Teh­tä­vä:
Kvant­to­ri­teh­tä­viä

Ly­hyt Math­Check-oh­je (uu­teen vä­li­leh­teen)

Täs­sä teh­tä­väs­sä har­joi­tel­laan kvant­to­rei­ta si­säl­tä­vien kaa­vo­jen tul­kit­se­mis­ta ja kir­joit­ta­mis­ta­kin. Sa­mal­la tu­lee ker­rat­tua joi­ta­kin kä­sit­tei­tä.

Pre­di­kaat­tien tul­kit­se­mis­ta

Al­la on lue­tel­tu pre­di­kaat­te­ja ai­he­pii­ret­täin ryh­mi­tel­ty­nä ja nii­den jäl­keen on vas­taus­ruu­tu­ja ja sa­nal­li­sia il­mauk­sia. Vas­taa an­ta­mal­la sen pre­di­kaa­tin edes­sä ole­va kir­jain, jo­ka par­hai­ten täs­mää sa­nal­li­seen ku­vauk­seen. En­sim­mäi­nen koh­ta on an­net­tu mal­lik­si val­miik­si.

Reaa­li­lu­ku­ja kos­ke­via pre­di­kaat­te­ja

(a)x: ∀ y: ∀ z: (x + y) + z = x + (y + z)
(b)x: x2 = 3
(c)x: ∀ y: ∀ z: xyz < 0 → xzyz
(d)x: ∃ y: y > x
(e)x: ∀ y: ∀ z: (x + y) + z = x + y + z
(f)(9 − 4) − 2 ≠ 9 − (4 − 2)
(g)¬ ∃ x: x < x
(h)a: a < 0 ∧ ∃ b: b < a
(i)x: ∀ y: y2x
(j)x: ∀ y: ∀ z: x < yy < zx < z

Luon­nol­li­sia lu­ku­ja kos­ke­via pre­di­kaat­te­ja

(k)m: m ≥ 0
(l)x > y ∧ ∀ z: z > yzx
(m)n ≥ 2 ∧ ¬ ∃ k: ∃ h: h > 1 ∧ k > 1 ∧ n = hk
(n)c: a = bc
(o)c: b = ac
(p)x: ∀ y: xyx2y2
(q)x: x + 1 ≠ 0

Funk­tio­ta f kos­ke­via pre­di­kaat­te­ja

(r)x: ∀ y: xyf(x) ≥ f(y)
(s)x: ∀ y: x < yf(x) < f(y)
(t)x: f(x) = 0 ∧ ∀ y: x = yf(y) ≠ 0
(u)x: ∃ y: f(x) = 0 ∧ f(y) = 0 ∧ xy

Jon­kin jou­kon al­kioi­ta kos­ke­via pre­di­kaat­te­ja

(v)a: ∃ b: ab ∧ ∀ c: c = ac = b
(w)x: ∀ y: xy
(x)u: ∀ v: u = v
(y)y: xy

On ole­mas­sa reaa­li­lu­ku, jon­ka ne­liö on kol­me.
tai

Jou­kon suu­rin al­kio on x.
tai

On ole­mas­sa ai­na­kin kak­si ne­ga­tii­vis­ta lu­kua.
tai

Luon­nol­li­set lu­vut ovat ei-ne­ga­tii­vi­sia.
tai

x on pie­nin y:tä suu­rem­pi lu­ku.
tai

Nol­laa ei voi esit­tää luon­nol­li­sen lu­vun ja yk­kö­sen sum­ma­na.
tai

Vä­hen­nys­las­ku ei ole lii­tän­näi­nen.
tai

f:llä on ai­na­kin kak­si nol­la­koh­taa.
tai

Eri lu­vuil­la on eri ne­liöt.
tai

Mi­kään lu­ku ei ole suu­rin.
tai

a on b:n te­ki­jä.
tai

f on ai­dos­ti kas­va­va.
tai

Kai­kil­la lu­vuil­la ei ole ne­liö­juur­ta.
tai

f on kas­va­va.
tai

Mi­kään lu­ku ei ole it­seään pie­nem­pi.
tai

Jou­kos­sa on ta­san kak­si al­kio­ta.
tai

Jou­kos­sa on suu­rin al­kio.
tai

a saa­daan b:stä ker­to­mal­la so­pi­vas­ti va­li­tul­la lu­vul­la.
tai

Jou­kos­sa on ta­san yk­si al­kio.
tai

Ne­ga­tii­vi­sel­la lu­vul­la ker­to­mi­nen kään­tää suu­ruus­jär­jes­tyk­sen.
tai

f:llä on täs­mäl­leen yk­si nol­la­koh­ta.
tai

”<” on tran­si­tii­vi­nen.
tai

n on al­ku­lu­ku.
tai

Yh­teen­las­ku on va­sem­mal­le lii­tän­näi­nen.
tai

Yh­teen­las­ku on lii­tän­näi­nen.
tai

Pre­di­kaat­tien kir­joit­ta­mis­ta

Esi­tä seu­raa­vat väit­tä­mät kaa­voi­na.

n on pie­nem­pi kuin m.

tai

n on pie­nem­pi kuin m, ja nii­den vä­lis­sä on ai­na­kin yk­si lu­ku.

tai

Lu­ku­jen n ja m vä­lis­sä on ai­na­kin yk­si lu­ku. Nyt ei ote­ta kan­taa, on­ko n pie­nem­pi kuin m.

tai

Jo­kai­nen lu­ku on jo­ko suu­rem­pi kuin x tai pie­nem­pi kuin 3.

tai

Va­paa ja si­dot­tu, avoin ja sul­jet­tu

TIEP1020-jä­nö­sa­la­kie­les­sä V on Väis­ki Vem­mel­sää­ri, p on pork­ka­na ja x < y tar­koit­taa ”x söi y:n”. Esi­tä seu­raa­vat väit­tä­mät kaa­voi­na. Kos­ka jä­nö­maail­man oh­jel­moin­ti Math­Checkiin on jää­nyt te­ke­mät­tä, seu­raa­vien koh­tien tar­kas­tus pe­rus­tuu mo­du­lo­arit­me­tiik­kaa käyt­tä­vään hui­jauk­seen. Vir­he­il­moi­tuk­set ovat sik­si il­man vas­ta­esi­merk­ke­jä ja tar­kas­tus hy­väk­syy joi­ta­kin ihan vää­riä kaa­vo­ja, ku­ten p > 0. Näis­tä pa­hoit­te­lu­ni!

Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan ⇔
tai

Jo­ku jä­nö söi pork­ka­nan ⇔
tai

Jä­nö x söi pork­ka­nan ⇔
tai

Jo­kai­nen jä­nö söi pork­ka­nan ⇔
tai

Väis­ki Vem­mel­sää­ren li­säk­si on toi­nen­kin jä­nö, ni­mit­täin Noo­ra Nop­sa­jal­ka. Ovat­ko seu­raa­vat pää­tel­mät pä­te­viä? Pe­rus­te­le.

Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan ⇔ jo­ku jä­nö söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos Noo­ra söi pork­ka­nan mut­ta Väis­ki ei syö­nyt, niin va­sen puo­li on epä­to­si mut­ta oi­kea to­si.

Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan ⇔ jä­nö x söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos x:ksi va­li­taan Noo­ra ja hän söi pork­ka­nan mut­ta Väis­ki ei syö­nyt, niin va­sen puo­li on epä­to­si mut­ta oi­kea to­si. Yk­si­kin va­lin­ta x:lle, jol­la pää­tel­mä ei pä­de, riit­tää. Se, et­tä jol­lain muul­la va­lin­nal­la mo­lem­mil­le puo­lil­le tu­li­si sa­ma to­tuus­ar­vo, ei pe­las­ta asiaa.

Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan ⇔ jo­kai­nen jä­nö söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos Väis­ki söi pork­ka­nan mut­ta Noo­ra ei syö­nyt, niin va­sen puo­li on to­si mut­ta oi­kea epä­to­si.

Jo­ku jä­nö söi pork­ka­nan ⇔ jä­nö x söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos Väis­ki söi pork­ka­nan mut­ta Noo­ra ei syö­nyt, niin va­lin­nal­la x = Noo­ra va­sen puo­li on to­si mut­ta oi­kea epä­to­si.

Jo­ku jä­nö söi pork­ka­nan ⇔ jo­kai­nen jä­nö söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos Noo­ra söi pork­ka­nan mut­ta Väis­ki ei syö­nyt, niin va­sen puo­li on to­si mut­ta oi­kea epä­to­si.

Jä­nö x söi pork­ka­nan ⇔ jo­kai­nen jä­nö söi pork­ka­nan Vas­tausEi. Jos Väis­ki söi pork­ka­nan mut­ta Noo­ra ei syö­nyt, niin va­lin­nal­la x = Väis­ki va­sen puo­li on to­si mut­ta oi­kea epä­to­si.

Huo­maam­me, et­tä ”Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan”, ”Jo­ku jä­nö söi pork­ka­nan”, ”Jä­nö x söi pork­ka­nan” ja ”Jo­kai­nen jä­nö söi pork­ka­nan” tar­koit­ta­vat kaik­ki eri asiaa.

Väit­tä­mäs­sä ”Jä­nö x söi pork­ka­nan” x on va­paa muut­tu­ja. Sil­le voi an­taa eri ar­vo­ja ku­ten Noo­ra ja Väis­ki. Kvant­to­ril­la tyy­liin ∀ x: tai ∃ x: luo­tu muut­tu­ja ei ole va­paa, vaan si­dot­tu. Kaa­van käyt­tä­jä ei voi an­taa sil­le ar­voa, vaan ∀ ikään kuin ko­kei­lee jo­kai­sen ar­von ja ∃ an­taa ar­von.

Mo­nel­la eri muut­tu­jal­la voi ol­la sa­ma ni­mi. Esi­mer­kik­si kaa­vas­sa (∃ y: y < x) ∧ (∃ y: y > x) on kol­me muut­tu­jaa, jois­ta kah­den ni­mi on y.

Luet­te­le seu­raa­vien kaa­vo­jen va­paat ja si­do­tut muut­tu­jat. Tar­vit­taes­sa lai­ta sa­ma ni­mi sa­maan laa­tik­koon mo­nes­ti. Ero­ta muut­tu­jat toi­sis­taan ai­na­kin yh­del­lä vä­li­lyön­nil­lä. Muut­tu­jien jär­jes­tyk­sel­lä ei ole vä­liä. Laa­tik­ko voi myös ol­la tyh­jä.

c: a = bc
va­paat
si­do­tut
tai

x: ∀ y: ∀ z: xyz < 0 → xzyz
va­paat
si­do­tut
tai

∃ n: 6k = 2n ∧ ∃ k: n = 3k
va­paat
si­do­tut
tai

y: y > x → ∃ z: z < y ∧ ∃ y: x < y < z
va­paat
si­do­tut
tai

Kaa­va on avoin, jos ja vain jos sii­nä on ai­na­kin yk­si va­paa muut­tu­ja. Kaa­va on sul­jet­tu, jos ja vain jos se ei ole avoin.

Va­lit­se oi­keat vaih­to­eh­dot.
epä­to­sito­siriip­puu x:n ar­vos­ta
1 < 3
4 < 3
x < 3
tai

Avoi­men kaa­van to­tuus­ar­vo riip­puu tyy­pil­li­ses­ti sen va­pail­le muut­tu­jil­le an­ne­tuis­ta ar­vois­ta. Vält­tä­mä­tön­tä se ei kui­ten­kaan ole: esi­mer­kik­si reaa­li­lu­vuil­la xx on to­si riip­pu­mat­ta sii­tä, mi­kä ar­vo x:lle an­ne­taan. Sul­je­tun kaa­van to­tuus­ar­vo on reaa­li­lu­vuil­la va­kio ”to­si” tai ”epä­to­si”. Se ei rii­pu va­pai­den muut­tu­jien ar­vois­ta, kos­ka sul­je­tus­sa kaa­vas­sa ei ole va­pai­ta muut­tu­jia. (Kol­mi­ar­vo­lo­gii­kas­sa to­tuus­ar­vo voi ol­la myös ”mää­rit­te­le­mä­tön”, esi­mer­kik­si
1
0
= 0.)

Mo­ni­vuo­ti­nen ko­ke­muk­se­ni kah­des­ta yli­opis­tos­ta osoit­taa, et­tä täs­sä on jo­tain mys­ti­sen vai­keaa. Jos ten­tis­sä pi­tää esit­tää help­po väit­tä­mä sul­jet­tu­na kaa­va­na, niin mel­kein jo­kai­nen käyt­tää ∀:a ja ∃:a oi­kein. Mut­ta jos muu­ten sa­maa asiaa ky­sy­tään niin, et­tä jo­kin muut­tu­ja pi­tää jät­tää va­paak­si, niin tu­lee pal­jon vää­riä vas­tauk­sia, jois­sa on yli­mää­räi­nen ∀ tai ∃ si­to­mas­sa se.

Mys­tee­riä kas­vat­taa se, et­tä va­paak­si jä­tet­tä­vik­si tar­koi­tet­tu­jen muut­tu­jien ni­met on yleen­sä sa­not­tu ky­sy­myk­ses­sä sel­keäs­ti. Kun pos­ti il­moit­taa saa­pu­nees­ta pa­ke­tis­ta, il­moi­tus ei ole ”hae lä­hi­aluee­si au­to­maa­tin jos­tain lo­ke­ros­ta”, vaan ”hae osoit­tees­sa Lo­giik­ka­ka­tu 10 si­jait­se­van ruo­ka­kau­pan au­las­ta, lo­ke­ros­ta 7”. Ai­van ku­ten pa­ke­tin ha­ki­ja tar­vit­see tar­kan tie­don, mis­tä pa­ke­tin voi ha­kea, avoi­men kaa­van käyt­tä­jä tar­vit­see tar­kan tie­don, min­kä­ni­mi­sis­sä muut­tu­jis­sa mi­kä­kin läh­tö­tie­to esi­te­tään. Sik­si ni­met yleen­sä ker­ro­taan ky­sy­myk­sis­sä. Edel­lä oli mon­ta esi­merk­kiä, mm. ”a saa­daan b:stä ker­to­mal­la so­pi­vas­ti va­li­tul­la lu­vul­la”, ”Jo­kai­nen lu­ku on pie­nem­pi kuin m” ja ”Jä­nö x söi pork­ka­nan”.

Avoi­men kaa­van va­paat muut­tu­jat ovat ikään kuin kor­vat, joi­den kaut­ta joi­ta­kin tie­to­ja me­nee si­sään ja vas­tauk­sek­si tu­lee to­tuus­ar­vo. Sa­man­kal­tai­nen idea on tut­tu lo­gii­kan ul­ko­puo­lel­ta. Ke­lan opin­to­tu­ki­las­ku­ri on ve­ko­tin, jon­ne syö­te­tään tie­to iäs­tä, huol­let­ta­vien ala­ikäis­ten las­ten mää­räs­tä ym. ja vas­tauk­sek­si tu­lee opin­to­tuen suu­ruus eu­roi­na kuu­kau­des­sa. Tulk­ki on hen­ki­lö, jon­ka kor­vien kaut­ta me­nee si­sään jo­kin vies­ti yh­del­lä kie­lel­lä ja suus­ta tu­lee ulos sa­ma asia­si­säl­tö toi­sel­la kie­lel­lä.

Siis avoin kaa­va esit­tää funk­tion va­pai­den muut­tu­jien­sa ar­vo­yh­dis­tel­mis­tä to­tuus­ar­voil­le.

Funk­tioon jo­tain me­nee si­sään, jo­tain tu­lee ulos, ja ulos tu­le­va mää­räy­tyy yk­si­kä­sit­tei­ses­ti sii­tä, mi­kä me­ni si­sään. On mää­ri­tel­ty, min­kä­lai­sia ovat si­sään me­ne­vät asiat (esi­mer­kik­si jä­nön ni­mi ja syö­dyn kas­vin la­ji) ja min­kä­lai­sia ulos tu­le­vat (esi­mer­kik­si to­tuus­ar­vo). Jo­kai­sel­le si­sään me­ne­vien ar­vo­jen yh­dis­tel­mäl­le on mää­ri­tel­ty, mi­kä ar­vo tu­lee ulos. Funk­tio ei ole enem­pää ei­kä vä­hem­pää kuin tä­mä.

Täs­sä sa­naa ”funk­tio” käy­te­tään sa­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä kuin si­tä käy­te­tään ma­te­ma­tii­kas­sa. Älä hä­mään­ny sii­tä, et­tä mo­ni oh­jel­moin­ti­kie­li käyt­tää sa­naa ”funk­tio” sa­man­kal­tai­ses­sa, mut­ta sil­ti eri­lai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä.

Mi­kä joh­to­pää­tös täs­tä kan­nat­taa teh­dä? Vas­tausEdel­lä ole­va asia kan­nat­taa teh­dä it­sel­le sel­väk­si. Ky­se ei ole pel­käs­tään sii­tä, tes­ta­taan­ko si­tä seu­raa­vas­sa ten­tis­sä vai ei. Ky­se on sii­tä, et­tä ym­mär­tää funk­tion pe­rus­idean ja osaa so­vel­taa si­tä. Ma­te­ma­tiik­ka, tek­niik­ka ja tie­to­jen­kä­sit­te­ly ovat pul­lol­laan funk­tioi­ta sa­nan täs­sä mer­ki­tyk­ses­sä. Opis­ke­lua vai­keut­taa ko­vas­ti, jos ei tun­nis­ta funk­tio­ta kun sel­lai­nen kä­ve­lee vas­taan.

Yk­si olen­nai­nen asia tar­vit­see vie­lä ot­taa pu­heek­si. Va­lit­se oi­keat vaih­to­eh­dot. Vih­jeLas­ke tä­mä koh­ta oi­kein vas­ta­tuk­si, kun olet saa­nut kak­si en­sim­mäis­tä ri­viä oi­kein ja us­kot ym­mär­tä­nee­si, mik­si kol­mat­ta ri­viä ei voi saa­da­kaan oi­kein.
epä­to­sito­si
6 saa­daan 2:sta ker­to­mal­la so­pi­vas­ti va­li­tul­la lu­vul­la
Jo­kai­nen lu­ku on pie­nem­pi kuin 3
Väis­ki Vem­mel­sää­ri söi pork­ka­nan
tai

Edel­lä to­det­tiin, et­tä sul­je­tun kaa­van to­tuus­ar­vo on reaa­li­lu­vuil­la va­kio ”to­si” tai ”epä­to­si” (tai ”mää­rit­te­le­mä­tön”). Tä­mä pä­tee sik­si, et­tä reaa­li­lu­ku­jen omi­nai­suu­det ja reaa­li­lu­ku­jen yh­tey­des­sä käy­tet­ty­jen sym­bo­lien mer­ki­tyk­set on tar­kas­ti mää­ri­tel­ty. Sa­ma ei pä­de Väis­ki Vem­mel­sää­ren jä­nö­maail­maan: ei ole ker­rot­tu, söi­kö Väis­ki pork­ka­nan vai ei­kö syö­nyt.

On tär­keää tie­dos­taa, et­tä kaa­van to­tuus­ar­vo riip­puu se­kä va­pai­den muut­tu­jien ar­vois­ta et­tä mui­den sym­bo­lien mer­ki­tyk­ses­tä. Yleen­sä mui­den sym­bo­lien mer­ki­tys aja­tel­laan kiin­ni­te­tyk­si, vaik­ka ei vält­tä­mät­tä tun­ne­tuk­si. Siis on jo­ko niin, et­tä Väis­ki söi pork­ka­nan taik­ka niin, et­tä Väis­ki ei syö­nyt pork­ka­naa; mut­ta em­me vält­tä­mät­tä tie­dä, kum­pi pä­tee. Täl­löin avoin kaa­va esit­tää funk­tion va­pai­den muut­tu­jien­sa ar­vo­yh­dis­tel­mis­tä to­tuus­ar­voil­le, mut­ta em­me vält­tä­mät­tä tie­dä, min­kä funk­tion.

Seu­raa­va ky­sy­mys ha­vain­nol­lis­taa, mik­si on kä­te­vää, et­tä mui­den sym­bo­lien kuin va­pai­den muut­tu­jien mer­ki­tys aja­tel­laan kiin­ni­te­tyk­si. Tar­vit­se­ma­ni tuo­te on myyn­nis­sä lä­hi­mar­ke­tis­sa hin­taan x € ja verk­ko­kau­pas­sa hin­taan y €. Verk­ko­kau­pan ti­lauk­seen tu­lee li­säk­si toi­mi­tus­mak­su 7 €. Verk­ko­kau­pas­ta os­ta­mi­nen tu­lee hal­vem­mak­si, jos ja vain jos x < y + 7. No tu­lee­ko se hal­vem­mak­si? Va­lit­se!
Riip­puu sii­tä mi­tä lu­ku­ja x ja y ovat.
Riip­puu sii­tä mi­tä lu­ku­ja x ja y ovat, ja mi­tä < ja + tar­koit­ta­vat.
tai

Tä­mä täl­tä erää, pa­la­taan asiaan!