Avaa oh­je:
arit­me­tiik­ka
sym­bo­likir­joi­ta
++
-
3y3y
y ⋅ 3y*3
(3 + 4)(x + 5)(3+4)(x+5)
x + 1
y + 6
 (x+1)/(y+6) 
2
3
4
2 3/4
|x + 1||x+1|
x2nx^(2n)
x + 1sqrt x+1
nx + 1root(n)(x+1)

Osa ei toi­mi kai­kis­sa ti­lan­teis­sa.
Mui­ta­kin on: ln, log2, sin, div jne.
ver­tai­lut
sym­bo­li kir­joi­ta
<<
<=
==
!=
>=
>>
pe­rus­lo­giik­ka
sym­bo­li  kir­joi­ta  huo­mau­tus
/\ja; myös and kel­paa
\/tai; myös or kel­paa
¬!ei; myös not kel­paa
FFFepä­to­si
TTTto­si
UUUmää­rit­te­le­mä­tön
-->pro­po­si­tio­naa­li­nen imp­li­kaa­tio
<->pro­po­si­tio­naa­li­nen ek­vi­va­lens­si
&&&&oi­ko­sul­ku-ja
||||oi­ko­sul­ku-tai
päät­te­ly
sym­bo­li  kir­joi­ta  huo­mau­tus
==>
<==
<=>sa­mais­taa U ja F
===ei sa­mais­ta U ja F

Ali­päät­te­ly aloi­te­taan subproof ja lo­pe­te­taan subend. (Ali)päät­te­lyn en­sim­mäi­seen kaa­vaan voi­daan vii­ta­ta sa­nal­la original. Ali­päät­te­lyn alus­sa ole­va original viit­taa edel­li­sen ta­son en­sim­mäi­seen kaa­vaan. (Ali)päät­te­ly voi­daan ra­joit­taa jon­kin ole­tuk­sen täyt­tä­viin ta­pauk­siin kir­joit­ta­mal­la sen eteen assume kaa­va ;.
kvant­to­rit
sym­bo­likir­joi­ta
x:AA x:
x; 0 ≤ x < y:     AA x; 0 <= x < y:
x:EE x:
x; x + 2 ≠ z: EE x; x+2 != z:

(sym­bo­lien ; ja : vä­li­sen osuu­den syn­tak­si on ra­joi­tet­tu)

Mis­tä lo­gii­kas­sa on ky­se
Teh­tä­viä lu­kuun 3

Ala­lu­vun 3.1 teh­tä­viä

Vas­taus­laa­ti­kon si­säl­tö on an­net­tu val­mii­na, ei­kä si­tä voi muut­taa. Ko­kei­le, mi­kä pa­lau­te tu­lee pel­kil­lä ko­ko­nais­lu­vuil­la ja mi­kä tu­lee reaa­li­lu­vuil­la!
vain ko­ko­nais­lu­vut
myös ko­ko­nais­lu­ku­jen vä­liin jää­vät lu­vut

tai

Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka on ai­na to­si luon­nol­li­sil­la lu­vuil­la mut­ta ei ole ai­na to­si ko­ko­nais­lu­vuil­la! Vih­je 1Sil­loin­kin kun kaa­van ei tar­vit­se ol­la to­si, sen täy­tyy ol­la jär­ke­vä. Luon­nol­lis­ten lu­ku­jen ta­pauk­ses­sa esi­mer­kik­si 5 − 8 ei ole jär­ke­vä, kos­ka sen lop­pu­tu­los ei ole luon­nol­li­nen lu­ku. Sik­si kaa­vas­sa ei saa esiin­tyä vä­hen­nys­las­ku­ja. Vih­je 2Mil­lai­sia ovat ne ko­ko­nais­lu­vut, jot­ka ei­vät ole luon­nol­li­sia lu­ku­ja? Väi­tä, et­tä x ei ole sel­lai­nen!
luon­nol­li­set lu­vut
ko­ko­nais­lu­vut

tai

Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka on ai­na to­si reaa­li­lu­vuil­la mut­ta ei ole ai­na to­si ko­ko­nais­lu­vuil­la! Vih­jeSa­no, et­tä seit­se­män ja kah­dek­san vä­lis­sä on ai­na­kin yk­si lu­ku.
reaa­li­lu­vut
ko­ko­nais­lu­vut

tai

Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka on ai­na to­si ko­ko­nais­lu­vuil­la mut­ta ei ole ai­na to­si luon­nol­li­sil­la lu­vuil­la! Vih­je 1Sa­no, et­tä on ole­mas­sa ne­ga­tii­vi­nen lu­ku. Vih­je 2Sa­no, et­tä on ole­mas­sa sel­lai­nen lu­ku x, et­tä se on pie­nem­pi kuin 0.
ko­ko­nais­lu­vut
luon­nol­li­set lu­vut

tai

Il­man et­tä käy­tät sym­bo­lei­ta div ja mod, kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä n on jaol­li­nen seit­se­mäl­lä! Vih­je 1Sa­no, et­tä n saa­daan ker­to­mal­la jo­kin ko­ko­nais­lu­ku seit­se­mäl­lä. Vih­je 2Sa­no, et­tä on ole­mas­sa sel­lai­nen ko­ko­nais­lu­ku, et­tä se ker­rot­tu­na seit­se­mäl­lä on yh­tä­suu­ri kuin n.

tai

Täl­lä ker­taa mal­li­vas­taus n mod 7 = 0 on jä­tet­ty nä­ky­viin. Sym­bo­li mod tar­koit­taa ja­ko­jään­nös­tä. Niin­pä n mod 7 = 0 tar­koit­taa et­tä n jaet­tu­na 7:llä tuot­taa ja­ko­jään­nök­sek­si 0, eli et­tä n on jaol­li­nen 7:llä.

Ko­kei­le, mi­tä tu­lee pa­laut­teek­si, jos vas­taat­kin ∃ n: n = 7n tai ∃ a: a = 7a. Mi­ten Math­Check huo­maut­taa, et­tä sa­mas­sa koh­das­sa kaa­vaa kah­del­la eri muut­tu­jal­la on sa­ma ni­mi? Vas­tausNäyt­tä­mäl­lä jäl­kim­mäi­sen niis­tä eri vä­ril­lä.

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka sa­noo sa­man kuin ∃ n: n = 7n!

tai

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka sa­noo sa­man kuin ∃ x: ¬(n = 7x)! Vih­je 1Va­lit­se jo­kin lu­ku n:ksi, vaik­ka 0. On­ko ole­mas­sa sel­lais­ta lu­kua x, et­tä ¬(n = 7x)? Vih­je 2On vaik­ka kuin­ka pal­jon. Jos va­lit­sit n = 0, niin esi­mer­kik­si x = 1 kel­paa. Vih­je 3Va­lit­se jo­kin muu lu­ku n:ksi, vaik­ka 1. On­ko ole­mas­sa sel­lais­ta lu­kua x, et­tä ¬(n = 7x)? Vih­je 4On vaik­ka kuin­ka pal­jon. Va­lit­sit­pa min­kä ta­han­sa lu­vun n:ksi, niin jol­lei x = 0 kel­paa, niin x = 1 kel­paa. Kat­so myös toi­sen­lai­nen vih­jeYri­tä teh­tä­väs­sä an­ne­tul­la kaa­val­la ∃ x: ¬(n = 7x). Kos­ka se tar­koit­taa sa­maa kuin teh­tä­väs­sä an­net­tu kaa­va, on se ma­te­maat­ti­ses­ti oi­kein. Mut­ta kos­ka se ei li­säk­si ole tar­peek­si ly­hyt, se saa Math­Checkin ker­to­maan, kuin­ka ly­hyek­si kaa­va täy­tyy saa­da. Mi­tä niin ly­hyi­tä kaa­vo­ja on ole­mas­sa?!

tai

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä n ei ole jaol­li­nen seit­se­mäl­lä! Sym­bo­lei­ta div, mod ja ∀ ei saa käyt­tää.

tai

Vas­taus­laa­ti­kos­sa val­mii­na ole­va kaa­va yrit­tää sa­noa, et­tä n ei ole jaol­li­nen seit­se­mäl­lä ja on suu­rem­pi kuin 4. Mut­ta sii­nä on vir­he. Sel­vi­tä Math­Checkin pa­laut­teen avul­la mi­kä on vir­hee­nä ja kor­jaa se. Sym­bo­lei­ta div, mod ja ∀ ei saa käyt­tää. Vas­taus­nap­pien al­la on apu­teh­tä­viä, jot­ka aut­ta­vat löy­tä­mään rat­kai­sun.

tai

Min­kä ar­von Math­Check an­toi pa­laut­tees­saan n:lle? Vas­taus0

Ker­ro osa­kaa­vo­jen ja ko­ko kaa­van to­tuus­ar­vot, kun n:llä on edel­lä mai­nit­tu ar­vo!
x: n = 7x ≡ 
n > 4 ≡ 
x: n = 7xn > 4 ≡ 
¬∃ x: n = 7xn > 4 ≡ 
tai

Mi­ten näil­lä osa­kaa­vo­jen to­tuus­ar­voil­la voi ko­ko kaa­van to­tuus­ar­vok­si tul­la T? Vas­taus”¬”:n täy­tyy vai­kut­taa myös osa­kaa­vaan n > 4, sil­lä muu­toin ”∧ n > 4” te­ki­si ko­ko kaa­van to­tuus­ar­vok­si F. Siis ¬∃ x: n = 7xn > 4 tar­koit­taa sa­maa kuin ¬(∃ x: n = 7xn > 4).

Vas­taus­laa­ti­kon kaa­van kor­jaa­mi­sek­si vih­jeLi­sää sul­keet kaa­van al­ku­osan ym­pä­ril­le, jot­ta ”on suu­rem­pi kuin 4” ei oli­si ∃:n alai­suu­des­sa.

Luet­te­le kaa­van ∃ x: (2x − 5z + y = 8 ∧ y ≥ 6x + 4) va­paat ja si­do­tut muut­tu­jat al­la ole­vis­sa laa­ti­kois­sa. Jos vas­tauk­ses­sa­si on vä­hem­män kuin kol­me muut­tu­jaa, jä­tä lo­put laa­ti­kot tyh­jik­si.

va­paat        tai     
si­do­tut        tai     

Luet­te­le kaa­van (∃ x: 2x − 5z + y = 8) ∧ y ≥ 6x + 4 va­paat ja si­do­tut muut­tu­jat al­la ole­vis­sa laa­ti­kois­sa. Jos vas­tauk­ses­sa­si on vä­hem­män kuin kol­me muut­tu­jaa, jä­tä lo­put laa­ti­kot tyh­jik­si.

va­paat        tai     
si­do­tut        tai     

Va­lit­se avoi­met ja sul­je­tut kaa­vat. Huo­maa, et­tä vaih­to­eh­to ei eh­kä ole kaa­va ol­len­kaan.
avoinsuljettu
a: ∃ c: a < b < c Vih­jeb
1 + 2 = 3 ∧ ∀ i: ∃ j: j > i Vih­jei: ∃ j:
3x + 2 Vih­jeTuot­taa­ko tä­mä lu­vun vai to­tuus­ar­von?
1 > 4 Vih­jeTuot­taa­ko tä­mä lu­vun vai to­tuus­ar­von? On­ko täs­sä va­pai­ta muut­tu­jia?
a: a ≠ 7 ∨ (∃ i: a = 2i) ∧ 1 ≤ i ≤ 10 Vih­je(i: …) ∧ … i
tai

Vas­taus­laa­ti­kos­sa val­mii­na ole­va kaa­va yrit­tää sa­noa, et­tä se­kä n et­tä m on jaol­li­nen seit­se­mäl­lä. Ko­kei­le, mi­kä pa­lau­te sii­tä tu­lee.

tai

Ovat­ko pa­laut­tees­sa an­ne­tut n:n ja m:n ar­vot jaol­li­set seit­se­mäl­lä? Vas­tausOvat.

Mik­si vas­taus­laa­ti­kon kaa­va on pa­laut­teen ar­voil­la epä­to­si? Vih­jeMil­lä x:n ar­voil­la n = 7x on to­si ja mil­lä x:n ar­voil­la m = 7x on to­si? Vas­tausKos­ka nm, ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta x:n ar­voa, et­tä n = 7xm = 7x on to­si. Al­ku­osa n = 7x on to­si vain kun x on n:n seit­se­mäs­osa, mut­ta sil­loin lop­pu­osa m = 7x ei ole to­si.

Mi­tä al­ku­pe­räi­nen kaa­va ∃ x: n = 7xm = 7x sa­noo? Vas­tausn ja m ovat yh­tä­suu­ret ja jaol­li­set seit­se­mäl­lä.

Kor­jaa vas­taus­laa­ti­kon kaa­va. Sym­bo­lei­ta div ja mod ei saa käyt­tää.

Edel­lä ol­leis­ta teh­tä­vis­tä ja nii­den vas­tauk­sis­ta löy­tyy esi­merk­ke­jä, jot­ka osoit­ta­vat, et­tä al­la ole­vis­ta yh­tä­pi­tä­vyyk­sis­tä osa ei ole pä­te­viä. Va­lit­se ne! (Lo­put ovat pä­te­viä.) Mer­kin­nät kaava( x ) ja kaava( y ) tar­koit­ta­vat, et­tä si­joit­ta­mal­la kaava( x ):ään jo­kai­sen va­paan x:n ti­lal­le y saa­daan kaava( y ). En­sim­mäi­sel­lä ri­vil­lä x ei esiin­ny va­paa­na kaava:ssa. Vih­jeEi ole lu­vat­tu, et­tä kaava(x) ei si­säl­lä y:tä.
 ∃ x: kaava  ⇔  kaava
 ∃ x: kaava( x )  ⇔  ∃ y: kaava( y )
 ∃ x: ¬kaava( x )  ⇔  ¬∃ x: kaava( x )
 ∃ x: ∃ y: kaava( x, y )  ⇔  ∃ y: ∃ x: kaava( x, y )
 ∃ x: ( kaava1( x ) ∨ kaava2( x ) )  ⇔  ( ∃ x: kaava1( x ) ) ∨ ( ∃ x: kaava2( x ) )
 ∃ x: ( kaava1( x ) ∧ kaava2( x ) )  ⇔  ( ∃ x: kaava1( x ) ) ∧ ( ∃ x: kaava2( x ) )
tai

Ko­kei­le, min­kä­lai­sen pa­laut­teen Math­Check an­taa.

tai

Mik­si va­sen puo­li on to­si pa­laut­tees­sa an­ne­tuil­la x:n ja y:n ar­voil­la? Vas­tausVa­sem­man puo­len x on si­dot­tu. Se ei ole sa­ma muut­tu­ja kuin pa­laut­teen x. Pa­laut­teen x on oi­kean puo­len x. Va­sen puo­li ei pu­hu mi­tään pa­laut­teen x:stä, vaan sa­noo vain, et­tä on ole­mas­sa lu­ku, jo­ka on suu­rem­pi kuin pa­laut­teen y. Se on tot­ta.

Va­lit­se pä­te­vät la­ki­eh­dok­kaat. Vih­jeJos kaava(x) on to­si va­pai­den muut­tu­jien­sa ar­vo­jen yh­dis­tel­mäl­lä, niin yh­dis­tel­mäs­sä on tai sii­hen voi­daan li­sä­tä x:n ar­vo niin et­tä kaava(x) on to­si.
 ∃ x: kaava(x)  ⇒  kaava(x)
 ∃ x: kaava(x)  ⇐  kaava(x)
 ∃ x: kaava(x)  ⇔  kaava(x)
tai

Seu­raa­vis­sa teh­tä­vis­sä P edus­taa mi­tä ta­han­sa kaa­vaa, jos­sa x ei esiin­ny va­paa­na, ja Q(x) edus­taa mi­tä ta­han­sa kaa­vaa. Saat­taa ol­la, et­tä ei ole ly­hyem­pää vas­taus­ta kuin an­net­tu kaa­va it­se.

Vaik­ka Math­Check osaa kä­si­tel­lä kaa­vo­ja, se ei osaa kä­si­tel­lä sym­bo­lei­ta jot­ka edus­ta­vat mie­li­val­tai­sia kaa­vo­ja. Sik­si tar­kas­tuk­ses­sa käy­te­tään pii­lo­tet­tu­ja kaa­vo­ja, jot­ka riip­pu­vat muut­tu­jan q ar­vos­ta si­ten, et­tä kaik­ki tar­kas­tuk­ses­sa tar­vit­ta­vat mah­dol­li­suu­det tu­le­vat tes­ta­tuik­si.

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyet kaa­vat, jot­ka tar­koit­ta­vat sa­maa kuin an­ne­tut kaa­vat, kun PF.

PQ(x) ≡     tai   
x: PQ(x) ≡     tai   
P ∧ ∃ x: Q(x) ≡     tai   

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyet kaa­vat, jot­ka tar­koit­ta­vat sa­maa kuin an­ne­tut kaa­vat, kun PT.

PQ(x) ≡     tai   
x: PQ(x) ≡     tai   
P ∧ ∃ x: Q(x) ≡     tai   

Tu­lok­set osoit­ta­vat erään lain pä­te­väk­si. Min­kä? Vas­tausOl­koot P ja Q(x) kaa­vo­ja. Jos x ei esiin­ny va­paa­na P:ssä, niin
x: PQ(x)  ⇔  P ∧ ∃ x: Q(x)

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka tar­koit­taa sa­maa kuin ∃ n: 0 ≤ n < 3 ∧ y = 2n + 1, ei­kä si­säl­lä sym­bo­lei­ta ∃ ei­kä ∀!

tai

Ala­lu­vun 3.2 teh­tä­viä

Ko­kei­le, mil­lai­nen pa­lau­te tu­lee al­la ole­vas­ta yh­tä­lön rat­kai­sus­ta. Sit­ten pois­ta x-1 != 0 /\, en­nus­ta mil­lai­nen pa­lau­te tu­lee, ja ko­kei­le osuit­ko oi­keaan. Se­li­tysKun x ≠ 1, on x − 1 ≠ 0 to­si, jo­ten ”x ≠ 1 ∧” ei vai­ku­ta kaa­van to­tuus­ar­voon. Kun x = 1, on x + 1 = 2(x − 1) ⇔ 2 = 0, jo­ten se on epä­to­si. Sik­si kaa­van to­tuus­ar­vo ei sil­loin­kaan rii­pu sii­tä, on­ko ”x ≠ 1 ∧” mu­ka­na.


tai

Kun Math­Checkiä pyy­de­tään tar­kas­ta­maan (epä)yh­tä­lön rat­kai­su, on se var­sin tiuk­ka sen suh­teen, mis­sä muo­dos­sa lop­pu­tu­los il­moi­te­taan. Muu­ta lop­pu muo­toon <=> x = 4-1 = 3 ja ko­kei­le. Pois­ta lo­pus­ta <=> x = 4-1 = 3 ja ko­kei­le.

Rat­kai­se
2x + 1
x − 4
= 5. Tä­mä yh­tä­lö ja ⇔ ovat jo vas­tauk­sen alus­sa val­mii­na. Ei kan­na­ta yrit­tää kir­joit­taa he­ti lo­pul­lis­ta vas­taus­ta, vaan kan­nat­taa kir­joit­taa vä­li­vai­he ja ko­keil­la hy­väk­syy­kö Math­Check sen, sit­ten <=> ja seu­raa­va vä­li­vai­he, taas ko­keil­la ja niin edel­leen. Vih­jeKer­ro mo­lem­mat puo­let (x − 4):llä.


tai

Rat­kai­se
3x + 15
x + 5
= 3.


tai

Rat­kai­se
2x + 1
x − 4
≤ 5. Vas­taus­laa­ti­kon al­la on toi­nen, jon­ka eteen voit aset­taa ha­lua­ma­si ole­tuk­sen ja rat­kais­ta al­ku­pe­räi­sen epä­yh­tä­lön sen alai­suu­des­sa. Vih­je 1On­ko oi­kein pää­tel­lä  2 < 3  ⇔  −5 ⋅ 2 < −5 ⋅ 3 ? Vih­je 2Rat­kai­se alem­pien laa­ti­koi­den avul­la erik­seen ta­paus, jos­sa ja­ka­ja on ne­ga­tii­vi­nen, ja erik­seen jos­sa se on po­si­tii­vi­nen. Yh­dis­tä tu­lok­set vas­tauk­sek­si ylem­pään laa­tik­koon. Vih­je 3Yh­dis­te­tyt tu­lok­set esit­tää kaa­va ehto1 ∧ vastaus1 ∨ ehto2 ∧ vastaus2, mis­sä ehto1 on et­tä ja­ka­ja on ne­ga­tii­vi­nen ja vastaus1 on sil­lä eh­dol­la saa­tu vas­taus. Osaa ehto1 ∧ vastaus1 saa ja kan­nat­taa sie­ven­tää jo alem­mas­sa laa­ti­kos­sa.


tai

Ole­ta


tai

En­nus­ta, mil­lai­nen pa­lau­te tu­lee, kun ole­tus- ja vas­taus­laa­ti­kos­sa ovat tän­ne pii­lo­te­tutx < 4 ja 2x ≥ 5x − 20 kaa­vat. Sit­ten ko­kei­le. Se­li­tysMath­Check tar­kas­taa vain, et­tä kaa­va on ma­te­maat­ti­ses­ti oi­kein. Jos rat­kai­su­pro­ses­sin kan­nal­ta vir­heel­li­nen kaa­va sat­tu­moi­sin tar­koit­taa sa­maa kuin oi­kea kaa­va, niin Math­Check hy­väk­syy sen. Tie­tys­ti 2x + 1 ≥ 5x − 20 ⇔ x ≤ 7 ja 2x ≥ 5x − 20 ⇔ x ≤ 6,666…. Kos­ka ol­laan ole­tuk­sen x < 4 pii­ris­sä, ne mo­lem­mat tar­koit­ta­vat sa­maa kuin T. Ko­kei­le li­sä­tä vas­taus­laa­ti­kon lop­puun <=> TT !

Al­la on yri­tet­ty rat­kais­ta
x + 1
x − 1
= 2. Ko­kei­le, mil­lai­nen pa­lau­te sii­tä tu­lee. Sit­ten tee vas­tauk­seen yk­si pie­ni muu­tos, jo­ka saa Math­Checkin hy­väk­sy­mään sen.


tai

Rat­kai­sem­me yh­tä­lö­pa­rin 3a + 8b + 1 = 0 ∧ 2a − 2b = 47. Aluk­si ole­tam­me en­sim­mäi­sen yh­tä­lön ja rat­kai­sem­me toi­sen. Ete­ne vas­taus­laa­ti­kon al­la ole­vien oh­jei­den mu­kaan. Vaik­ka mie­luum­min rat­kai­si­sit yh­tä­lö­pa­re­ja muil­la kei­noin, ete­ne täl­lä ker­taa ku­ten al­la käs­ke­tään, jot­ta kä­si­tel­tä­vät asiat tu­li­si­vat tu­tuik­si.

Ole­ta 3a + 8b + 1 = 0
2a − 2b = 47  ⇔

tai

Kir­joi­ta vas­taus­ruu­tuun se, mi­tä saa­daan, kun yh­tä­lön 2a − 2b = 47 mo­lem­mat puo­let ker­ro­taan nel­jäl­lä. Vas­taus8a − 8b = 188 Ko­kei­le, mil­lai­nen pa­lau­te tu­lee.

Lei­ki­tään, et­tä sat­tui­kin las­ku­vir­he. Muu­ta vii­mei­nen lu­ku jok­si­kin muuk­si ja ko­kei­le, mil­lai­nen pa­lau­te tu­lee.

Lei­ki­tään, et­tä juu­ri nyt ei pääs­sä­las­ku hu­vi­ta ei­kä ole las­kin­ta kä­sil­lä. Muu­ta vii­mei­nen lu­ku muo­toon 4*47 ja ko­kei­le.

Nyt ai­vot vir­kis­tyi­vät. Li­sää ri­vin lop­puun = 188 (älä pois­ta = 4*47) ja ko­kei­le.

Kir­joi­ta vas­taus­ruu­dun seu­raa­val­le ri­vil­le <=> ja se, mi­tä saa­daan, kun vas­taus­ruu­dus­sa jo ole­vaan yh­tä­löön li­sä­tään ole­tuk­se­na ole­va yh­tä­lö. Yh­tä­löön li­sä­tään yh­tä­lö si­ten, et­tä va­sem­mal­le puo­lel­le li­sä­tään va­sen puo­li ja oi­keal­le puo­lel­le li­sä­tään oi­kea puo­li. Vih­je 1Va­sem­mal­le puo­lel­le tu­lee (8a − 8b) + (3a + 8b + 1). Si­tä kan­nat­taa sie­ven­tää pääs­sä­las­ku­na en­nen kuin kir­joi­tat sen osak­si vas­taus­ta. Vih­je 2Sit­ten tu­lee = ja oi­kea puo­li. Oi­keal­le puo­lel­le tu­lee 188 + 0. Vas­taus11a + 1 = 188

Sit­ten jat­ka kun­nes a on rat­kais­tu. Ko­kei­le myös vä­li­vai­het­ta, jos­sa 187 / 11 on muo­dos­sa 187 / 11 ei­kä 17.

Sit­ten ole­tam­me, et­tä a:lla on äs­ken saa­tu ar­vo, ja rat­kai­sem­me b:n. Ko­pioi al­la ole­vaan vas­taus­laa­tik­koon kum­pi ta­han­sa al­ku­pe­räi­sis­tä yh­tä­löis­tä ja kir­joi­ta pe­rään <=>. Sen pe­rään kir­joi­ta va­lit­se­ma­si al­ku­pe­räi­nen yh­tä­lö si­ten muu­tet­tu­na, et­tä a:n ti­lal­la on sil­le saa­tu ar­vo 17. Esi­merk­ki3a + 8b + 1 = 0 <=> 3*17 + 8b + 1 = 0 Kir­joi­ta taas pe­rään <=> ja rat­kai­se b yh­des­sä tai useam­mas­sa vai­hees­sa.

Ole­ta a = 17

tai

Lo­puk­si kir­joi­ta yh­tä­lö­pa­rin lo­pul­li­nen rat­kai­su. (Vä­li­vai­heet oli­vat edel­lä, jo­ten kir­joi­ta tä­hän vain lop­pu­tu­los.)
3a + 8b + 1 = 0 ∧ 2a − 2b = 47  ⇔

tai

Ala­lu­vun 3.3 teh­tä­viä

Ko­kei­le, min­kä pa­laut­teen Math­Check an­taa. Sit­ten pois­ta ”∀ x:” ja ”∀ y:”, ja ko­kei­le uu­del­leen.

tai

Mer­kin­tä ∀ x; kaava1(x): kaava2(x) väit­tää, et­tä kai­kil­la niil­lä x:n ar­voil­la joil­la kaava1(x) pä­tee, myös kaava2(x) pä­tee. Al­la ole­vil­la va­lin­noil­la voi teh­dä 6 eri­lais­ta koet­ta, mil­lai­sen pa­laut­teen Math­Check an­taa. Yri­tä en­nus­taa kun­kin tu­los etu­kä­teen ja sit­ten ko­kei­le.
Ole­ta x < 0

x:
x; x < 0:

tai

Täy­den­nä ylem­pään laa­tik­koon sel­lai­nen kaa­va, et­tä Math­Check hy­väk­syy alem­mas­sa laa­ti­kos­sa ole­van päät­te­lyn ko­ko­naan. Kaa­van al­ku ”2x ≥” on kir­joi­tet­tu val­miik­si, ei­kä si­tä voi muut­taa. Vih­je 1Jot­ta P(x) ⇔ T pä­ti­si, pi­tää täy­den­ne­tyn kaa­van ol­la to­si riip­pu­mat­ta x:n ar­vos­ta.

Sit­ten vaih­da se sel­lai­seen kaa­vaan, et­tä Math­Check hy­väk­syy en­sim­mäi­sen ⇔ mut­ta ei jäl­kim­mäis­tä. Vih­je 2Kaa­van P(x) to­tuus­ar­vo voi riip­pua x:n ar­vos­ta, mut­ta kaa­van ∀ x: P(x) ei voi. Vih­je 3 Jot­ta ∀ x: P(x) ⇔ P(x) voi­si pä­teä, ei P(x):n tuot­ta­ma to­tuus­ar­vo saa riip­pua x:n ar­vos­ta.

Lo­puk­si vaih­da se sel­lai­seen kaa­vaan, et­tä Math­Check ei hy­väk­sy en­sim­mäis­tä ⇔.

define P(x)  ≡  2x

tai

Kuin­ka mon­ta al­kio­ta on tau­lu­kos­sa A[0…n]?
tai

Tä­män teh­tä­vän ta­voit­tee­na on sel­vit­tää, vä­hin­tään kuin­ka mon­ta kes­ke­nään eri­suur­ta al­kio­ta on tau­lu­kos­sa A[1…n]. Vas­taus on sel­lai­nen, et­tä si­tä ei voi hel­pos­ti esit­tää Math­Checkin tun­te­mil­la las­ku­toi­mi­tuk­sil­la. Sik­si vas­taa kaa­val­la, jos­sa x esit­tää ky­syt­tyä lu­kua. Kaa­van ei tar­vit­se sel­vi­tä ne­ga­tii­vi­sen ko­koi­sis­ta tau­lu­kois­ta. Vih­je 1Jos A = [2,3,3,2,3], niin kuin­ka mon­ta kes­ke­nään eri­suur­ta al­kio­ta sii­nä on? Jos A = [2,2,2,2,2], niin kuin­ka mon­ta kes­ke­nään eri­suur­ta al­kio­ta sii­nä on? Vih­je 2Ko­kei­le kaa­vaa x = 1! Vih­je 3Jos A on tyh­jä, niin kuin­ka mon­ta kes­ke­nään eri­suur­ta al­kio­ta sii­nä on?

tai

Jot­ta sai­sit ko­ke­mus­ta tau­luk­ko­teh­tä­viin tul­leen pa­laut­teen tul­kit­se­mi­ses­ta, ko­kei­le al­la ole­vaan laa­tik­koon ai­na­kin seu­raa­via vas­tauk­sia:
i; 1 ≤ i < n: A[i] ≤ A[i+1]
i; 1 ≤ i < n: A[i] < A[i+1]
i; 1 < i < n: A[i] ≤ A[i+1]
i; 1 ≤ in: A[i] ≤ A[i+1]

tai

Teks­tis­sä ke­ho­te­taan ko­kei­le­maan myös seu­raa­via vas­tauk­sia.
i: ∀ j; 1 ≤ i < jn: A[i] ≤ A[j]
i: ∀ j; 1 ≤ ijn: A[i] ≤ A[j]

En­nus­ta, min­kä pa­laut­teen Math­Check an­taa vas­taus­laa­ti­kos­sa val­mii­na ole­vas­ta kaa­vas­ta. Sit­ten ko­kei­le ja kat­so, en­nus­tit­ko oi­kein. Sit­ten en­nus­ta ja ko­kei­le sa­ma uu­del­leen niin et­tä x:n ylä­ra­ja on 2 ei­kä 1.

tai

En­nus­ta pa­lau­te ja ko­kei­le. Sit­ten en­nus­ta ja ko­kei­le sa­ma uu­del­leen niin et­tä x:n ylä­ra­ja on 2 ei­kä 1.

tai

En­nus­ta pa­lau­te ja ko­kei­le. Sit­ten en­nus­ta ja ko­kei­le sa­ma uu­del­leen niin et­tä x:n ylä­ra­ja on 2 ei­kä 1.

tai

En­nus­ta pa­lau­te ja ko­kei­le. Sit­ten en­nus­ta ja ko­kei­le sa­ma uu­del­leen niin et­tä x:n ylä­ra­ja on 2 ei­kä 1.

tai

Sie­ven­nä ∀ i: ∀ j; 1 ≤ ijn: A[i] < A[j] mah­dol­li­sim­man yk­sin­ker­tai­seen muo­toon.

tai

Kir­joi­ta seu­raa­vat tau­lu­kos­ta A[1…n] pu­hu­vat kaa­vat.

Sen jo­kai­nen al­kio on 2.

tai

Sen al­kiot ovat 0, 1, 2, …, n − 1, täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä.

tai

Se on kas­va­vas­sa suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä. Sym­bo­lia + ei saa käyt­tää, mut­ta sym­bo­lia − saa.

tai

Sen kaik­ki al­kiot ovat kes­ke­nään eri­suu­ret. Vih­je 1Tar­vi­taan kak­si kaik­ki­kvant­to­ria. Vih­je 2Si­dot­tu­jen muut­tu­jien ar­vo­alueet kan­nat­taa esit­tää yh­te­nä kaa­va­na jäl­kim­mäi­sen kvant­to­rin yh­tey­des­sä.

tai

Kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä n ei ole jaol­li­nen seit­se­mäl­lä! Sym­bo­lei­ta div ja mod ei saa käyt­tää, mut­ta sym­bo­lia ∀ saa käyt­tää.

tai

Va­lit­se pä­te­vät la­ki­eh­dok­kaat. Vih­je 1Epä­pä­te­viä löy­tyy va­lit­se­mal­la kaava(x):ksi vaik­ka x = 0. Vih­je 2Hyö­dyn­nä De Mor­ga­nin la­ke­ja ja ∃:lle pä­te­viä la­ke­ja.
 ∀ x: kaava(x)  ⇒  kaava(x)
 ∀ x: kaava(x)  ⇐  kaava(x)
 ∀ x: ¬kaava( x )  ⇒  ¬∀ x: kaava( x )
 ∀ x: ¬kaava( x )  ⇐  ¬∀ x: kaava( x )
 ∀ x: ∀ y: kaava( x, y )  ⇒  ∀ y: ∀ x: kaava( x, y )
 ∀ x: ∀ y: kaava( x, y )  ⇐  ∀ y: ∀ x: kaava( x, y )
 ∀ x: ( kaava1( x ) ∨ kaava2( x ) )  ⇒  ( ∀ x: kaava1( x ) ) ∨ ( ∀ x: kaava2( x ) )
 ∀ x: ( kaava1( x ) ∨ kaava2( x ) )  ⇐  ( ∀ x: kaava1( x ) ) ∨ ( ∀ x: kaava2( x ) )
 ∀ x: ( kaava1( x ) ∧ kaava2( x ) )  ⇒  ( ∀ x: kaava1( x ) ) ∧ ( ∀ x: kaava2( x ) )
 ∀ x: ( kaava1( x ) ∧ kaava2( x ) )  ⇐  ( ∀ x: kaava1( x ) ) ∧ ( ∀ x: kaava2( x ) )
tai

Täs­sä voi ko­keil­la konk­reet­ti­sil­la kaa­voil­la, ku­ten x = 0. Muis­ta, et­tä yk­si­kin hyl­käys riit­tää osoit­ta­maan la­ki­eh­dok­kaan epä­pä­te­väk­si, mut­ta vaik­ka jo­kai­nen te­ke­mä­si koe hy­väk­syt­täi­siin, se ei rii­tä osoit­ta­maan la­ki­eh­do­kas­ta pä­te­väk­si.
 ⇒ 
tai

Täs­sä voi ko­keil­la joi­ta­kin pre­di­kaat­ti­lo­gii­kan la­ke­ja.
tai

Ala­lu­vun 3.5 teh­tä­viä

YLEn uu­ti­ses­sa 25.9.2024 ker­rot­tiin, et­tä uu­si te­ko­äly­jär­jes­tel­mä oli rat­kais­sut seu­raa­van teh­tä­vän 30 se­kun­nis­sa:

Prin­ses­sa on yh­tä van­ha kuin prins­si tu­lee ole­maan, kun prin­ses­sa on kak­si ker­taa niin van­ha kuin prins­si oli sil­loin, kun prin­ses­san ikä oli puo­let hei­dän ny­kyi­sen iän sum­mas­ta. Mi­kä on prins­sin ja prin­ses­san ikä? Il­moi­ta kaik­ki rat­kai­sut.

(Uu­ti­ses­sa ei lu­ke­nut ”Il­moi­ta kaik­ki rat­kai­sut”, mut­ta sen läh­teek­si il­moit­ta­mal­laan www-si­vul­la lu­ki.)

Seu­raa­vis­sa koh­dis­sa rat­kai­sem­me sen Math­Checkin avus­tuk­sel­la.

Mer­kit­sem­me prin­ses­san ikää x:llä ja prins­sin ikää y:llä. En­nen en­sim­mäis­tä pilk­kua pu­hu­taan prins­sin iäs­tä myös jo­nain toi­se­na ajan­koh­ta­na. Mer­kit­sem­me prin­ses­san ja prins­sin ikää si­nä ajan­koh­ta­na a:lla ja b:llä. Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo ”Prin­ses­sa on yh­tä van­ha kuin prins­si tu­lee ole­maan, kun”.

tai

Sa­na ”sil­loin” vit­taa kol­man­teen ajan­koh­taan. Mer­kit­sem­me prin­ses­san ja prins­sin ikää sil­loin p:llä ja q:lla. Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo ”kun prin­ses­sa on kak­si ker­taa niin van­ha kuin prins­si oli sil­loin”.

tai

Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo ”kun prin­ses­san ikä oli puo­let hei­dän ny­kyi­sen iän sum­mas­ta”.

tai

Em­me eh­kä ole vie­lä poi­mi­neet prin­ses­sa­teh­tä­väs­tä kaik­kea tar­vit­ta­vaa, mut­ta voim­me sil­ti ko­keil­la, mi­tä tä­hän­as­ti­sel­la saa ai­kaan. Mi­ten Math­Checkin saa ker­to­maan ti­lan­teen, jos­sa jo poi­mi­mam­me kaa­vat to­teu­tu­vat yh­tä­ai­kaa (jos sel­lai­nen on ole­mas­sa)? Vas­tausJät­tä­mäl­lä mal­li­vas­tauk­sen pois ja aset­ta­mal­la vas­tauk­sek­si kaa­van, jo­ka sa­noo, et­tä jo poi­mi­mam­me kaa­vat ei­vät to­teu­du yh­tä­ai­kaa. Math­Check rea­goi jo­ko ker­to­mal­la, et­tä vas­taus on ai­na to­si, tai an­ta­mal­la esi­mer­kin ti­lan­tees­ta, jos­sa se ei ole to­si. Jäl­kim­mäi­nen on ti­lan­ne, jos­sa ei ole niin, et­tä jo poi­mi­mam­me kaa­vat ei­vät to­teu­du yh­tä­ai­kaa.

Kir­joi­ta sel­lai­nen kaa­va! Var­mis­tau­tuak­se­si, et­tä kaa­va on sel­lai­nen ku­ten pi­tää­kin, ko­kei­le si­tä si­ten, et­tä ”Kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus” on va­lit­tu­na. Täs­sä vai­hees­sa kaa­va pi­tää saa­da sel­lai­sek­si, et­tä Math­Check hy­väk­syy sen. Vih­jeKir­joi­ta en­sin kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä jo poi­mi­mam­me kaa­vat to­teu­tu­vat yh­tä­ai­kaa. Sit­ten täy­den­nä se tä­män vai­heen lo­pul­li­sek­si kaa­vak­si.
Kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus

tai

Nyt kyt­ke kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus pois pääl­tä. Se pois­taa opet­ta­jan kir­joit­ta­man mal­li­vas­tauk­sen. Ko­kei­le, mi­tä Math­Check an­taa pa­laut­teek­si. Mi­tä pa­lau­te tar­koit­taa? Vas­tausKaik­ki prin­ses­sa­teh­tä­väs­tä jo poi­mi­mam­me kaa­vat to­teu­tu­vat, jos se­kä prin­ses­san et­tä prins­sin ikä se­kä ny­kyi­sin et­tä kaik­ki­na mui­na teh­tä­väs­sä mai­nit­tui­na ajan­koh­ti­na on nol­la.

Kos­ka ei ole var­maa, et­tä oli­sim­me poi­mi­neet prin­ses­sa­teh­tä­väs­tä kai­ken olen­nai­sen in­for­maa­tion, on täy­sin mah­dol­lis­ta, et­tä Math­Checkin pa­laut­teen mu­kai­nen ti­lan­ne ei ole prin­ses­sa­teh­tä­vän rat­kai­su. Sik­si kan­nat­taa tar­kas­taa, to­teu­tuu­ko prin­ses­sa­teh­tä­vän väit­tä­mä pa­laut­teen mu­kai­ses­sa ti­lan­tees­sa. To­teu­tuu­ko? Vas­tausKyl­lä. Jos jo­kai­nen prin­ses­sa­teh­tä­väs­sä mai­nit­tu ikä on nol­la, niin ”yh­tä van­ha kuin”, ”kak­si ker­taa niin van­ha kuin” ja ”puo­let sum­mas­ta” to­teu­tu­vat.

Te­ko­älyn an­ta­ma vas­taus ei ol­lut, et­tä kaik­ki iät ovat nol­lia. Math­Checkin an­ta­ma pa­lau­te ei sil­ti ol­lut vää­rin. Mi­ten tä­mä on mah­dol­lis­ta? Vih­jeMi­kä te­ko­älyl­le an­ne­tus­sa teh­tä­väs­sä mu­ka­na ol­lut asia puut­tui YLEn uu­ti­ses­tä? Vas­tausOn mui­ta­kin ti­lan­tei­ta, jois­sa jo poi­mi­tut kaa­vat to­teu­tu­vat, kuin et­tä kaik­ki iät ovat nol­lia.

Ha­luam­me siis löy­tää ti­lan­teen, jos­sa jo poi­mi­tut kaa­vat to­teu­tu­vat, mut­ta kaik­ki iät ei­vät ole nol­lia. Ete­nem­me kah­des­sa vai­hees­sa. Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä kaik­ki iät ei­vät ole nol­lia.

tai

Ko­pioi edel­li­sen teh­tä­vän vas­taus ole­tuk­sek­si ja klik­kaa nap­pia. Lue Math­Checkin an­ta­ma pa­lau­te, mut­ta älä juu­tu miet­ti­mään si­tä vaan jat­ka eteen­päin.
Ole­ta

tai

Kos­ka Math­Checkil­lä on lu­pa an­taa pa­laut­teek­si mi­kä ta­han­sa ti­lan­ne, jos­sa ole­tuk­set to­teu­tu­vat mut­ta vas­taus­ruu­dun kaa­va ei, se saat­taa an­taa sel­lai­sen, jo­ta on vai­kea poh­tia. Mut­ta on ole­mas­sa kei­no pa­kot­taa Math­Check an­ta­maan help­po­ta­jui­sem­pi pa­lau­te: kiel­le­tään mur­to­lu­vut ja ne­ga­tii­vi­set lu­vut. Jos sen jäl­keen löy­tyy rat­kai­su­ja, niin poh­dim­me nii­tä. Jol­lei löy­dy, niin to­team­me, et­tä tä­mä kei­no ei toi­mi­nut­kaan, ja ko­kei­lem­me jo­ta­kin muu­ta.

Ko­pioi ole­tus tän­ne ole­tuk­sek­si ja klik­kaa nap­pia. Tar­kas­ta, to­teu­tuu­ko prin­ses­sa­teh­tä­vän väit­tä­mä pa­laut­teen mu­kai­ses­sa ti­lan­tees­sa. (Mur­to­lu­ku­jen kiel­tä­mi­sen vuok­si vas­taus­ruu­dun kaa­vaa on hie­man muu­tet­tu.)
Ole­ta

tai

Täy­tä iät Math­Checkil­tä saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la! ”Kun” viit­taa toi­seen ja ”sil­loin” kol­man­teen teh­tä­väs­sä mai­nit­tuun ajan­koh­taan.

prin­ses­san ikä   nyt   ”kun”   ”sil­loin”      tai     
prins­sin ikä   nyt   ”kun”   ”sil­loin”      tai     

On­ko tu­lok­sis­sa jo­tain ou­toa? Vas­tausPrin­ses­sa ja prins­si van­he­ne­vat eri tah­tiin. Ny­ky­het­kes­tä het­keen ”kun” siir­ryt­täes­sä prin­ses­sa nuor­tuu vuo­den ja prins­sin ikä ei muu­tu lain­kaan. Sii­tä het­keen ”sil­loin” siir­ryt­täes­sä prin­ses­sa van­he­nee vuo­den ja prins­si nuor­tuu vuo­den.

Kir­joi­ta kaa­vat, jot­ka sa­no­vat, et­tä edel­lä huo­mat­tua kum­mal­li­suut­ta ei ta­pah­du. Jos tar­vit­set apua, kat­so alem­paa apu­teh­tä­viä ja tee ne. (Tä­hän on ole­mas­sa myös ly­hyt yh­den kaa­van rat­kai­su, jo­ka on vai­keam­pi kek­siä. Jos kek­sit sen ja ha­luat käyt­tää si­tä, kir­joi­ta toi­seen laa­tik­koon TT.)
ja
tai

Kat­so apu­teh­tä­vä 1Kir­joi­ta lau­se­ke, jo­ka ker­too, kuin­ka pal­jon prin­ses­sa van­he­nee siir­ryt­täes­sä ny­ky­het­kes­tä het­keen ”kun”.
Huom! Lau­se­ke ei­kä kaa­va. Lau­se­ke tuot­taa lu­vun ja kaa­va tuot­taa to­tuus­ar­von.
tai
Kat­so apu­teh­tä­vä 2Kir­joi­ta lau­se­ke, jo­ka ker­too, kuin­ka pal­jon prins­si van­he­nee siir­ryt­täes­sä ny­ky­het­kes­tä het­keen ”kun”! tai
Kat­so apu­teh­tä­vä 3Kir­joi­ta kaa­va, jo­ka sa­noo, et­tä prins­si ja prin­ses­sa van­he­ne­vat yh­tä pal­jon, kun siir­ry­tään ny­ky­het­kes­tä het­keen ”kun”! tai
Kat­so apu­teh­tä­vä 4Kir­joi­ta lau­se­ke, jo­ka ker­too, kuin­ka pal­jon prin­ses­sa van­he­nee siir­ryt­täes­sä ny­ky­het­kes­tä het­keen ”sil­loin”! tai
Kat­so apu­teh­tä­vä 5Kir­joi­ta lau­se­ke, jo­ka ker­too, kuin­ka pal­jon prins­si van­he­nee siir­ryt­täes­sä ny­ky­het­kes­tä het­keen ”sil­loin”! tai

Täy­den­nä vas­taus­laa­ti­kon kaa­va ot­ta­maan huo­mioon, et­tä prin­ses­san ja prins­sin tu­lee van­he­ta sa­maa tah­tia. Kaa­van tu­lee ko­ko­nai­suu­des­saan sa­noa, et­tä prin­ses­sa­teh­tä­väl­lä ei ole rat­kai­sua. Nyt­kin hio kaa­va kun­toon si­ten, et­tä ”Kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus” on va­lit­tu­na.
Kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus

tai

Nyt meil­lä on ai­kai­sem­paa pa­rem­pi kaa­va tuot­ta­maan prin­ses­sa­teh­tä­väl­le rat­kai­su­yri­tyk­siä. Kyt­ke kaa­van en­nak­ko­tar­kas­tus pois pääl­tä ja ko­kei­le, mi­tä Math­Check an­taa pa­laut­teek­si. On­ko se oi­kein? Vas­tausNyt­kin pa­lau­te ker­too, et­tä kaik­ki prin­ses­sa­teh­tä­väs­tä poi­mi­mam­me kaa­vat to­teu­tu­vat, jos se­kä prin­ses­san et­tä prins­sin ikä se­kä ny­kyi­sin et­tä kaik­ki­na mui­na teh­tä­väs­sä mai­nit­tui­na ajan­koh­ti­na on nol­la. Ku­ten edel­lä to­det­tiin, se on oi­kein.

Nyt­kin oli­si mah­dol­lis­ta lait­taa Math­Check ker­to­maan, on­ko mui­ta rat­kai­su­ja ole­mas­sa. Mut­ta sil­lä lail­la tu­lee vai­kea­ta­juis­ta pa­lau­tet­ta. Sik­si jat­kam­me toi­sin. Li­sää kaa­van jat­keek­si \/ x != 5, ja et­si saa­dus­ta pa­laut­tees­ta prin­ses­san ikä ja prins­sin ikä. prin­ses­san prins­sin
tai

Mik­si saa­dus­sa pa­laut­tees­sa prin­ses­san ny­kyi­nen ikä on 5? Vas­tausPa­lau­te ker­too jon­kin ti­lan­teen, jos­sa ko­ko kaa­va ei ole to­si. Kos­ka kaa­van lo­pus­sa lu­kee ”∨ x ≠ 5”, voi kaa­va ol­la epä­to­si vain jos x = 5. Sii­nä ta­pauk­ses­sa prin­ses­san ny­kyi­nen ikä on 5, kos­ka x tar­koit­taa prin­ses­san ny­kyis­tä ikää.

Pa­laut­tees­sa on kaik­kien kuu­den muut­tu­jan ar­vot, mut­ta tar­vit­sem­me vain kah­den: prin­ses­san ja prins­sin ny­kyi­set iät. Mui­den muut­tu­jien ar­vot vain hait­taa­vat pa­laut­teen lu­ke­mis­ta. Mi­ten ne saa es­tet­tyä tu­le­mas­ta pa­laut­tee­seen? Vih­jeOlem­me kvant­to­rei­ta kä­sit­te­le­väs­sä lu­vus­sa. Vas­tausLi­sä­tään al­kuun AA a:, ja sa­moin jo­kai­sel­le muul­le tar­peet­to­mal­le muut­tu­jal­le.

Ko­kei­le useal­la prin­ses­san ny­kyi­sel­lä iäl­lä, mi­kä tu­lee prins­sin ny­kyi­sek­si iäk­si. Ha­lu­tes­sa­si voit tar­kas­taa vas­tauk­se­si edel­lä ol­lei­den laa­ti­koi­den ”prin­ses­san” ja ”prins­sin” avul­la. Esi­tä kaa­va­na riip­pu­vuus, jo­ka näyt­tää val­lit­se­van prin­ses­san ja prins­sin ny­kyis­ten ikien vä­lil­lä!

tai

Jäl­jel­lä on enää sen tar­kas­ta­mi­nen, et­tä ha­vait­se­ma­si riip­pu­vuus esit­tää vain prin­ses­sa­teh­tä­vän rat­kai­su­ja ja esit­tää ne kaik­ki. Jos prin­ses­sa­teh­tä­väs­sä ky­syt­täi­siin kaik­ki iät, niin riit­täi­si tar­kas­taa, et­tä ha­vait­se­ma­si riip­pu­vuus on yh­tä­pi­tä­vä prin­ses­sa­teh­tä­vää esit­tä­vän kaa­van kans­sa. Se on muu­ten sa­ma kaa­va kuin se jo­ka väit­tää et­tä prin­ses­sa­teh­tä­väl­lä ei ole rat­kai­sua, mut­ta il­man edes­sä ole­vaa ”¬”. Se on al­la val­mii­na.

Mut­ta prin­ses­sa­teh­tä­väs­sä ky­sy­tään vain ny­kyi­set iät. Mi­ten tä­män voi ot­taa huo­mioon täy­den­tä­mäl­lä prin­ses­sa­teh­tä­vää esit­tä­vää kaa­vaa? Vih­je 1Olem­me kvant­to­rei­ta kä­sit­te­le­väs­sä lu­vus­sa. Vih­je 2Pi­tää­kö yh­tä­pi­tä­vyy­den to­teu­tua pii­lo­tet­ta­vien muut­tu­jien kai­kil­la ar­voil­la? Vih­je 3Kos­ka kaa­vas­sa on mu­ka­na x = b, on kaa­van to­teu­tues­sa b:llä sa­ma ar­vo kuin x:llä. Jo­tain sa­man kal­tais­ta pä­tee mui­den­kin pii­lo­tet­ta­vien muut­tu­jien ar­voil­le. Vas­tausLi­sä­tään al­kuun EE a:, ja sa­moin jo­kai­sel­le muul­le pii­lo­tet­ta­val­le muut­tu­jal­le.

Ko­pioi ha­vait­se­ma­si riip­pu­vuus en­sim­mäi­seen vas­taus­laa­tik­koon. Täy­den­nä prin­ses­sa­teh­tä­vää esit­tä­vää kaa­vaa te­ke­mäl­lä li­säyk­siä mui­hin tyh­jiin vas­taus­laa­ti­koi­hin. Kor­jaa kaa­vo­ja kun­nes yh­tä­pi­tä­vyys pä­tee.




tai

Edel­lä mai­ni­tun uu­ti­sen mu­kaan:

Esit­te­ly­vi­deol­la [te­ko­äly] työs­tää vas­taus­ta 30 se­kun­tia en­nen kuin se an­taa vas­tauk­sek­si, et­tä prin­ses­san ikä on 4/3 prins­sin iäs­tä. Eli jos prins­si on esi­mer­kik­si 12-vuo­tias, niin prin­ses­sa on 16-vuo­tias.

Käyt­tä­mät­tä kum­paa­kaan sym­bo­leis­ta F ja T, kir­joi­ta mah­dol­li­sim­man ly­hyt kaa­va, jo­ka sa­noo ”epä­to­si”.
Mo­ni­mut­kai­suus­ra­ja on käy­tös­sä

tai

Avoin ko­kei­lu­ruu­tu

luon­nol­li­set lu­vut ℕ ko­ko­nais­lu­vut ℤ reaa­li­lu­vut ℝ
tai

??? Pois­ta oh­jeis­ta tar­peet­to­mat