Ajatusmaailmaa yliopistosta ============================ (kirjoitettu 2009, mutta eipä tuossa nyt hirveästi ole mistä olisin eri mieltä vuonna 2013:kaan, muutama lyhenne muuttanut muotoaan :-) - ihmistyö kunniaan, määräykset pitemmiksi (saattaa jopa toteutu uudessa mallissa). - hallinnon tarkoitus OLISI tehdä ihmistyö mahdolliseksi, ei hankaloittaa työn tekoa. Koskee myös THK:ta (tässä ongelmana ei niinkään henkilöt kuin linjaukset). - etätyö tunnustetuksi asiaksi JY:ssä. Nyt sitäkin yritetään kaikin keinoin estää. - ihmisiin pitää luottaa, ei valvoa! - virkarakenne järkeväksi, nyt ollaan menossa kohti nurinpäin olevaa pyramidia (professoreita ja muita johtajia on enemmän kuin "rehellisiä" työntekijöitä). Ja silti erittäin johtajakeskeiseen organisaatioon. Mihin on unohtunut asiantuntijuus? - työmäärät kohtuullisiksi, ihmisille on jäätävä vapaa-aikaakin, itselleen ja perheelleen - uudistukset ja muutokset (jos niitä aina edes tarvitaan :-) mielekkäissä aikatauluissa. UPJ erinomainen esimerkki siitä miten ei pitäisi menetellä. Samoin mm. työajan kirjaaminen ja nyt koko yliopistouudistus. - yliopistolla ja toimintatavoillamme on pitkä historia, kunnioittakaamme niitä. - opetus arvoonsa, opiskelijat eivät ole pelkkiä pisteautomaatteja - ajateltava koko yliopiston etua, ei vain yhden tiedekunnan etua eikä erityisesti yksittäisten laitosten etua - yliopistoa ei johdeta kuin liikelaitosta! Liikelaitoksia tulee ja menee, yliopiston pitää olla jotakin pysyvää! - Jyväskylän yliopisto ja Suomen yliopistot yleensäkin ovat jo nyt tehokkuusluvuilla (esim. oppilaita/henkilökuntaa) kärkikastissa. Kuinka paljon ruuvia pitää enää kiristää??? - nyt uudistusvimmassa olevien vastapainoksi tarvitaan henkilöitä, jotka näkevät historian ja uskaltavat olla kriittisiä. Milloin meillä on esimerkiksi viimeksi tehty uudistus, joka olisi perusteltu? Tutkittu hyvät ja huonot puolet. Yleensä vain arvataan mielikuviin pohjautuvia hyviä puolia. Arvataan akteemisessa maailmassa. Häpeällistä :-) - millainen olisi hyvä uudistus? Ensin tavoitteet ja raja-arvot, sitten vasta ruvetaan keksimään sääntöjä. Verrataan etteivät uudistukset huononna entisiä hyviä asioita. Nykyisin toimitaan aivan päinvastoin. Ensin keksitään vika ja sen korjaamiseksi kaikki mullinmallin. Miettimättä sitä että ehkä vika korjaantuu, mutta tulee 100 uutta. - nyt tulevaisuudessa poistuu sekin vähä esittely mikä meillä on ollut. Oikeasti olisi pitänyt olla esittelijä ja vastaesittelijä. Miten päätöstekijät voivat tietää asioiden negatiivisista seurauksista, kun kukaan ei niitä virkavastuulla selvitä ja niitä ei tuoda objektiivisesti päättävien henkilöiden tietoon (koskee kaikkea päätöksentekoa yliopistosta kunnallispolitiikan kautta maan johtoon).