VIRKA-
JA
TYÖEHTOSOPIMUS
OPETUSMINISTERIÖ
YLIOPISTO-
JA TIEDEHALLINTO
Yliopistot
Virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta yliopistoissa
Sopimus on tehty x päivänä kesäkuuta 2006 opetusministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä.
1
§ Sopimuksen perusteet
Tämä sopimus on tehty uusien palkkausjärjestelmien kattavasta toteutuksesta valtionhallinnossa 14.12.2004 tehdyn keskustason virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
2
§ Sopimuksen soveltamisala ja aineellinen sisältö
Yliopistoissa otetaan 1.1.2006 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jota koskevat sopimusmääräykset ovat liitteinä 1-5.
3
§ Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa 30.9.2007 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli kun joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella.
4
§ Työrauhavelvoite
Virkaehtosopimusjärjestelmä
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Työehtosopimusjärjestelmä
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
Helsingissä xpäivänä kesäkuuta 2006
Opetusministeriö
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Palkansaajajärjestö Pardia ry
LIITE 1 Sopimusmääräykset yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä
LIITE 2 Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko
LIITE 3 Muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko
LIITE 4 Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan
taulukko
LIITE 5 Muun henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko
LIITE 1
Sopimusmääräykset yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä
1
§ Sopimusmääräysten tavoitteet
Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää palkkauksen oikeudenmukaisuutta, parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä työnantajana sekä tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä ja entistä vaativampiin tehtäviin hakeutumista, kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista.
2 § Soveltamisala ja rakenne
Määräyksiä sovelletaan yliopistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen ja työsopimussuhteiseen henkilöstöön.
Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuukautta. Sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana 6 kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 6 §:n 2 momenttia vastaavasti kokonaisuutena vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen osalta vastaavissa tehtävissä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuna keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista katkosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyksessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin, tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteeksi.
Täydentävän rahoituksen piiriin kuuluvien määräaikaisten palvelussuhteiden
osalta uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan viimeistään 1.1.2007 lukien.
Määräyksiä ei sovelleta työnantajavirkamiehiin, harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.
3 § Palkkaustekijät
Virkamiehen ja työntekijän palkkaus muodostuu
tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta,
henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta
sekä 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa takuupalkasta.
4 § Tehtäväkohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen
palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason
perusteella. Yliopistoissa on
käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön
sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava
arviointijärjestelmä. Työnantaja päättää sovittujen kriteerien perusteella
kumpaa arviointijärjestelmää henkilöön sovelletaan.
Tehtävien vaativuuden arvioinnissa
käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön
järjestelmässä työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja
taidolliset valmiudet.
Muun henkilöstön järjestelmässä
päävaativuustekijät ovat ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot,
vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön
tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2 ja muun henkilöstön
tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 3.
Opetus-
ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien
perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää
korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähintään 75 %
kyseisen vaativuustason palkasta.
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtävänkuvaukseen ja tehtävään
sovellettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa
tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies
tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön
arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän
puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön
muodostamaa asiantuntijaryhmää.
Arviointikeskustelut käydään vuosittain. Opetus- ja tutkimushenkilöstön
arviointijärjestelmän vaativuustasoille 5-11 sijoittuvan henkilöstön osalta
arviointikeskustelut käydään kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja-
ja palkansaajaosapuolten välistä arviointiryhmää, toinen opetus- ja
tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.
Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja tasot sekä
tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan.
Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien
vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.
Uusien tehtävien vaativuusarvioinnit käsitellään täydentävän rahoituksen
henkilöstön osalta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja muiden uusien tehtävien osalta viimeistään kolmen
kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta. Uusien tehtävien palkka
maksetaan työnantajan tekemän alustavan vaativuusarvioinnin mukaisesti, kunnes
vaativuus on edellä tässä momentissa sanotun tavoin vahvistettu. Uutena
pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaavien
tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Budjettirahoitteisen
toiminnan osalta vastaavina pidetään
toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.
Momenttien 6-10 mukaista menettelyä noudatetaan silloinkin, kun henkilön
tehtävät ovat muuttuneet olennaisesti. Silloin aloitteen
arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä
edustava luottamusmies.
Tämän pykälän 8 momentin mukaisten vahvistettujen vaativuustason
muutosten edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan muun henkilöstön osalta kyseisen
vuoden toukokuun alusta ja opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta kyseisen
vuoden elokuun alusta. Tämän pykälän 10 momentin mukaisten vahvistettujen
vaativuustason muutosten edellyttämät palkantarkistukset tulevat voimaan
arviointia seuraavan kuukauden alussa.
Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Muutettaessa
tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy
ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen
palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason
alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä
mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan.
Arviointiryhmä määrittelee kantansa myös tehtävien muutokseen, sen
perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Edellä tässä momentissa sanottua sovelletaan
myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen
tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräyksen kestoaikana.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella.
Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja
tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön
sovellettava arviointijärjestelmä. Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen
arviointijärjestelmä määräytyy sen mukaan, kumpaa vaativuuden arviointijärjestelmää
henkilöön sovelletaan.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät
ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja
yliopistoyhteisölliset ansiot.
Muun henkilöstön arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus.
Henkilökohtainen palkanosa on enintään 46 % kulloinkin maksettavasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön
henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä 4 ja muun
henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko on sopimuksen liitteenä 5.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan arviointikeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksensa työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt
voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa
voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.
Arviointikeskustelut käydään vuosittain. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän vaativuustasoille 5-11 sijoittuvan henkilöstön osalta arviointikeskustelut käydään kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusarvioinnit ja -tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat, myös muissa alla mainituissa tapauksissa.
Tässä pykälässä mainituin tavoin menetellään muulloinkin kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai henkilön suostumuksella häntä edustava luottamusmies.
Henkilön tullessa uutena yliopiston palvelukseen maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti. Niissä tapauksissa missä opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan henkilön osalta noudatetaan vuotta pidempää arviointijaksoa, noudatetaan 12 kuukauden määräaikaa.
Tehtävän vaativuustason muuttuessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan siihenastisen suoritustason mukaisena uudesta tehtäväkohtaisesta palkanosasta laskettuna, kunnes suoritustaso uudessa tehtävässä on arvioitu. Uuden tehtävän mukainen suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tehtävien vaativuustason muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti. Niissä tapauksissa missä opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan henkilön osalta noudatetaan vuotta pidempää arviointijaksoa, noudatetaan 12 kuukauden määräaikaa.
Mikäli henkilön
tehtävien vaativuus tai tehtäväkohtainen palkanosa nousee a) toiseen virkaan
tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisen vuoksi tai toiseen
työsuhteiseen tehtävään ottamisen vuoksi, tai b) tehtävien vaativuus nousee
vähintään kahdella tasolla, taikka c) henkilö siirtyy arviointijärjestelmästä
toiseen, hänen henkilökohtainen palkanosansa maksetaan aluksi sellaisen
suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään,
työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Kokonaispalkkaus ei tässä
vaiheessa kuitenkaan saa alentua. Todellinen suoritustaso arvioidaan siten kuin
edellisessä momentissa on todettu.
Mikäli arviointikeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, keskusteluihin liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian, muun henkilöstön osalta 6 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista sekä opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan henkilön osalta, silloin kun noudatetaan vuotta pidempää arviointijaksoa, 12 kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.
Kohtien A) ja B) määräyksiä noudatetaan tilanteissa, joissa henkilö on ollut arvioinnin kohteena olevalla ajalla sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnettävällä vapaalla.
A) Jos henkilö on ollut osan arviointijakson tai vuotuisen kehityskeskustelun jakson ajasta sairauslomalla tai edellä sanotulla vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt yli kuusi kuukautta, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.
B) Jos henkilö on
ollut huomattavan osan 15 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena
olevasta ajasta A)-kohdassa tarkoitetulla sairauslomalla tai vapaalla, voidaan
suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden
kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin
mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa
kolmatta arviointia vastaavaksi.
Jos edellä
mainituissa molemmissa arvioinneissa suoritustason alenemisen voidaan katsoa
johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta,
henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.
Tämän pykälän 9 momentin mukaisten vahvistettujen suoritustason muutosten
edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan muun henkilökunnan osalta kyseisen
vuoden toukokuun alusta ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta kyseisen
vuoden elokuun alusta. Tämän pykälän 11 momentin mukaisten vahvistettujen
suoritustason muutosten edellyttämät palkantarkistukset tulevat voimaan
arviointia seuraavan kuukauden alussa.
6 § Siirtymälisä
Henkilöllä, joka oli käyttöönottoajankohtana yliopiston palveluksessa ja
joka oli siihen saakka saanut ja olisi välittömästi sen jälkeen saanut
kylmänalueenlisää tai kylmän seudun lisää, maksetaan euromääräistä
siirtymälisää. Lisä on 50 % kylmänalueenlisästä tai kylmän seudun lisästä, jota
hänelle oli käyttöönottoajankohtaan asti maksettu.
Lisän euromäärä lasketaan ja vahvistetaan kullekin käyttöönottoajankohdan
mukaisena. Lisä toteutetaan siirtymäkaudella osana virkaehtosopimuksen 8 §:ssä
tarkoitettua vaiheittaista toteuttamista siten, että etenemää laskettaessa
uuden palkan määrää korotetaan tällä lisällä. Lisä lakkaa tai alenee, jos
henkilö siirtyy palvelemaan paikkakunnalle, jossa ei olisi ollut oikeutta
kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään, taikka jossa on oikeus alempaan
kylmänalueenlisään tai kylmän seudun lisään. Lisä lakkaa, kun henkilön palvelus
yliopistossa lakkaa.
7 § Työaikakorvaukset
Työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin korvauksiin ovat virastotyötä tekevistä oikeutettuja ne, joiden tehtävät sijoittuvat opetus- ja tutkimushenkilöstöllä enintään vaativuustasolle 6 ja muulla henkilöstöllä enintään vaativuustasolle 10. Sanotun sopimuksen 18 §:n mukaisiin korvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat tätä ylemmälle vaativuustasolle, mutta jotka eivät kuitenkaan ole johtavassa asemassa.
8 § Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja
siirtymäkausi
Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohta on kaikissa yliopistoissa 1.1.2006. Jäljempänä 8a §:ssä ovat määräykset käyttöönotosta ja siirtymäkaudesta täydentävän rahoituksen piiriin kuuluvien palvelussuhteiden osalta.
Heinäkuun 1.
päivästä 2006 lukien palkat muuttuvat euromääräisiksi ja silloin lakkaavat
A-palkkaustaulukoiden ja niihin liittyvien palkkausperusteiden ja niitä
koskevien keskus- ja virastotason virka- ja työehtosopimusmääräysten
soveltaminen sekä kaikkien muidenkin palkkausperusteiden, lisien ja
lisäpalkkioiden maksaminen lukuun ottamatta hallintotehtäväpalkkiota,
luottamusmiespalkkiota ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota.
Tehtäväkohtainen palkanosa ja hallintotehtäväpalkkio, luottamusmiespalkkio ja työsuojeluvaltuutetun palkkio maksetaan 1.1.2006 lukien täysimääräisenä. Muutoin uuden palkkausjärjestelmän palkat toteutetaan siirtymäkauden kuluessa vaiheittain seuraavasti.
Vaihe 1 (käyttöönottoajankohdasta 1.1.2006 lukien)
Henkilöllä on käyttöönottoajankohdasta lukien oikeus
a) käyttöönottoajankohdan mukaiseen euromääräiseen palkkaan tai sitä korkeampaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan; sekä lisäksi
b) henkilökohtaisesta palkanosasta
määrään, joka vastaa 25,0 prosenttia hänen täysimääräisen uuden järjestelmän
mukaisen palkkansa ja a-kohdan mukaisen palkkansa välisestä erotuksesta.
Jos henkilön uuden ja vanhan järjestelmän palkkojen välinen erotus on käyttöönottoajankohtana enintään 35 euroa, tarkistus toteutetaan hänelle kokonaisuudessaan käyttöönottoajankohdasta lukien.
Vaiheet 2-4:
Palkkoja tarkistetaan 1.6.2006 29,5 prosentilla, 1.10.2007 39,2
prosentilla ja 1.10.2008 51,5 prosentilla kullekin silloin maksetun palkan ja
uuden järjestelmän mukaisen täysimääräisen palkan jäljellä olevasta
erotuksesta.
Vaihe 5 (siirtymäkauden lopputarkistus)
Palkkaus maksetaan täysimääräisesti uuden järjestelmän mukaisena 1 päivästä lokakuuta 2009 lukien.
Vaiheissa 1- 4 tarkoitettua erotusta laskettaessa uuden järjestelmän mukainen palkka määräytyy henkilön kulloistenkin tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason perusteella. Jos tehtävien vaativuustaso tai henkilön suoritustaso muuttuu siirtymäkauden aikana arviointikeskustelun, vuotuisen kehityskeskustelun yhteydessä tai muuna aikana, kulloinkin maksettavaa palkkaa tarkistetaan samassa suhteessa kuin uuden järjestelmän mukainen täysimääräinen palkka tasomuutoksen johdosta muuttuu.
Yliopiston
palvelukseen siirtymäkauden aikana tulevalle uudelle henkilölle maksetaan tehtäväkohtainen palkanosa ja 5 §:n 7 momentin mukaisesti
määrättävä henkilökohtainen palkanosa siten, että niiden yhteismäärä vastaa
siirtymäkauden sen vaiheen palkkakäytäntöä viraston vastaavissa tehtävissä, vastaavilla
vaativuus- ja suoritustasoilla. Sen jälkeen hänen palkkaustaan tarkistetaan
siirtymäkauden aikana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti.
Vuoden 2005 liittoerä ja vuoden 2006 liitto- ja
tasa-arvoerät sekä keskustason sopimuksiin perustuvat muutkin käyttöönottoajankohdan
jälkeen toteutettavat virastokohtaiset palkantarkistuserät, kuten liitto-,
järjestelyvara- ja tasa-arvoerät, käytetään edellä sanotun vaiheittaisen
toteuttamisen rahoitukseen kokonaisuudessaan sitä mukaa kuin ne keskustason sopimusten
mukaan tulevat virastotasolla toteutettaviksi, yhteensä 2,4 prosentin määrään
saakka.
Henkilökohtaisen palkanosan taulukon enimmäismäärä
korotetaan 48 prosentiksi ja taulukon muita prosenttimääriä korotetaan samassa
suhteessa kuin enimmäismäärää, sitä mukaa kuin toteutettavaksi tulee
edellisessä momentissa mainitunlaisia virastokohtaisesti kohdennettavia
sopimuseriä, joita ei ole sidottu asteittaisen toteuttamisen rahoituksen.
8a § Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja siirtymäkausi täydentävän
rahoituksen piiriin kuuluvien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta
Täydentävän rahoituksen piiriin kuuluvien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohta on kaikissa yliopistoissa viimeistään 1.1.2007. Jos käyttöönottoajankohta on aikaisempi kuin 1.6.2006, noudatetaan 8 §:n siirtymäkausimääräyksiä. Jos käyttöönottoajankohta on 1.6.2006 tai myöhäisempi, noudatetaan seuraavia siirtymäkausimääräyksiä.
Heinäkuun 1.
päivästä 2006 lukien palkat muuttuvat euromääräisiksi ja silloin lakkaavat
A-palkkaustaulukoiden ja niihin liittyvien palkkausperusteiden ja niitä
koskevien keskus- ja virastotason virka- ja työehtosopimusmääräysten soveltaminen
sekä kaikkien muidenkin palkkausperusteiden, lisien ja lisäpalkkioiden
maksaminen lukuun ottamatta luottamusmiespalkkiota ja työsuojeluvaltuutetun
palkkiota.
Tehtäväkohtainen palkanosa, luottamusmiespalkkio ja työsuojeluvaltuutetun palkkio maksetaan käyttöönottoajankohdasta lukien täysimääräisenä. Muutoin uuden palkkausjärjestelmän palkat toteutetaan siirtymäkauden kuluessa vaiheittain seuraavasti.
Vaihe 1 (käyttöönottoajankohdasta,
viimeistään 1.1.2007 lukien)
Henkilöllä on käyttöönottoajankohdasta lukien oikeus
a) käyttöönottoajankohdan mukaiseen euromääräiseen palkkaan tai sitä korkeampaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan; sekä lisäksi
b) henkilökohtaisesta palkanosasta määrään, joka vastaa 47,1 prosenttia hänen täysimääräisen uuden järjestelmän mukaisen palkkansa ja a-kohdan mukaisen palkkansa välisestä erotuksesta.
Jos henkilön uuden ja vanhan järjestelmän palkkojen välinen erotus on käyttöönottoajankohtana enintään 35 euroa, tarkistus toteutetaan hänelle kokonaisuudessaan käyttöönottoajankohdasta lukien.
Vaiheet 2-3:
Palkkoja tarkistetaan 1.10.2007 39,2 prosentilla ja 1.10.2008 51,5
prosentilla kullekin silloin maksetun palkan ja uuden järjestelmän mukaisen
täysimääräisen palkan jäljellä olevasta erotuksesta.
Vaihe 4 (siirtymäkauden lopputarkistus)
Palkkaus maksetaan täysimääräisesti uuden järjestelmän mukaisena 1 päivästä lokakuuta 2009 lukien.
Vaiheissa 1- 3 tarkoitettua erotusta laskettaessa uuden järjestelmän mukainen palkka määräytyy henkilön kulloistenkin tehtävien vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritustason perusteella. Jos tehtävien vaativuustaso tai henkilön suoritustaso muuttuu siirtymäkauden aikana arviointikeskustelun, vuotuisen kehityskeskustelun yhteydessä tai muuna aikana, kulloinkin maksettavaa palkkaa tarkistetaan samassa suhteessa kuin uuden järjestelmän mukainen täysimääräinen palkka tasomuutoksen johdosta muuttuu.
Yliopiston
palvelukseen siirtymäkauden aikana tulevalle uudelle henkilölle maksetaan tehtäväkohtainen palkanosa ja 5 §:n 7 momentin mukaisesti
määrättävä henkilökohtainen palkanosa siten, että niiden yhteismäärä vastaa
siirtymäkauden sen vaiheen palkkakäytäntöä viraston vastaavissa tehtävissä, vastaavilla
vaativuus- ja suoritustasoilla. Sen jälkeen hänen palkkaustaan tarkistetaan
siirtymäkauden aikana edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti.
Vuoden 2005 liittoerä ja vuoden 2006 liitto- ja
tasa-arvoerät sekä keskustason sopimuksiin perustuvat muutkin käyttöönottoajankohdan
jälkeen toteutettavat virastokohtaiset palkantarkistuserät, kuten liitto-,
järjestelyvara- ja tasa-arvoerät, käytetään edellä sanotun vaiheittaisen
toteuttamisen rahoitukseen kokonaisuudessaan sitä mukaa kuin ne keskustason sopimusten
mukaan tulevat virastotasolla toteutettaviksi, yhteensä 2,4 prosentin määrään
saakka.
Henkilökohtaisen palkanosan taulukon enimmäismäärä
korotetaan 48 prosentiksi ja taulukon muita prosenttimääriä korotetaan samassa
suhteessa kuin enimmäismäärää, sitä mukaa kuin toteutettavaksi tulee
edellisessä momentissa mainitunlaisia virastokohtaisesti kohdennettavia sopimuseriä,
joita ei ole sidottu asteittaisen toteuttamisen rahoituksen.
9 § Takuupalkka
Henkilöllä, joka uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana on yliopiston vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan kuin henkilö on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä saman yliopiston vakinaisessa palvelussuhteessa. Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka.
Takuupalkkaan luetaan kaikki säännöllisesti
toistuvat, tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat
palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot, sen määräisinä kuin henkilöllä
oli oikeus niihin käyttöönottoajankohtana. Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana
ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa määräaikaisessa
palvelussuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen palvelussuhteen
käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen. Jos määräaikainen
etuus lakkaa tai alentuu, takuupalkkaa alennetaan vastaavasti.
Jos henkilö olisi 1.1. – 31.12.2006 välisenä aikana
tullut oikeutetuksi vanhan palkkausjärjestelmän mukaiseen uuteen ikälisään tai palvelusvuosilisään, korotetaan hänen takuupalkkaansa tätä lisää vastaavalla määrällä
sanotusta ajankohdasta alkaen.
Jos henkilölle on syntynyt oikeus palkankorotukseen
1.1.- 30.6.2006 välisenä aikana vanhan palkkausjärjestelmän mukaisesti muuten
kuin edellisessä momentissa tarkoitetulla tavalla, korotetaan hänen
takuupalkkaansa tätä korotusta vastaavasti korotuksen voimaantulosta alkaen. Jos
kysymyksessä on määräaikainen korotus, takuupalkka palaa ennalleen tämän
määräajan päätyttyä.
Myös henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana
määräaikaisessa palvelussuhteessa, on oikeus takuupalkkaan tämän määräajan.
Takuupalkkaoikeus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä
jatkaa palvelustaan samassa yliopistossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka
tehtävät ovat vähintään samalla vaativuustasolla kuin hänen tehtävänsä
käyttöönottoajankohtana olivat. Jos hänet nimitetään vakinaiseen
palvelussuhteeseen, noudatetaan 2 momentin toisessa virkkeessä mainittua periaatetta.
Keskeytyksenä ei pidetä sellaista katkosta, joka kestää enintään 30 päivää tai yhden kalenterikuukauden. Keskeytyksenä ei pidetä myöskään sellaista katkosta, joka kestää enintään 180 päivää tai 6 kalenterikuukautta, mikäli kysymyksessä on yliopistossa tapahtuviin jatko-opintoihin, tai tutkimustyöhön taikka taiteelliseen työhön liittyvä apurahakausi. Tällaisten keskeytysten aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteeksi.
Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suurempi.
Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan siten kuin 4 ja 5 §:ssä on sanottu. Jos henkilö itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi, kuin hänen vakinaisessa palvelussuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.
Henkilön takuupalkkaan luetaan 8 §:ssä tarkoitetun siirtymäkauden loppuun
eli 30.9.2009 saakka myös sellaiset yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavan
virkaehtosopimuksen mukaiset määräaikaiset professorin tutkijankoulutuslisäpalkkiot
sekä yliopistonlehtorin, lehtorin ym., tohtoriassistentin, yliassistentin, assistentin,
apulaisopettajan ja kliinisen opettajan tuloksellisuuslisät, johon hänellä oli
oikeus käyttöönottoajankohtana 1.1. 2006.
10 § Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö
Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista.
Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja, oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta, muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain sekä 8 §:ssä tarkoitettujen käyttöönotto- ja siirtymävaiheiden yhteydessä sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille tilastotietona, tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä arviointijärjestelmittäin, vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltynä yliopistoittain ja yliopistokohtaisesti organisaatioyksiköittäin.
Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetussa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtävänkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkaustekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteista koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.
Edellä sanotulla ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa voimassaolevan luottamusmiessopimuksen tai tilastoyhteistyösopimuksen soveltamista.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan maksutta.
11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään jäljempänä esitetyllä tavalla.
Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään kussakin yliopistossa henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään kussakin yliopistossa henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen, tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esimiehen, tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa.
Työnantaja vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkkauksissa.
Mikäli asia
edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen
soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi
neuvottelumenettelyllä. Virkamiesten osalta neuvottelumenettelystä noudatetaan
valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovittua ja työntekijöiden osalta noudatetaan soveltuvin
osin pääsopimuksen 5 §:n 3 momentin ja 6 momentin viimeisen virkkeen mukaista
menettelyä.
12 § Palkkausjärjestelmän seuranta ja
kehittäminen
Sopimusosapuolet seuraavat ja varmistavat
yhteistyössä palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja
muuta toimivuutta sekä siirtymäkaudella että sen jälkeen. Vuosittain osapuolet
tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja
sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden
palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.
13 § Vuosien 2005 ja
2006 liitto- ja tasa-arvoerien kertaluonteiset maksatukset
Vuoden 2005 liittoerää vastaava kertaluonteinen erä
1.3. – 31.12.2005 väliseltä ajalta sekä täydentävän rahoituksen piiriin
kuuluvien määräaikaisten palvelussuhteiden osalta myös 1.1. – 31.5.2006
väliseltä ajalta, maksetaan niille jotka olivat palvelussuhteessa yliopistoon
maaliskuussa 2006. Maksatus tapahtuu viimeistään marraskuun 2006 palkanmaksun yhteydessä.
Täydentävän rahoituksen piiriin kuuluvien määräaikaisten
palvelussuhteiden osalta vuosien 2005 ja 2006 liitto- ja tasa-arvoeriä vastaava
kertaluonteinen erä 1.6.2006 ja käyttöönottoajankohdan väliseltä ajalta,
maksetaan niille jotka olivat palvelussuhteessa yliopistoon maaliskuussa 2006.
LIITE 2
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen
palkanosan taulukot
Tehtäväkohtainen Tehtäväkohtainen
Vaativuustaso palkanosa (€/kk)
1.1.2006 palkanosa(€/kk) 1.6.2006
1 1 492 1 512,89
2 1
597 1 619,36
3 1
761 1 785,65
4 2
043 2 071,60
5 2
350 2 382,90
6 2
723 2 761,12
7 3
130 3 173,82
8 3
821 3 874,49
9 4
274 4 333,84
10 4 886 4 954,40
11 5
605 5 683,47
LIITE 3
Muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukot
Tehtäväkohtainen Tehtäväkohtainen
Vaativuustaso palkanosa (€/kk)
1.1.2006 palkanosa (€/kk) 1.6.2006
2 1
305 1 323,27
3 1
429 1 449,01
4 1
511 1 532,15
5 1
588 1 610,23
6 1
691 1 714,67
7 1
818 1 843,45
8 2
059 2 087,83
9 2
369 2 402,17
10 2
657 2 694,20
11 2
978 3 019,69
12 3
398 3 445,57
13 3
888 3 942,43
14 4
483 4 545,76
15 4
955 5
024,37
LIITE 4
Opetus- ja
tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko
Arviointitulos Suoritustaso Henkilökohtainen
palkanosa
1,00 – 1,88 1 0 %
1,89 − 2,77 2 4,0 %
2,78 – 3,66 3 10,0 %
3,67 − 4,55 4 16,0 %
4,56 – 5,44 5 22,0 %
5,45 – 6,33 6 28,0 %
6,34 – 7,22 7 34,0 %
7,23 – 8,11 8 40,0 %
8,12 – 9,00 9 46,0 %
LIITE 5
Muun henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko
Arviointitulos Suoritustaso Henkilökohtainen
palkanosa
9,00 - 12,99 1 0 %
13,00 − 16,99 2 4,0 %
17,00 – 20,99 3 10,0 %
21,00 − 24,99 4 16,0 %
25,00 – 28,99 5 22,0 %
29,00 – 32,99 6 28,0 %
33,00 – 36,99 7 34,0 %
37,00 – 40,99 8 40,0 %
41,00 – 45,00 9 46,0 %
Pöytäkirja opetusministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n neuvotteluista, jotka koskivat yliopistojen 1 päivästä tammikuuta 2006 sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta uudesta palkkausjärjestelmästä.
Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:
1 § Allekirjoituspöytäkirjan sisältö
Neuvotteluosapuolet ovat uudesta palkkausjärjestelmästä x.6.2006 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen liittyen sopineet eräistä sen käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvistä asioista tämän pöytäkirjan ja sen liitteiden mukaisesti.
2 § Vaativuuden
arviointijärjestelmät ja vaativuuden arviointia koskevat yleiset periaatteet
Määräysten soveltaminen perustuu kahden arviointijärjestelmän käyttöön
seuraavasti:
1.
Opetus-
ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmä (liite 1)
2.
Muun
henkilöstön arviointijärjestelmä (liite 2)
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää käytetään tehtävän nimikkeestä riippumatta arvioitaessa opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevien henkilöiden tehtävien vaativuutta. Järjestelmässä arvioitavien tehtävien tulee painottua tieteelliseen tutkimukseen tai sen johtamiseen tai siihen perustuvaan yliopistolliseen tutkintoon johtavaan opetukseen tai näihin tutkintoihin sisältyvien opinnäytteiden ohjaukseen.
Henkilöön, jonka tehtävät kuuluvat opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmään, sovelletaan sitä edelleen, vaikka henkilö valittaisiin määräajaksi luottamustoimiseen johtamistehtävään, johon sisältyy huomattavasti hallinnollista työtä (esim. laitoksen johtajan, dekaanin tai vararehtorin tehtävät).
Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmää sovelletaan myös yliopistoon
palvelussuhteessa oleviin perustutkinto-opiskelijoihin, joiden tehtäviin kuuluu
osallistuminen opettamiseen ja joiden tehtävänä on tutkintoon tähtäävien
opintojen suorittaminen.
Päätöksen käytettävän arviointijärjestelmän valinnasta tekee työnantaja näiden edellä määriteltyjen kriteerien puitteissa. Mikäli järjestelmän valinnasta syntyy erimielisyyttä, tulee työnantajan kuulla asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajaa ennen päätöksen tekoa. Arviointijärjestelmän valinta ei vaikuta henkilöön sovellettavaan työaikajärjestelmään ja vuosilomajärjestelmään.
Tehtävien
vaativuustasot määritellään liitteessä 1) vaativuustasokarttana opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja liitteessä 2) vaativuuskehikkona
muulle henkilöstölle.
Taidealoille on laadittu yleisen opetus- ja
tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan lisäksi erillinen opetus- ja
tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta (liite 1). Tehtävien vaativuustasoa
määriteltäessä sovelletaan sitä vaativuustasokarttaa, joka parhaiten soveltuu
asianomaiseen tehtävään. Esimerkiksi professorien tehtävissä
jatkokoulutusvastuun sijasta voi korostua perusopetus.
3 § Tehtävän vaativuuden arviointi
Tehtävän vaativuus arvioidaan tehtäväkuvauksen
perusteella ja noudatettavan arviointijärjestelmän mukaisesti.
Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen
arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi
on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Myös henkilö
itse tai häntä edustava luottamusmies voi pyytää arvioinnin tekemistä.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä
käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa.
Menettely valmistellaan kussakin yliopistossa tavoitteena saada sen sisällöstä
yhteisymmärrys asianomaista henkilöstöryhmää edustavan ammattijärjestön
paikallistason edustajien kanssa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös
useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.
4 § Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen
arviointi
Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen
arviointi toteutetaan liitteessä 3) määritellyn arviointijärjestelmän
mukaisesti.
Muun henkilöstön henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointi
toteutetaan liitteessä 4) määritellyn arviointijärjestelmän mukaisesti.
5 § Arviointiryhmät
Yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteistä
arviointiryhmää: oma ryhmä opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuden
arviointia varten ja oma ryhmä muun henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointia
varten.
Yliopisto nimeää
arviointiryhmiin työnantajan edustajat
ja näille varaedustajat ja henkilöstöä
edustavat pääsopijajärjestöt nimeävät omat edustajansa ja näille
varaedustajat. Ryhmien puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä
työnantajavirkamies. Järjestöjen nimeämien edustajien määrä tulee olla
vähintään yhtä suuri kuin työnantajan edustajien määrä. Mahdollisuuksien mukaan
arviointiryhmien kokoonpanossa otetaan huomioon tasa-arvonäkökulma. Ryhmien koon päättää kukin yliopisto.
6 § Arviointien vahvistaminen
Työnantaja vahvistaa 31.5.2006 mennessä tehtyihin arviointeihin perustuvat vaativuus- ja suoritustasot sanottuun ajankohtaan mennessä, mikäli siihen ei ole ylitsepääsemätöntä estettä.
7 § Uusien arviointien seuranta
Ennen kuin tämän sopimuksen mukaiset palkat ensimmäistä kertaa maksetaan, osapuolet kokoontuvat tarkastelemaan kevään 2006 jälkeen tehtyjä arviointeja ja vahvistettuja vaativuus- ja suoritustasoja sekä niiden vaikutusta kustannustason 7,24 % toteutumisen kannalta. Ensimmäinen tarkastelu tehdään viimeistään 15.9.2006. Seuraavat tarkastelut tehdään sitä mukaa kun arviointeja valmistuu ja ennen palkkojen maksua.
8 §
Vaikutus muihin sopimuksiin
Tällä neuvottelutuloksella sovitaan yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä, eikä sillä ole tarkoitus muutoin muuttaa voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten sisältämiä palvelussuhteen ehtoja, kuten työaikakorvauksia.
9 § Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen
sekä työsuojeluvaltuutetun palkkauksen määrittäminen
Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun
(jäljempänä luottamusmies) palkkauksesta yliopistojen uudessa palkkausjärjestelmässä
noudatetaan tässä pykälässä sovittua.
Luottamusmiehen tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa
määräytyvät lähtökohtaisesti siten, kun siitä on uutta palkkausjärjestelmää
koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa sovittu.
Mikäli luottamusmies on kokonaan vapautettu varsinaisista
palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, maksetaan hänelle valtion yleisen
virka- ja työehtosopimuksen edellä sanotun liitteen 6.4 §:n perusteella
sopimuksen 8 §:n mukainen palkka tai palkkaus todetaan tai sovitaan kussakin
tapauksessa erikseen.
Jos työnantaja ja osittain varsinaisista työtehtävistään vapautettu
luottamusmies yhdessä toteavat, että varsinaisia työtehtäviä on luottamusmiestehtävän
vuoksi syytä järjestellä luottamusmiestehtävän ajaksi ja järjestely aiheuttaa
tehtävien vaativuuden alenemisen, korotetaan hänen tehtäväkohtaista
palkanosaansa alenemista vastaavalla lisäpalkkiolla. Lisäpalkkio rinnastetaan
tehtäväkohtaiseen palkanosaan, mukaan lukien yleiskorotusten toteuttaminen.
Samassa yhteydessä sovitaan tehtävien järjestelystä luottamusmiestehtävien
päättyessä.
Osittain varsinaisista työtehtävistään vapautetun luottamusmiehen
työsuoritus ja suoritustaso arvioidaan hänen varsinaisissa työtehtävissään
työskentelynsä perusteella eikä työsuorituksen katsota alentuneen osittaisen
vapauden johdosta.
Mikäli luottamustehtävässä olevan henkilökohtainen työsuoritus hänen
varsinaisessa työtehtävässään ei, vapautuksen määrä ja kohdentuminen huomioon
ottaen, sovellu lainkaan hänen suoritusarvionsa perusteeksi tai jos vapautusta
myönnetään vähintään puolta varsinaisista työtehtävistä vastaavasti, ja jos
työnantaja ja luottamustehtävässä oleva tämän yhdessä toteavat,
henkilökohtainen palkanosa maksetaan sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka
arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään ja kokemustaan sekä suoriutumistaan varsinaisista
työtehtävistään, kuitenkin vähintään viimeksi vahvistetun suoritustason mukaisesti.
10 § Käsikirja
Osapuolet
valmistelevat 31.8.2006 mennessä työnantajan näiden neuvottelujen kuluessa
esittämän koosteen perustalta yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan käsikirjan.
11 § Erillinen lisäpalkkio
Lehtorilla, joka
saa takuupalkkaa ja jolla oli käyttöönottoajankohtana oikeus lehtorin tuloksellisuuslisään,
on oikeus erilliseen 150 euron määräiseen lisään niin kauan kuin hän toimii
lehtorina keskeytyksettä saman yliopiston palveluksessa kuin käyttöönottoajankohtana.
12 § Yliopistokohtaiset erillispalkkiot
Yliopistot ovat
maksaneet omiin päätöksiinsä perustuen eräitä lisiä ja palkkioita. Näiden lisien
ja palkkioiden maksamisen mahdollisesta jatkamisesta päätetään edelleen
yliopistotasolla. Lisät ja palkkiot eivät saa olla päällekkäisiä upj-palkkatekijöiden
kanssa.
13 § Toiseen kalleusryhmään kuuluvia yliopistoja
koskeva tarkastelu
Toiseen
kalleusryhmään kuuluvissa yliopistoissa ja yliopistojen toimipisteissä, lukuun ottamatta
Turun yliopistoa, työnantajien ja henkilöstöjärjestöjen edustajat yhdessä
tarkastelevat tehtyjä suoritus- ja vaativuusarviointeja 31.8.2006 mennessä suhteessa
valtakunnallisen linjaan. Näiden tarkastelujen tulokset saatetaan osapuolten
tarkasteltaviksi 7 §:ssä tarkoitetun menettelyn yhteydessä. Tarkastelusta
johtuvat arviointimuutokset vahvistetaan ja toteutetaan käyttöönottoajankohdasta
lukien.
14 § Helsingin yliopiston eläinsairaalan
päivystyskorvaukset
Osapuolet
tarkastelevat 31.8.2006 mennessä
Helsingin yliopiston eläinsairaalan klinikoiden toimintaan liittyviä lisiä ja
päivystyskorvauksia tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen.
15 § Palkan turvaaminen eräissä tapauksissa
Jos henkilö on tullut yliopiston palvelukseen
ja uuden palkkausjärjestelmän piiriin 2.1.–30.6.2006 välisenä aikana, hänellä
on oikeus tänä aikana maksettuun palkkaukseen, jos uuden palkkausjärjestelmän
palkka on sitä alempi ja niin kauan kuin hän on keskeytyksettä tässä palvelussuhteessa.
16 § Lopullinen henkilökohtaisen palkanosan
taulukko
Sopimusmääräysten 8 ja 8a §:n viimeisessä momentissa mainittu 48 %
henkilökohtaisen palkanosan taulukko on seuraava.
Suoritustaso Henkilökohtainen
palkanosa
1 0 %
2 4,3 %
3 10,6 %
4 16,8 %
5 23,0 %
6 29,3 %
7 35,5 %
8 41,8 %
9 48,0 %
17 § Palkkausjärjestelmän seuranta ja
kehittäminen
Palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita, yhdenmukaista soveltamista ja toimivuutta seuraa ja varmistaa opetusministeriön asettama neuvotteluryhmä. Ryhmässä on ministeriön, yliopistotyönantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen edustus. Tarvittaessa voidaan asettaa järjestelmäkohtaiset seurantaryhmät.
Yliopistot vastaavat osaltaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ja tilastoyhteistyöhön liittyvästä esimiesten ja henkilöstön koulutuksesta ja perehdyttämisestä sekä tiedottamisesta henkilöstölle. Henkilöstöjärjestöt osallistuvat koulutuksen suunnitteluun.
18 § Pöytäkirjan voimassaolo
Tämä pöytäkirja on voimassa 1.1.2006 lukien ja on voimassa kuten tämän pöytäkirjan 1 §:ssä mainittu virka- ja työehtosopimus.
Tämä allekirjoittamispöytäkirja ei ole voimassa virka- ja työehtosopimuksena. Pöytäkirja ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.
19 § Allekirjoitukset
Tätä allekirjoituspöytäkirjaa on tehty neljä samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin allekirjoittajaosapuolelle.
Helsingissä xpäivänä kesäkuuta 2006
Opetusministeriö
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto JHL ry
Palkansaajajärjestö Pardia ry