In English

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän
yliopisto
Matematiikka


Pääsivu

Opiskelu


Kurssit
Opinto-opas
Luentomonisteet

Tutkinnot
Jatko-opinnot
Opinnäytetyöt

Kansainvälinen kesäkoulu

Kurki
Tenttiin
ilmoittautuminen

Ynnä
"Vaihtoehtoinen
opinto-opas"

Opiskelemaan
aikoville

Takaisin kurssiluetteloon

Cum laude approbatur
MAT261 Geometria (2 tai 4 ov) (ECTS 3 or 6 cr)

Veli-Matti Hokkanen

Ajankohtaista
Tämä on kesällä 2001 luennoidun geometrian kurssin kurssisivu. Tuon kurssin pohjana olivat Lassi Kuritun huolelliset luentomuistiinpanot aiemmilta vuosilta. Parhaillaan Lauri Kahanpää luennoi geometrian kurssia, joka painottaa aksiomaattisen menetelmän ja todistamisen sijasta aineenopettajien koulutuksen näkökulmia. Kuka haluaa tutustua tai tenttiä aksiomaattisen kurssin, voi imuroida harjoitustehtävät ja kurssin alkuosan luennot tältä sivulta; alkuperäisen Kuritun käsinkirjoitetun luentomateriaalin saa kopioitavaksi myös Lauri Kahanpäältä. Tenttimisestä voi sopia hänen kanssaan.

Opetus
Luennot 48 h, harjoitukset 24 h, kaksi välikoetta, loppukoe.

Sisältö
Aluksi tutustumme euklidiseen tasogeometriaan David Hilbertin aksioomajärjestelmän avulla. Kuuluisin näistä aksioomista on paralleeliaksiooma, jonka mukaan suoran ulkopuolella olevan pisteen kautta kulkee yksi ja vain yksi kyseisen suoran kanssa yhdensuuntainen suora. Kurssin loppupuolella tutustumme kahteen toisenlaiseen kaksiulotteiseen geometriaan, joissa paralleeliaksiooma ei päde: ns. pallogeometriassa suoran ulkopuolella olevan pisteen kautta ei kulje yhtään tämän suoran kanssa yhdensuuntaista suoraa (eli isoympyrää); ns. hyperbolisessa geometriassa tuollaisia suoria on ainakin kaksi. Epäeuklidisessa geometriassa esimerkiksi kolmion kulmien summa ei olekaan 180 astetta.
Sidomme lyhyesti toisiinsa aksiomaattisesti esitetyt kaksiulotteiset geometriat toisaalta ja toisaalta Riemannin geometrian vastaavalla kaksiulotteisella pinnalla: suora vastaa käyrää, jota pitkin on lyhin matka pinnan kahden pisteen välillä jne.
Epäeuklidisten geometrioiden löytäminen merkitsi vallankumousta tieteellisessä ajattelussa ja maailmankuvassa, ja se mahdollisti yhä jatkuvan Einsteinin suhteellisuusteorioista alkaneen tutkimusperinteen tehdä fysiikasta geometriaa.

Esitiedot
Peruskoulu. Kurssien Analyysin perus- ja jatkokurssi, LAG tai Analyysi 1-2 ja VM osaaminen helpottaa oleellisesti kurssin seuraamista.

Kirjallisuutta
M.J. Greenberg: Euclidean and Non-Euclidean Geometries, oheislukemistona esim. Hans Reichenbach, Philosophie der Raum-Zeit-Lehre (on ainakin englanniksi).

Luennot (2 ov) (html), luennot (2 ov) (dvi), luennot (2 ov) (pdf), luennot (2 ov) (ps) , luennot (2 ov)(LaTeX2e).
Harj. 1-4 (html), Harj. 1-4 (dvi), Harj. 1-4 (pdf), Harj. 1-4 (ps), Harj. 1-4 (LaTeX2e).
Harj. 5-8 (html), Harj. 5-8 (dvi), Harj. 5-8 (pdf), Harj. 5-8 ((ps), Harj. 5-8 (LaTeX2e).
Harj. 9-13 (html), Harj. 9-13 (dvi), Harj. 9-13 (pdf), Harj. 9-13 (ps), Harj. 9-13 (LaTeX2e).
Harj. 14 (dvi), Harj. 14 (pdf), Harj. 14 (html), Harj. 14 (LaTeX2e).


Valid HTML 4.0!
Kommentit: www@math.jyu.fi
Muutettu viimeksi: 9.9.2002