdf-tiedostoon.
ma 7.5. klo 12-18 AgC132 (ryhmä 1) ma 14.5. AgC132 (ryhmä 2)	Minigradujen esittäminen ja opponointi. Ks. opponointiohjeet. Tekijä esittelee tutkielman ppt-esityksen avulla (10 min.). Opponointiin ja keskusteluun varataan aikaa 20 min.
to 24.5.	Korjattujen minigradujen jakelu (seminaarissa käsitelty versio korvataan verkossa uudella)

Valmistuneita digitaalisen median pro gradu -tutkielmia

• Tuukka Antikainen (2010), XML-pohjaiset toimistodokumenttistandardit julkishallinnossa. 92 s. Tutkielma pdf-muodossa JY:n kirjastossa.
• Juhani Kotila (2010), Digitaalinen oikeuksien hallinta digitaalisen musiikin kontekstissa.
• Vesa Lehtinen (2010), Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen pilviteknologiassa - standardit ja kehitysmallit sekä riskienhallinnan näkökulma.
• Katja Niemelä (2010), Vauvapalstat verkkoyhteisöinä ja yhteisöllisyyden muodostajina. 95 s. Tutkielma pdf-muodossa JY:n kirjastossa.
• Ilkka Ollari (2010), Digitaalisten kuvaväärennösten tunnistaminen JPEG-pakkausta hyödyntäen. 100 s. Tutkielma pdf-muodossa JY:n kirjastossa.
• Henri Pirkkalainen (2010), An evaluation framework for global collaboration tools: decision support for distributed teamwork.

Muutamia tietojenkäsittelytieteiden tietolähteitä

• BUBL Information Service
• The Collection of Computer Science Bibliographies
• SCIRUS for scientific information only; science-specific search engine
• Association for Information Systems
• Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kirjallisuutta tutkimuksen tekemisestä ja tutkielman kirjoittamisesta

• Anglia Ruskin University, University Library (2012, 3. helmikuuta). Harvard System Referencing Guide. Haettu 8.2.2012 osoitteesta http://libweb.anglia.ac.uk/referencing/harvard.htm
• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uud. painos). Helsinki: Tammi.
• Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/.
• Korhonen, V., Nieminen, P., Rask, K., Lepikkö, T. & Kaipio, J. (1999, elokuu). Tuumasta tekstiksi. Perusopas seminaari- ja opinnäytetyön tekijälle. Hoitotieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Haettu 8.2.2012 osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/index.html
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (n.d.). Haettu 8.2.2012 osoitteesta http://www.kotus.fi/. Sivustolta löytyy suomen kielen kirjoittamiseen liittyviä ohjeita.
• Zemliansky, P. (2008, 4. lokakuuta). Methods of Discovery: A Guide to Research Writing. Haettu 13.2.2012 osoitteesta http://methodsofdiscovery.net/

Kirjallisuutta tutkimusmenetelmistä

• Kirjallisuuskatsaus
• Webster, J. & Watson, R.T. (2002). Analyzing the past to prepare for the future: Writing a literature review. MIS Quarterly 26 (2), pxiii-xxiii.
• Guidelines for performing systematic literature reviews in software engineering (July 2007). Version 2.3. EBSE Technical Report, EBSE-2007-01. School of Computer Science and Mathematics, Keele University, UK & Department of Computer Science, University of Durham, UK. Haettu 8.2.2012 osoitteesta http://ees.elsevier.com/infsof/img/525444systematicreviewsguide.pdf
• Konstruktiivinen tutkimus
• Hevner, A.R., March, S.T., Jinsoo P. & Ram, S. (2004). Design science in information systems research. MIS Quarterly 28 (1), 75-105.
• Peffers, K., Tuunanen, T., Rothenberger, M.A. & Chatterjee, S. (2007). A design science research methodology for information systems research. Journal of Management Information Systems 24 (3), 45-77.
• Special issue on design science research (2008). MIS Quarterly 32 (4).
• Tapaustutkimus
• Yin, R.K. (2009). Case study research: design and methods. (Fourth Edition). Thousand Oaks, California: Sage Publications.
• Haastattelumenetelmät
• Schulze, U. & Avital, M. (2011). Designing interviews to generate rich data for information systems research. Information and Organization 21 (1), 1-16.

Lisätietoja

Professori Airi Salminen
Professori Pasi Tyrväinen
Professori Jan Pawlowski